Riitta Kovalainen, miten lapsen osallisuus näkyy alle 3-vuotiaiden ryhmässä?
– Käytännössä osallisuus näkyy ystävystymisenä toisten lasten kanssa sekä leikin ja vuorovaikutuksen kehittymisenä. Pienelle lapselle osallisuus tarkoittaa myös sitä, että hän voi ikätasonsa mukaisesti päättää hänelle sopivista asioista, kuten mitä hän haluaa leikkiä. Mitä vanhempia lapset ovat, sitä enemmän heillä on valmiuksia osallistua päiväkodin toiminnan suunnitteluun.
Mitä lapsen osallisuuden tukeminen edellyttää lastenhoitajalta?
– Aikuisella on hyvin tärkeä tehtävä havainnoida, mikä on lapselle ominainen tapa toimia yksilönä ja ryhmän jäsenenä, missä lapsi on hyvä ja voiko sitä hyödyntää ryhmässä. Tärkeää on myös huomioida, miten lapsi ilmaisee omaa tahtoaan.
Millaisista asioista alle 3-vuotiaat voivat päättää?
– Lapsen osallisuus ei tarkoita, että lapsi saisi päättää kaikesta. Lapsen arjessa tulee säilyä tietyt rutiinit, kuten päiväkotiin lähtö, nukkuminen ja syöminen. Rutiinien noudattaminen luo lapselle turvaa. Rutiinien sisällä voi kuitenkin olla pienempiä asioita, joista lapsi saa päättää. Hän voi esimerkiksi päiväunille mennessään valita joko kotoa tuomansa tai päiväkodin unikaverin tai päättää, haluaako unikaveria ollenkaan. Pottahommissa on myös tärkeää tunnistaa lapsen oma tahto: joku lapsista haluaa ehkä istuskella potalla kirjan kanssa omassa rauhassaan, kun taas toinen kaipaa muita seurakseen.
Miksi on tärkeää, että pienikin lapsi saa olla osallinen arjen päätöksissä?
– Kun lapsi saa olla osallinen ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa, hän oppii ymmärtämään, että hänen mielipiteillään on merkitystä ja että hänellä saa olla oma tahto. Hän rohkaistuu ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan sekä sanomaan ei häntä vahingoittaville asioille. Lapsen itsetunto ja stressinsietokyky kehittyvät. Arjen vuorovaikutuksen myötä lapsi alkaa tunnistaa, missä hän on hyvä ja missä hän ehkä tarvitsee tukea. Näin hän myös oppii hyväksymään itsensä sellaisena kuin hän on.
Miten pienen lapsen osallisuutta voi tukea?
– Olemalla läsnä vuorovaikutuksessa, sanoittamalla tunteita ja tekemällä havaintoja lapsen tavasta toimia sekä tukea tätä lapselle ominaista tapaa. Aikuisen tulee aktiivisesti tuoda elementtejä pienten lasten vuorovaikutukseen, sillä pienet lapset eivät niin herkästi lähde itse tekemään asioita. Varhaiskasvatuksen ammattilaisen tehtävänä on tarjota lapselle puitteet kehittyä juuri sillä osa-alueella, joka on kehittymäisillään. Esimerkiksi jos lapsi haluaa vetäytyä hetkeksi leikkimään omaan rauhaan, hänelle myös sallitaan se. Tämä kehittää hänen stressinsietokykyään.
Mitä käytännön vinkkejä antaisit alle 3-vuotiaiden lasten osallistamiseksi varhaiskasvatuksessa?
– Lapset kannattaa ottaa mukaan esimerkiksi leikkiympäristön suunnitteluun. Pieni lapsi voi vaikkapa kuvien avulla kertoa, mitä hän haluaa leikkiin lisää. Lisäksi seinillä olevien tunnekuvien avulla voidaan opetella tunnetaitoja ja toisen lohduttamista. Myös välineet kannattaa pitää helposti saatavilla. Jos välineet ovat laatikossa, tulisi laatikoiden ulkopuolelle kiinnittää kuvat, jotta lapset tietävät, mitä välineitä on käytettävissä.
– Leluja, kirjoja ja palapelejä kannattaa nostaa aktiivisesti näkyville, jolloin ne houkuttelevat lapsia tarttumaan niihin ja siten tukevat lapsen osallisuutta. Esimerkiksi muutamista aikuisten antamista kirjavaihtoehdoista lapset voivat valita mieluisensa. Kotileikkinurkkaukseen voi puolestaan asetella tavaroita esille joka kerta vähän eri tavalla. Näin lapset innostuvat leikistä aina uudelleen ja leikki saa uusia ulottuvuuksia.
Lapsen osallisuutta ja vaikuttamista painotetaan uudessa varhaiskasvatuslaissa. Osallisuus on myös 20. marraskuuta 2018 vietettävän Kansainvälisen Lapsen oikeuksien päivän teemana.
