Muistisairaan kunnioittavaa kohtaaminen vähentää asiakkaiden ja työntekijöiden henkistä kuormitusta

Validaatio on työtapa, jossa muistisairas hyväksytään omana itsenään. Hoitajien mielestä menetelmä tuo rauhaa ja lämpöä hoivakodin arkeen.

Lähihoitaja Marko Leppänen käyttää työssään muistisairaiden asukkaiden kanssa validaatiomenetelmää. Joskus se saattaa tarkoittaa vaikka tanssiaskeleita. Kuva: Laura Vesa

Teksti Mari Vehmainen

– Missä äiti on? Haluan äidin luo.

Tamperelaisen Esperi Hoivakoti Omenapihan iäkkäät muistisairaat asukkaat esittävät toistuvasti tämän kysymyksen. Äitiään kaipaavalle vanhukselle ei kuitenkaan Omenapihassa vastata, että hänen vanhempansa ovat kuolleet jo kauan sitten.

– Sen sijaan houkuttelen asukasta juttelemaan äidistään enemmänkin. Sanon esimerkiksi, että tunnut olevan tosi läheinen äitisi kanssa. Lisäksi saatan vaikkapa kysyä, että mikäs äitisi nimi onkaan ja mitä yleensä tykkäätte tehdä yhdessä, lähihoitaja Marko Leppänen kuvailee.

Näin toimiessaan hän hyödyntää niin sanottua validaatiomenetelmää, jota Omenapihassa on käytetty pitkään. Yksikkö tarjoaa kodin 20 asukkaalle.

Menetelmän kehittämisen aloitti 1960-luvulla yhdysvaltalainen sosiaaliterapeutti Naomi Feil. Validaatio pohjautuu behavioristisen, analyyttisen ja humanistisen psykologian periaatteisiin. Taustalla vaikuttavat muun muassa Carl Jungin ajatukset.

Menetelmä perustuu muistisairaan henkilön kunnioittavaan ja arvostavaan kohtaamiseen. Hänen ajatellaan käyvän läpi elämänsä varrelta tapahtumia ja tunteita, jotka ovat aikoinaan jääneet ehkä käsittelemättä.

Validaatioajattelun mukaan tällainen muistojen työstäminen on vanhuusvaiheen tärkeä tehtävä. Muistisairaudesta huolimatta ihmisellä on tarve löytää sisäinen eheys ja hyväksyä tekemänsä valinnat.

 

Hyödytön muistuttelu turhauttaa

Hoivatyön arkisissa kohtaamisissa validaatiomenetelmän käyttäminen tarkoittaa esimerkiksi, ettei muistisairaan asukkaan sanomisia milloinkaan tyrmätä. Sen sijaan pintaan nouseville ajatuksille annetaan tilaa.

– Asukkaidemme ikäpolvessa varsinkin miehet kokevat usein kaipuuta lähteä ajamaan jonnekin ja etsiskelevät siksi autonavaimiaan. Näissä tilanteissa saatamme vaikkapa ryhtyä porukalla keskustelemaan kunkin elämän varrella omistamista erilaisista autoista ja vertailla niiden ominaisuuksia, Marko Leppänen ja työtoveri, lähihoitaja Anni Väliaho kertovat.

Validaatiossa muistisairaalta ihmiseltä ei myöskään koskaan tentata viimeaikaisia tapahtumia, joita hänen ei sairautensa vuoksi ole yksinkertaisesti mahdollista muistaa. Tuloksettomien muistamisyritysten ajatellaan johtavan ainoastaan turhautumiseen ja pahimmillaan jopa aggressioon.

– Ihminen ymmärtää kyllä, kun häneltä odotetaan ylivoimaisia asioita. Ja jokainen tietää, kuinka ikävältä sellainen epäonnistuminen tuntuu, Anni Väliaho toteaa.

Arvostavassa ilmapiirissä vaikeatkin tunteet sen sijaan rauhoittuvat nopeammin.

– Asukas voi vaikkapa kysellä ahdistuneena, missä koti on. Mutta kun häntä ei yritetä jyrkästi palauttaa nykyhetken realiteetteihin, koti-ikävän tunne saa tulla ja mennä. Hetken kuluttua saatammekin jo kuunnella hänen kanssaan Olavi Virtaa ja panna vaikka vähän tanssiksi, Marko Leppänen sanoo.

 

Parantaa työhyvinvointia

Leppänen ja Väliaho ovat saaneet työnantajaltaan kattavan validaatiokoulutuksen. Heidän mielestään menetelmän käyttäminen tuntuu luontevalta ja sopii saumattomasti omaan ammatti-identiteettiin.

– Suunnilleen näin olen ajatellut asioista jo ennen validaatioon perehtymistä, Anni Väliaho pohtii.

Kumpikin sanoo, ettei oikeastaan voisi enää edes kuvitella muunlaista tapaa työskennellä. Asukkaiden viihtyvyyden lisäksi validaation käyttäminen parantaa heidän mukaansa henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia. Henkinen kuormitus vähenee, kun työ ei ole jatkuvaa konfliktitilanteesta toiseen siirtymistä.

Koko hoivakodin ilmapiiri on heidän mukaansa pääasiassa rauhallinen, sillä lähestymistapa vaikuttaa positiivisesti myös asukkaiden keskinäiseen ryhmädynamiikkaan.

– Jokainen muistisairaiden kanssa työskentelevä tietää, kuinka helposti hätäännys leviää: kun yksi asukas alkaa haluta jonnekin pois, muilla on pian sama tunne. Mutta leppoisa tunnelma on yhtä lailla tarttuvaa.

Marko Leppäsen mielestä validaation käyttäminen sujuvoittaa niin ikään yksittäisiä hoivatilanteita. Esimerkiksi nukahtaminen illalla on helpompaa, kun asukas on saanut jutella mieleen nousseista ajatuksista ja vaikka vähän halailla. Jopa lääkitysten tarve vähenee.

– Resursseja ei tällä alalla ole koskaan liikaa, mutta validaatio auttaa jakamaan niitä järkevästi.

Suurimmat haasteet menetelmän käyttämisessä liittyvät hoitajien mielestä esimerkiksi työvuorojen vaihtumishetkiin. Kaikenlainen kiirehtiminen sopii huonosti yhteen arvostavan kohtaamisen kanssa.

– Oma rauhallisuus pitää säilyttää, vaikka työaika olisi juuri loppumassa, Leppänen sanoo.

 

Elämäntarina esiin

Anni Väliahon mielestä jokaisen hoitajan on mahdollista hyödyntää validaation pääperiaatteita työssään ilman perusteellista koulutustakin.

– Kohteliaat käytöstavat ovat hyvä lähtökohta. Arvostava ilmapiiri alkaa rakentua jo siitä, että tervehditään kohdatessa iloisesti jokaista asukasta ja työkaveria.

Anni Väliahon mukaan työtavassa tärkeintä on omaksua aidosti kunnioittava ja kiinnostunut asenne asukkaita kohtaan. Heidät tulee nähdä ainutlaatuisia yksilöinä.

– Hoitaja voi tietysti yrittää toistaa mekaanisesti opettelemiaan vuorosanoja, mutta asukkaat näkevät kyllä tällaisen näyttelemisen läpi. Keskusteluita myös syventää, että on nähnyt hieman vaivaa ja ottanut selvää asukkaan elämäntarinasta: hänen ammatistaan, harrastuksistaan ja perheenjäsenistään.

Niin ikään kosketus ja katsekontakti ovat kohtaamisessa keskeisiä.

– Pitää olla oikeasti läsnä. Mieli ei voi askaroida siinä, että mihinkäs aikaan se lomalento Kanarialle taas lähteekään, Marko Leppänen toteaa.

Myös huumoria on lupa hyödyntää. Muistisairaus ei suinkaan vie halua ja kykyä hassutella ja nauraa.

Mainos

Validaatio soveltuu ammattilaisten lisäksi omaisten käyttöön. Heidän on tällöin päästettävä irti ajatuksesta, että unohtuneista asioista muistuttelu olisi hyödyllistä tai kuntouttavaa.

– On kieltämättä paljon pyydetty, että hyväksyy vaikkapa sen, ettei oma äiti tai isä enää tunnista. Mutta me täällä näemme, kuinka kauan muistisairaan asukkaan kestää rauhoittua ristiriitaisesta kohtaamisesta läheisten kanssa.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tunturiklinikalla Levillä lähihoitaja ja lääkäri ovat tiivis työpari

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”