Onnellinen lapsi oppii paremmin – Näin lastenhoitaja voi tukea lapsen myönteistä ajattelua positiivisen pedagogiikan keinoin

Onnellisuus ja myönteisyys tukevat hyvinvointia ja auttavat menestymään. Ihminen on kuitenkin luontaisesti taipuvainen negatiiviseen ajatteluun. Positiivinen pedagogiikka tarjoaa tähän haasteeseen työkaluja, joiden avulla lastenhoitaja voi opettaa tärkeitä hyvinvointitaitoja jo pienille lapsille.

positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatus

Positiivisessa pedagogiikassa uskotaan kasvun asenteeseen eli siihen, että ponnistelemalla lapsi voi saavuttaa lähes mitä tahansa. Kaiken, mitä lapsi osaa tehdä itse, hänen tulisi saada tehdä itse. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Ihmisillä – myös pienillä lapsilla – on sisään rakennettu tapa antaa enemmän painoarvoa ympärillä tapahtuville negatiivisille asioille kuin positiivisille tapahtumille.

– Tutkimuksissa on havaittu, että ihminen tarvitsee yhtä negatiivista asiaa kohden vähintään kolme positiivista asiaa, jotta olo neutralisoituu, kertoo positiivisesta pedagogiikasta väitellyt luokanopettaja Eliisa Leskisenoja.

Positiivinen pedagogiikka lähtee liikkeelle siitä, että ihminen tiedostaa tämän haasteen. Tärkeää on selvittää, mikä saa yksilöt onnistumaan, menestymään ja mikä tekee elämästä elämisen arvoista.

Mitä tämä sitten tarkoittaa varhaiskasvatuksessa? Eliisa Leskisenojan mukaan positiivinen pedagogiikka on ennen kaikkea lapsen hyvinvoinnin tietoista edistämistä. Kasvattajan tehtävänä on esimerkiksi tukea sitä, että jokainen lapsi saa päivän aikana selvästi enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia.

– Varhaiskasvatuksessa on paljon lapsia, joilla tilanne on täysin päinvastainen. Yhtä positiivista kokemusta kohti tuleekin kymmenen negatiivista, mikä johtaa väistämättä haasteisiin lasten käyttäytymisessä.

Mainos

Leskisenojan mukaan tähän suhdelukuun on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota, kun tavoitteena on muuttaa haastavasti käyttäytyvän lapsen toimintaa.

– Meidän pitäisi löytää asioita, joista voimme antaa lapselle positiivista palautetta. Sillä tavalla voimme vahvistaa hyvää.

Positiiviset tunteet edistävät hyvinvointia

Positiivisuus kannattaa jo terveydellisistä syistä. Tutkimuksen mukaan henkinen hyvinvointi tuottaa fyysistä hyvinvointia: unen laatu paranee, stressiä on helpompi hallita, vastustuskyky lisääntyy ja sydän- ja verisuonitautien riski pienenee.

Ihmisen kokiessa myönteisiä tunteita myös aivojen kognitiiviset prosessit toimivat näppärämmin. Luovuus lisääntyy ja ongelmanratkaisukyky tehostuu. Hyvinvointi myös vahvistaa psykologisia voimavaroja, kuten optimismia ja resilienssiä eli sitä, miten siedämme vastoinkäymisiä.

Hyvinvointi ja onnellisuus vetävät puoleensa. Haluamme tyypillisesti olla sellaisten ihmisten lähellä, jotka ovat hyväntuulisia.

– Tutkimusten mukaan onnelliset ja hyvinvoivat ihmiset menestyvät muita paremmin kaikilla elämän osa-alueilla. Tiedetään myös, että onnelliset lapset oppivat paremmin. Se on yksi hyvä syy panostaa lasten hyvinvointiin, Leskisenoja toteaa.

Positiivinen pedagogiikka ei kiellä negatiivisia tunteita

Siinä missä lapsille ennen opetettiin perinteisiä tietoja ja taitoja, opettaa positiivinen pedagogiikka näiden lisäksi hyvinvointi- ja vahvuustaitoja. Negatiivisia asioita ei kuitenkaan kielletä tai poisteta lapsen elämästä. Kasvattajan tehtävänä on kohdata vastoinkäymiset turvallisesti yhdessä lapsen kanssa.

– Lapsi saattaa joskus tehdä jotakin sellaista, mitä emme hyväksy. Silloin meidän kasvattajien tulee sanoittaa lapselle, että emme voi hyväksyä sitä, mitä juuri teit. Samalla hänelle kuitenkin kerrotaan, että hän riittää juuri sellaisena kuin hän on. Tärkeää on uskoa lapsen mahdollisuuksiin. Asenne on se, että me kaikki voimme jatkuvasti kehittyä kaikessa, Eliisa Leskisenoja sanoo.

5 vinkkiä, miten kehittää lapsen myönteisyyttä positiivisen pedagogiikan avulla

  1. Mieti lapsen kanssa esimerkiksi kolme hyvää asiaa, joita lapsi on päivän aikana kokenut. Vähitellen lapsen mieli alkaa työstää tätä ajattelumallia luontaisemmin.
  2. Lapsi oppii tuntemaan kiitollisuutta noin viisivuotiaana, mutta sitä voi harjoitella jo aikaisemmin. Pohtikaa lapsen kanssa yhdessä, mitkä kaikki asiat elämässä ovat hyvin ja mistä olette kiitollisia.
  3. Lapset rakastavat huumoria ja hassuttelua yli kaiken. Heittäytykää, hassutelkaa ja naurakaa! Nauru on sosiaalista liimaa – mitä enemmän nauru raikaa, sitä tiiviimmin myös varhaiskasvatuksen ryhmä hitsautuu yhteen.
  4. Tarkkaile omaa asennettasi ja käyttäytymistäsi: mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle? Tuotko mukanasi auringon vai ukkospilven?
  5. Keskity lapsessa olevaan hyvään ja vahvista sitä. Kerro myös vanhemmille hyviä asioita lapsesta.

Eliisa Leskisenoja puhui positiivisesta pedagogiikasta SuPerin webinaarissa. Aiheesta järjestetään toinen webinaari ”Positiivinen pedagogiikka lastenhoitajan työssä, osa 2” marraskuun 24. päivä. Tässä kakkososassa Eliisa Leskisenoja kertoo käytännön vinkkejä siihen, miten kasvattaja voi työssään hyödyntää positiivisen pedagogiikan työkaluja. Ilmoittaudu mukaan webinaariin SuPerin verkkosivuilla!

Sinua voisi kiinnostaa myös

Jatkuva valittaminen ja tietojen panttaaminen syövät työpaikan yhteishenkeä – Näin töissä luodaan hyvä keskustelukulttuuri

Ohjaa diabeetikkoa insuliinihoidon toteuttamisessa

Unelma omasta ammatista toteutui – Lukutaidottomasta lähihoitajaksi