Lähihoitajia palkataan taas erikoissairaanhoitoon

Kokeneilla perus- ja lähihoitajilla on valtavasti osaamista. Se pitää ottaa käyttöön myös erikoissairaanhoidossa.

lähihoitaja erikoissairaanhoidossa

Teksti Minna Lyhty minna.lyhty@superliitto.fi

Perus- ja lähihoitajien määrä on vähentynyt dramaattisesti erikoissairaanhoidossa parissakymmenessä vuodessa. Heidän vakanssejaan on muutettu sairaanhoitajien toimiksi.

Tätä on peruteltu sillä, ettei perus- ja lähihoitajilla ole riittävää ammattitaitoa hoitaa raskashoitoisia ja vaativaa lääkehoitoa tarvitsevia potilaita.

SuPerin erikoissairaanhoidon työryhmän puheenjohtaja Jaana Dalén on asiasta eri mieltä.

Mainos

– Olen esittänyt ratkaisuksi työnjaon selkeyttämistä ja kaikkien osaamisen käyttöönottamista. On hullun hommaa, etteivät lähihoitajat saa monissa yksiköissä antaa edes suun kautta otettavia lääkkeitä potilaille.

Dalén on tyytyväinen nykyiseen suunnanmuutokseen.

– Omalla työpaikallani TYKSin teho-osastolla on rekrytoitu uusia lähihoitajia. Lähiesimiehet ovat ymmärtäneet heidän työnsä merkityksen. Myös potilaspalaute on osoittanut, että lähihoitajia tarvitaan perushoitoon.

Valmiuksia ja lisäkoulutusta

SuPerin asiantuntija Elina Ottela on samaa mieltä Dalénin kanssa.

– Lähihoitajatutkinto antaa valmiudet työskennellä erikoissairaanhoidossa. Työkokemus ja lisäkoulutus kartuttavat osaamista vielä lisää.

Lähihoitajat saattavat hankkia erikoisosaamista esimerkiksi haavanhoidosta, ravitsemuksesta tai ergonomiasta, mutta he eivät kuitenkaan aina pääse käyttämään taitojaan.

– Lähihoitajien työlle asetetaan perusteettomia esteitä. Moniin tehtäviin lähihoitaja on yhtä kykenevä erikoistumaan kuin sairaanhoitaja, Dalén sanoo.

Erikoissairaanhoidon potilaista suuri osa on vanhuksia ja monisairaita, jotka tarvitsevat monipuolista perushoitoa ja kuntoutusta, juuri sitä, mitä lähihoitajat osaavat tarjota. Ei riitä, että hoitaja antaa lääkkeet ja tekee tarvittavat toimenpiteet.

Työryhmän jäsenet pitävät tärkeänä, että lähihoitajaopiskelijat pääsevät työssäoppimisjaksoille sairaaloihin. Sitä kautta he pääsevät erikoissairaanhoitoon töihin.

Verkostoitumista ja vertaistukea

SuPerissa on 17 erikoissairaanhoidon piirissä toimivaa ammattiosastoa. Työryhmän jäsenet aikovat edistää näiden verkostoitumista. Suunnitteilla on muun muassa sähköisiä verkostoja ja alueellista yhteistyötä erikoissairaanhoidossa työskenteleville perus- ja lähihoitajille.

– Haluamme luoda yhteisen foorumin, jossa voi käydä vuoropuhelua maanlaajuisesti. Vertaistuki on tärkeää joka alalla, Jaana Dalén pohtii.

Työryhmä haluaa edistää ammattiosastojen verkostoitumista laajemminkin. Maakunnan ammattiosastojen kannattaa luoda yhteys toisiinsa ennen sote-uudistuksen voimaantuloa. Uudistuksen pyörteissä edunvalvonnan pitää olla kunnossa.

Työryhmä suunnittelee ensi syksyksi seminaaria erikoissairaanhoidossa työskenteleville jäsenille. Seminaarissa on tarkoitus kehittää ammattiosastojen toimintaa.

SuPer ajaa jäsenten asioita erikoissairaanhoidossa

SuPerin erikoissairaanhoidon työryhmä aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Jaana Dalén TYKSistä.  Jäseninä ovat Marita Manninen Peijaksen sairaalasta, Marianne Niva OYSista, Kaija Räty KYSistä, Leene Vihtonen Kymenlaakson keskussairaalasta ja Marjatta Ikonen Keski-Suomen keskussairaalasta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Satu Sieppi opiskeli uuden ammatin 57-vuotiaana – Hammashoitaja on ennakoinnin ammattilainen

Saattohoidon ABC kotihoitoon – Yhä useampi ihminen haluaa kuolla kotona

Lähihoitaja Sari Simpanen: ”Työ urologian poliklinikalla vaatii hienotunteisuutta”