”On tyttärieni ansiota, että minusta tuli lähihoitaja. Yksi viidestä lapsestani työskentelee lähihoitajana ja kaksi muuta sairaanhoitajina. Kun olin työttömänä, juttelimme paljon tulevaisuudestani. He muistuttivat minua omasta motostani: ”koskaan ei saa sanoa ei.” He käyttivät sanontaani minua vastaan, ja onneksi käyttivät.
Sote-alan puolesta puhui se, että töitä on varmasti tarjolla. Ole tehnyt elämässäni kaikenlaista lihamestarin hommista teollisuustöihin. Veneenrakentajan työt päättyvät 20 vuoden jälkeen firman konkurssiin. Töitä etsiessäni kävi mielessä, että 50 vuotta on virstanpylväs, jonka jälkeen töitä ei enää saa. Hain paikkoja, joihin ammattitaito ja kokemus olisivat komeasti riittäneet, mutta en tullut valituksi.
Vielä opintojen alussa epäröin. Olin ryhmäni vanhin ja ensimmäinen syksy kului uusien opiskelutapojen opetteluun. Paljon oli muuttunut niistä vuosista, kun viimeksi olin koulun penkillä.
Ensimmäinen harjoittelu Kotikarpalossa muutti kaiken. Alle viikossa olin täysin myyty. Vaihdoin päiväopinnot oppisopimukseen ja jäin taloon suorittamaan tutkinnon loppuun. Valmistumisen jälkeen minut vakinaistettiin. Nyt ohjaan jo toista opiskelijaa itse.
”Minut otettiin heti mukaan työyhteisöön.”
Kotikarpalossa minut otettiin heti mukaan työyhteisöön. Teollisuudessa jokainen teki omaa työtään, mutta palvelutalossa kaikki ovat osa kokonaisuutta. Huomasin pian, että pystyn auttamaan asukkaita jo pelkällä läsnäololla ja juttelulla. Hoidolliset tehtävät tuntuivat aluksi vierailta, mutta samaan aikaan tiesin tekeväni merkityksellistä työtä.
Olen joskus ajatellut, ettei minusta ainakaan lähihoitajaa tule. Olin ennakkoluuloinen, koska en tuntenut alaa enkä ollut koskaan käynyt palvelutalossa. Nyt voin vilpittömästi sanoa rakastavani tätä työtä. Meistä jokaisesta tulee aikanaan vanhus, ja useimmille tulee erilaisia fyysisiä tai psyykkisiä vaivoja. Siksi sote-alaa pitäisi arvostaa enemmän, ja arvostuksen kuuluu näkyä palkan lisäksi myös panostuksissa työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin.”
Lue myös: Paraniko vaihtamalla? Lähihoitaja Reija Poikela hoitaa nyt ihmisiä, ei tiloja
Paraniko vaihtamalla? Hoitajien työ saattohoidossa teki vaikutuksen Anu Pekkalaan