Potilas on saanut aivoinfarktin ja joutunut vuodepotilaaksi osastolle. Hoitotiimin ja kuntoutusrobotin avulla toimintakyky palautuu niin hyväksi, että potilas pääsee kotiin ja pärjää siellä omatoimisesti. Kuntoutusrobotteja käytetään Suomessa harvassa paikassa. Yhtenä syynä siihen on se, että ne maksavat satoja tuhansia euroja. Cristina Anderssonin mukaan robotin hankinta olisi silti kannattavaa.
– Pitäisi osata laskea, paljonko yhteiskunnalle maksaa, jos potilas jää vuodeosastolle hoidettavaksi jopa vuosikymmeniksi. Yksi robotti kuntouttaa suuren määrän potilaita. Robotin etuna on, että se voi tehdä töitä vaikkapa kellon ympäri, koska se ei väsy niin kuin ihminen.
Anderssonin mukaan kehittyneestä teknologiasta ja roboteista olisi apua moneen tehtävään hoitoalalla. Hoitajilta menee työaikaa paljon muuhun kuin potilaan kohtaamiseen. He kuljettavat esimerkiksi hoitotarvikkeita, pyykkejä ja ruokia paikasta toiseen. Saman työn voisi tehdä kuljetusrobotti.
– Logistiikkarobotit kuljettavat tavaroita, osaavat mennä hissiin ja väistävät edessä olevia esineitä ja ihmisiä. Ne ovat myös helppokäyttöisiä. Niiden hintakin on tullut alaspäin. Laskelmien mukaan logistiikkarobottien yleistyminen lisäisi 20 prosenttia hoitotyöhön käytettävää aikaa. Yhtenä ongelmana niiden käyttöön ottamisessa on se, ettei sairaaloiden arkkitehtuuria ole suunniteltu roboteille sopivaksi.
Andersson korostaa, ettei tarkoituksena ole korvata teknologialla hoitajia.
– Robottien ja teknologian tehtävänä on vapauttaa hoitajat tekemään sellaista työtä, johon heidät on koulutettu.
Teknologia auttoi purkamaan ruuhkahuiput kotihoidossa
Kun lähihoitaja Karoliina Tiura aloitti työt kotihoidossa vuonna 2012, käyttöön oli otettu juuri puhelimet, joilla tehtiin kirjaukset jo asiakaskäynnin aikana.
– Aiemmin kirjaukset piti tehdä työvuoron lopussa. Tietokoneita oli vain kaksi. Jouduimme usein odottamaan kirjausvuoroa ja päivä saattoi mennä ylitöiksi. Puhelimen avulla kirjaaminen onnistuu saman tien asiakkaan luona. Se vie käynnistä vain muutamia minuutteja.
Vuosien aikana Tampereella kotihoidossa on otettu teknologinen harppaus. Käytössä ovat nyt kuvapuhelimet ja lääkeautomaatit.
– Pohjoinen 5 alueella on noin 60 kuvapuhelinasiakasta. Heitä hoitaa kuvapuhelintiimi. Etäyhteyden avulla voidaan seurata vointia sekä ohjata lääkkeiden ottamisessa ja ruokailussa. Joillakin on tavallisia kotikäyntejä etäkäyntien lisäksi, Etelä-Hervannan kotihoidon vastaava sairaanhoitaja Marika Junnola kertoo.
Kuvapuhelimen käyttäminen on asiakkaalle yksinkertaista. Jos hän antaa luvan, hoitaja voi avata yhteyden kotiin, jolloin asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Tiura kuuluu kuvapuhelintiimin varahenkilöstöön.
– Aluksi suhtauduin epäilevästi kuvapuhelimeen. Pelkäsin sen vievän aidon kohtaamisen pois. Huomasin nopeasti, että kuvapuhelimessa on mahdollista jutella rauhassa asiakkaan kanssa.
Lääkeautomaatin avulla selätettiin aamukiire
Lääkeautomaatti on toinen laite, joka helpotti Etelä-Hervannan kotihoidon arkea muutama vuosi sitten. Aiemmin oli kiire ehtiä käydä asiakkaiden kotona antamassa aamulääkkeet oikeaan aikaan. Nykyisin joka viides kotihoidon asiakas saa muistutuksen lääkkeiden ottamisesta lääkeautomaatilta.
– Laite hälyttää, kun lääkkeet pitää ottaa. Vihreää valonäppäintä painamalla asiakas saa lääkkeet. Jos niitä ei ota, laite muistuttelee niiden ottamisesta. Tietyn ajan kuluttua lääke tipahtaa lukittuun säilöön ja kuvapuhelintiimiin lähtee hälytys. Sitten katsotaan, ovatko lääkkeet sellaisia, että tilanne vaatii kotikäyntiä saman tien, Marika Junnola kuvailee.
Lääkeautomaattia ja kuvapuhelinta voidaan käyttää rinnakkain. Silloin asiakas ottaa itse lääkkeet, mutta hoitaja valvoo tilanteen etäyhteyden avulla.
Kotihoidossa harkitaan tarkkaan, kenelle uudet teknologiset ratkaisut sopivat. Kaikille ne eivät sovellu. Esimerkiksi edenneestä muistisairaudesta kärsivä asiakas saattaisi pelästyä hoitajaa, joka yhtäkkiä juttelisi kuvapuhelimen kautta.
Tiuran ja Junnolan mielestä teknologiaan kannattaa suhtautua avoimin mielin, vaikka se tuntuisikin aluksi vaikealta. He ovat huomanneet, että teknologiasta on yleensä hyötyä sekä asiakkaalle että hoitajille. Monet kotihoidon asiakkaat eivät ole enää yhtä riippuvaisia hoitajien käynneistä kuin ennen ja voivat elää enemmän omannäköistä elämää.
– Työni on nyt ihanan vaihtelevaa. Olen välillä kuvapuhelimessa ja välillä kotikäynneillä. Kuvapuhelimessa työskentely sopii myös hoitajille, joilla on fyysisiä rajoitteita, Tiura kertoo.
Hoitajarobotti Välkky voi olla uusi työkaverisi
Potilas makaa sängyssään sairaalan infektio-osastolla eristyshuoneessaan. Oveen koputetaan. Sisään astuu Välkky, hoitajarobotti. Sillä on mukanaan tarjotin, jossa on aamupala ja lääkkeet. Välkky toivottaa hyvää huomenta ja kyselee vointia. Samalla se mittaa lämpökameralla kehon lämmön ja kädellään sykkeen. Lopuksi Välkky hyvästelee potilaan, avaa oven ja sulkee sen. Sen jälkeen se menee huoneeseen, jossa ultraviolettivalo puhdistaa sen.
Tämä kohtaus ei ole scifi-elokuvasta, vaan Välkky on oikea robotti, jossa on jo tällaiseen työtehtävään tarvittavat ominaisuudet. Touchlabin kehittämä robotti oli pari kuukautta koekäytössä Laakson sairaalan neurologisella osastolla.
– Välkky on etäohjattava robotti. Se ei tee mitään itsenäisesti. Se toistaa kaiken, mitä hoitaja tekee ohjaushuoneessa. Sillä on toisessa kädessä viisi ja toisessa kädessä kaksi sormea. Jos Välkky koskettaa potilasta, hoitajan kädessä olevaan elektronisesta ihosta valmistettuun hanskaan välittyy kosketuksen aiheuttama tuntemus, ylihoitaja ja projektipäällikkö Kirsi Ahonen kertoo.
Hoitaja puhuu potilaalle Välkyn kautta, eli potilas kuulee kaiken, mitä hoitaja sanoo. Hoitaja myös kuulee potilaan puheen. Robotin avulla voi käydä reaaliaikaista keskustelua.
Hoitaja näkee virtuaalilaseilla saman, minkä Välkky näkisi silmillään. Sen lisäksi sillä on yksi ominaisuus, josta moni hoitaja saattaa olla kateellinen. Sillä on silmät selässäkin. Robotin selässä on kamera, joka välittää reaaliaikaista kuvaa ohjaushuoneen näytölle.
Hoitaja on Välkkyä nopeampi
Laakson sairaalan 12 lähi- ja sairaanhoitajaa koulutettiin ohjaamaan Välkkyä. Sitä testattiin noin 1,5 tuntia kerrallaan. Paikalla olivat aina myös robotin kehittäjät Touchlabista. Yhteistyön tarkoituksena oli kehittää robottia paremmaksi. Se ei ole vielä sellainen, että siitä olisi hyötyä hoitotyössä.
– Robotti vie kahden hoitajan resurssit. Yksi ohjaa ja toinen seuraa vierestä Välkyn toimintaa turvallisuuden varmistamiseksi. Hoitaja tekee kaiken myös huomattavasti nopeammin kuin Välkky, kokeilussa mukana ollut lähihoitaja Iina Virtanen kertoo.
Kokeilua häiritsi sairaalan riittämättömät verkkoyhteydet. Sen vuoksi älyihoa ei voitu oikeasti käyttää. Välkyn liikuttaminen jaloilla ei myöskään vielä onnistunut, joten Välkkyä ohjattiin ohjaimilla. Silti Virtanen on tyytyväinen kokeiluun.
– Oli hieno kokemus päästä mukaan kehittämään robotiikkaa hoitotyöhön. Uskon, että kehitystyön tuloksena joitakin työtehtäviä voi jäädä hoitajilta pois.
Uusi teknologia keventää hoitotyötä
Eksoskeleton
Puettava ulkoinen tukiranka, jonka tarkoitus on keventää fyysisesti raskasta työtä. Lisää käyttäjän voimaa ja vähentää rasitusta.
Puheentunnistussovellus
Helpottaa kirjaamista. Hoitaja voi puhua kirjaukset suoraan järjestelmään.
Älymatot ja älylattiat
Välittävät tiedon ihmisen liikkumisesta hoitajalle. Perustuvat sensoriteknologiaan.
Älyvaipat
Sensorit välittävät hoitajan laitteeseen tiedon, milloin vaippa täytyy vaihtaa.
Lue myös:
Vanhustyöntekijöille suunnattu kyselytutkimus: Teknologia kiinnostaa, mutta hidastaa työntekoa
