Koulunkäynninohjaaja Anna Hautala on perillä lasten ja nuorten suosikkikirjoista. Suomen kielen lukutunnilla hän auttaa oppilaita etsimään kirjoja koulun kirjastosta. Suosikit vain ovat usein lainassa.
– Kaikki haluaisivat lukea samoja kirjoja. Neropatin päiväkirjaa, Lassemaijan etsivätoimistoa ja Kapteeni Kalsaria luetaan ahkerasti sekä suomeksi että ruotsiksi, hän kertoo.
Aluksi on kuitenkin puhuttava siitä, mitä välitunnilla on tapahtunut.
– Voisiko joku kertoa, mitä jännittävää siellä tapahtui, luokanopettaja Maarit Grönholm pyytää.
Käy ilmi, että polkupyöräkatoksesta on löytynyt kaksi rikottua pelikonsolin ohjainta. Luokassa käydään vilkas keskustelu siitä, miten ohjaimet ovat sinne päätyneet.
– Ehkä joku pelasi huonosti ja alkoi rageta, kuuluu takapulpetista.
Kun halukkaat ovat esittäneet omat arvauksensa, luokka rauhoittuu. Oppilaat tarttuvat valitsemiinsa kirjoihin ja alkavat lukea. Hetken aikaa on hiljaista. Osa syventyy kirjaansa, osa täydentää lukupäiväkirjaa. Anna kiertää pulpettien välissä auttamassa.
– Tähän kohtaan kirjoitetaan ja tähän piirretään. Millainen Mesikarhu on, miltä hän näyttää? Voit kirjoittaa esimerkiksi, minkä värinen karhu on, hän neuvoo.
Kielikylvyssä ei menetetä mitään – vaan saadaan lisää
Annan työpaikka Pietarsaaren kielikylpykoulu on Suomen ainoa koulu, jossa kaikki luokat noudattavat kielikylpyä ja jossa kielikylpykieliä on kaksi: ruotsin lisäksi suomi. Se tekee suomenkielisen Annan työstä erityisen.
– Ruotsinkielisten oppilaiden kohdalla tärkeä osa työtäni on varmistaa, että he ovat ymmärtäneet suomeksi annetut tehtävät, hän kertoo.
Kielikylvyssä kukin aikuinen puhuu lapsille vain yhtä kieltä, mikä tukee oppimista. Toisen kotimaisen kielen taito on silti tarpeen, sillä joskus asioita tai sanoja on selvennettävä lasten omalla äidinkielellä.
– Aloitin tässä työssä kouluruotsin pohjalta. Alussa se jännitti, kun lapset saattoivat sanoa asiansa ensin ruotsiksi. Mutta olen itsekin täällä vähän kuin kielikylvyssä. Taidot ovat karttuneet vuosien mittaan, Anna kertoo.
Kielikylpy aloitetaan yleensä viisivuotiaana päiväkodissa ja se jatkuu peruskoulun loppuun saakka. Lapset oppivat nopeasti arjen tilanteissa, ja jo ensimmäisillä koululuokilla suurin osa opetuksesta on kielikylpykielellä. Määrä vähenee niin, että peruskoulun viimeisillä luokilla kielikylpyä on noin puolet opetuksesta. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys eli se, että lapset ymmärtävät kielikylpykielen vaikka eivät puhuisi tai kirjoittaisi sitä kieliopillisesti täysin oikein.
– Ruotsinkielisillä vokaalit ja varsinkin diftongit menevät helposti sekaisin. Saatetaan sanoa esimerkiksi pöyräillä eikä pyöräillä, Anna kertoo.
Mutta sellaistahan se on aivan yksikielisilläkin. Senat menevät joskus sakaisin.
Keskittyminen on vaikeaa kaikille
Vaikka työssä painottuu kielen tukeminen, suuri osa Annan ajasta luokassa kuluu oppilaiden keskittymisen ylläpitämiseen.
– Usein riittää, että menen oppilaan luo ja alan puhua tehtävästä. Joskus vain se, että seison niin, että katsekontakti kaveriin katkeaa, palauttaa huomion opetukseen. Joitakin tuttuja oppilaita voi rauhoittaa kevyt kosketus, mutta aina pitää miettiä, mikä toimii kenellekin.
Syksyllä voimaan tullut kännykkäkielto ei ole aiheuttanut keskustelua. Puhelimet pysyvät poissa näkyvistä myös välitunneilla, eikä ongelmia ole ollut ennen lakiuudistustakaan.
– Jos sääntöä rikotaan, meillä on lupa takavarikoida puhelin ja toimittaa se rehtorille. Näin ei ole kertaakaan tarvinnut tehdä, Anna sanoo.
Tätiruotsia ja selkeää suomea
Perämeren rannikolla sijaitseva Pietarsaari on noin 20 000 asukkaan kaksikielinen kaupunki, jossa hieman yli puolet puhuu äidinkielenään ruotsia. Kielikylpytoiminnalla on kaupungissa yli 30 vuoden historia, ja sen taustalla ovat aktiiviset vanhemmat.
– Monille ruotsinkielisille aikuisille suomi on ollut vaikea oppia, ja he ovat halunneet, että lapset saisivat sen luonnollisemmin. Kielikylvyssä lapset oppivat suomea ennen kuin kuulevat, että se on vaikea kieli, kertoo koulun rehtori Mira Tallgård.
Sama toimii toiseen suuntaan: suomenkieliset lapset oppivat ruotsin ennen kuin siitä tulee ikävää pakkoruotsia.
Kielikylvyssä lapsi ei menetä mitään omasta äidinkielestään mutta saa lisäksi toisen kotimaisen kielen taidon. Opittu kieli on usein siistitympää kuin tavallinen puhekieli.
– Kielikylpyopettajina on vain vähän miehiä, ja olemme huomanneet, että alussa oppilaat käyttävät vähän tätimäistä kieltä, mutta tämä kyllä muuttuu aika nopeasti, Mira kertoo.
Tieto naurattaa Annaa. Hän tunnistaa ilmiön.
– Puhun lapsille mahdollisimman selkeää suomea ja välttelen puhekielen lyhennyksiä, jotta he varmasti ymmärtävät.
Myös tempo on hieman normaalia puhekieltä rauhallisempi.
Monipuolinen työnkuva
Anna ja hänen ruotsinkielinen kollegansa Annika Häger ohjaavat ykkös- ja kakkosluokan oppilaita myös aamu- ja iltapäiväkerhoissa, joissa lapset saava itse valita, kumpaa kieltä puhuvat.
– Osa ruotsinkielisistä lapsista puhuu minulle suomea tottumuksesta silloinkin, kun voisi käyttää omaa äidinkieltään, Anna kertoo.
Kun Anna ja Annika juttelevat keskenään, kumpikin käyttää omaa äidinkieltään. Heidän mielestään siinä ei ole mitään ihmeellistä. Se on helt vanligt, aivan arkipäivää.
Kaksikielisyys näkyy myös lasten leikeissä.
– Parasta on, kun suomen- ja ruotsinkieliset lapset leikkivät yhdessä. Mitä nuorempia he ovat, sitä vähemmän heillä on kielirajoja.
Annan ja Annikan monipuoliseen työnkuvaan kuuluu tarvittaessa myös lääkehoito. Lähihoitajilla on siihen tarvittava koulutus.
– Joskus joku on saanut lievän allergisen reaktion, mutta mitään vakavaa ei ole sattunut, Annika kertoo.
Äskettäin työhön on tullut uusi vastuu. Annika kantaa mukanaan tokaluokkalaisen Pinjan Hello Kitty -laukkua, jossa Pinjan kännykkä vastaanottaa glukoosisensorin hälytykset.
– Meillä on ollut aiemminkin diabetesta sairastavia oppilaita, ja seuranta ja hoito sujuu rutiinilla. Pinja on hyvin reipas eikä tarvitse apua insuliinin pistämiseen, Annika sanoo.
Muutaman korttelin matka iltapäiväkerhoon kuljetaan yhdessä lasten kanssa. Lähestyvän syysloman voi aistia oppilaissa jännityksenä tai levottomuutena. Koulunkäynninohjaajien työ ei lopu lomallakaan.
– Silloin siivotaan, järjestellään ja päällystetään kirjoja eli tehdään kaikkea sitä, mikä ei muuten ehdi, Anna kertoo.
Millainen on hyvä kielikylpyluokan koulunkäynninohjaaja?
- Kärsivällinen ja rauhallinen – jaksaa toistaa, selittää ja kannustaa eri tavoin.
- Joustava – mukautuu nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja oppilaiden tarpeisiin.
- Kielitaitoinen ja kielitajuinen – osaa tukea oppilaita sekä kielikylpykielellä että äidinkielellä.
- Positiivinen ja rohkaiseva – luo turvallisen ilmapiirin ja innostaa oppilaita käyttämään kielitaitoaan.
- Tiimityöskentelijä – työ tehdään yhdessä muiden aikuisten kanssa, ja ohjaaja auttaa oppilaita kasvamaan myös sosiaalisesti.
Vinkkilistan kokosivat Anna Hautala ja Annika Häger.
Kenelle kielikylpy sopii?
- Kielikylpy ei edellytä aikaisempaa kielitaitoa.
- Se aloitetaan tavallisesti varhaiskasvatuksessa viisivuotiaana. Pääsykokeita tai erityisiä vaatimuksia ei ole. Jos halukkaita enemmän kuin on paikkoja, paikat arvotaan.
- Kielikylpyluokalle pääsyn edellytyksenä on normaali koulukypsyys. Esimerkiksi lievä lukivaikeus ei estä kielikylpyopetusta.
- Kielikylpy ei heikennä äidinkielen kehitystä – päinvastoin. Tutkimusten mukaan se vahvistaa monikielisyyttä ja myönteistä asennetta kielikylpykieltä ja sen kulttuuria kohtaan.
Kielikylpyopetus Suomessa
- Kielikylvyn idea syntyi 1960-luvun Kanadassa, kun kaksikielisessä maassa haluttiin tarjota lapsille mahdollisuus oppia vähemmistökieli varhain ja luonnollisesti.
- Suomessa kielikylpy käynnistyi vuonna 1987 Vaasassa suomenkielisten vanhempien aloitteesta.
- Kielikylpypäiväkoteja ja -luokkia on pääasiassa rannikolla Kokkolasta Porvooseen alueilla, joilla joissa ruotsi on vahva vähemmistökieli.
- Saamenkielisillelapsille järjestetään kielipesiä, jotka toimivat kielikylvyn tapaan ja tukevat saamen kielen varhaista oppimista.
- Muilla kielillä järjestetään kaksikielistä opetusta ja kevyempää kielisuihkua.
Mikä tekee Pietarsaaren kielikylpykoulusta erityisen?
- Pietarsaaren kielikylpykoulu on Suomen ainoa koulu, jossa kaikki luokat toimivat kielikylvyn periaatteiden mukaan. Muualla kielikylpyä on vain suomenkielisten koulujen erillisillä kielikylpyluokilla.
- Se on myös ainoa koulu, jossa kielikylpy toteutetaan molemmilla kotimaisilla kielillä.
- Samassa rakennuksessa toimii esikoulu sekä peruskoulun 1–5-luokat. Kuudennella luokalla oppilaat siirtyvät kielikylpyluokille suomen- ja ruotsinkieliseen kouluun, joissa kielikylpypolku jatkuu peruskoulun loppuun saakka.
