Ja nyt mä kyllä sanon tästä! – Sosiaalisesti rohkea ajaa yhteistä etua ja uskaltaa nostaa työpaikan epäkohdat esiin

Sosiaalisesti rohkea työntekijä ottaa riskin puhuessaan työpaikan ongelmakohdista. Rohkeus on helpompaa, kun teon tekee koko työyhteisön hyväksi.

Piirroskuvassa ihmisiä keskustelemassa pöydän ääressä ja yksi seisoo puhumassa pöydän päässä.

Sosiaalisesti rohkea tarvitsee riskinottoenergiaa. Avainasemassa ovat oma ammattilaisuus ja työyhteisöstä välittäminen. Kuva: Matti Westerlund.

Teksti Jenna Parmala

Uskallatko sanoa esimiehelle, jos jokin asia työpaikallasi ei tunnu oikeudenmukaiselta? Jos uskallat ja asia ei koske vain sinun henkilökohtaista hyvinvointiasi vaan koko työyhteisöä, olet sosiaalisesti rohkea.

– Sosiaalinen rohkeus perustuu empatiaan ja oman työyhteisön arvostukseen, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen toteaa.

Rohkea ei siis yritä muuttaa työpaikkaa omaksi edukseen, vaan välittää koko työporukkansa onnellisuudesta. Hän on eräänlainen työpaikan ritari, joka uhmaa vallitsevia rakenteita auttaakseen tai suojellaseen muita.

– Hän uskaltaa tehdä näin, vaikka oma asema vaarantuisi.

Mitä on rohkeus?

Jari Hakasen tutkimusryhmä on huomannut sosiaalisen rohkeuden olevan työyhteisöjen tärkeä mutta huonosti tunnettu voimavara. Sosiaalinen rohkeus on osa Työterveyslaitoksen kolmivuotista tutkimushanketta.

Hakanen arvioi, että erityisesti sote-alalle sosiaalinen rohkeus tekisi hyvää. Vaikka ala on yhä hierarkkinen, monenlaisia pieniä muutoksia on mahdollista tehdä sosiaalisen rohkeuden avulla.

Mainos

Sosiaalista rohkeutta on esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen puuttuminen, työkaverin epäoikeudenmukaisen kohtelun esille ottaminen tai työkaverin epäasialliseen käytökseen puuttuminen. Sosiaalista rohkeutta taas ei ole omista epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista jankkaaminen, muiden ihmisten kuormittaminen omaan työsuhteeseen liittyvillä tunteilla tai toisten asioihin väkisin puuttuminen.

– Sosiaalinen rohkeus ei ole oman edun ajamista, ei ainakaan ensisijaisesti. Sosiaalisesti rohkea lähihoitaja ajattelee työkavereidensa ja asiakkaidensa parasta. Siksi esimerkiksi rokotteesta kieltäytymisessä ei ole mitään sosiaalisesti rohkeaa.

Vaikea keskustelu tuo muutoksen

Usein sosiaalisesti rohkean työkaverin puheenvuoroa seuraa koko työyhteisön yli pyyhkäisevä huojennus: Vihdoinkin kaikkia vaivaavat asiat on sanottu ääneen!

– Sosiaalisesti rohkea tarvitsee riskinottoenergiaa. Silloin avainasemassa ovat oma ammattilaisuus ja työyhteisöstä välittäminen. Niiden pohjalta työntekijällä on hyvä itsetunto ja luottamus siihen, että asioita kannattaa yrittää kehittää paremmalle tolalle.

Sosiaalisesti rohkea tasapainoilee työyhteisön sääntöjen ja sosiaalisten raja-aitojen keskellä. Mistä kaikesta on lupa sanoa? Jari Hakanen toteaa, että monella työpaikalla liikkumavaraa olisi rohkeille paljon enemmän kuin työntekijät ehkä kuvittelevat. Harva uskaltaa ottaa riskejä, vaikka asioiden muuttaminen olisi vain yhden vaikean keskustelun päässä.

Mainos

– Sosiaalinen rohkeus voi olla todella pelottavaa, varsinkin, jos sitä yrittää ensimmäistä kertaa, Hakanen toteaa.

Joskus sosiaalinen rohkeus voi tarkoittaakin sitä, että uskaltaa ottaa työpaikalla esiin onnistumisia ja positiivisia asioita.

– Sosiaalisesti rohkea voi ymmärtää, että vaikka monia asioita ei voikaan sote-alalla muuttaa työyhteisön sisältä käsin, on selvää, että positiivisuutta vaalivat työyhteisöt voivat paremmin.

Rohkeus on aina riski

Sosiaalinen rohkeus on voimavara, joka vaatii käyttäjältään paljon. Kun ottaa rohkeasti ongelmakohtia esille, saattaa leimautua hankalaksi tyypiksi tai joutua muuten epäsuosioon.

Epäkohtia esiin nostava saattaa tulla myös täysin tyrmätyksi. Hakasen tutkimusryhmän alustavien havaintojen mukaan julkinenkaan torjutuksi tuleminen ei välttämättä satuta sosiaalisesti rohkeaa.

– Rohkean teon tekeminen voi antaa jo niin paljon voimavaroja ja hyvää itsetuntoa ja itsetuntemusta, ettei lopputulos lopulta ole enää niin tärkeä. Tärkeintä on, että asia tuli sanottua.

Mainos

Voi myös käydä niin, että vaikka kaikki työkaverit kahvihuoneessa olisivat samaa mieltä, kukaan ei tosi paikan tullen uskalla avata suutaan rohkean tueksi. Silloin hän jää ilman taustavoimia.

– Hyvässä työyhteisössä tällaisia tilanteita ei tapahdu. Silloinkin, kun kukaan ei ole samaa mieltä rohkean kanssa, hyvä työyhteisö osaa arvostaa hänen ajatuksiaan.

Kuka ottaa vastuun?

Parasta työyhteisölle on, jos sosiaalista rohkeutta näyttää oma esimies.

– Vaikka sosiaalisesti rohkea esimies on tärkeä roolimalli työntekijöilleen, usein käy käänteisesti niin, että työyhteisön ei tarvitse olla niin rohkea, kun esimies ottaa rohkeudesta vastuun.

Työyhteisössä osoitettu sosiaalinen rohkeus on suoraan yhteydessä työhyvinvointiin. Esimerkiksi esimiehen sosiaalinen rohkeus lisää koko yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, työn imua ja keskinäistä arvostusta työyhteisön sisällä. Pelokas esimies voi taas aiheuttaa työyhteisössä ahdistusta ja tunnekuormitusta.

– Kun työyhteisössä pelätään, energiaa kuluu aivan muihin asioihin kuin työtehtäviin. Työntekijöiden psykologinen turvallisuus saattaa järkkyä, Hakanen toteaa.

Sano sinä!

Jos rohkea on joku muu kuin esimies, voi käydä niin, että tämä työntekijä saa otsaansa rohkean leiman. Silloin yhden henkilön toivotaan aina sanovan vaikeat asiat koko työyhteisön suulla.

– Välttämättä tässä ei ole ongelmaa, sillä rohkea ihminen on usein hyvinvoiva työntekijä, jonka ammatillista itsetuntoa sosiaalinen rohkeus vain vahvistaa.

Rohkeus vaatii kuitenkin myös voimavaroja ja vain harva jaksaa olla rohkea koko ajan. Hankalimmissa tilanteissa rohkeus voi muodostua myös mainehaitaksi ja rohkeaa saatetaan kohdella työyhteisön valittajana. Kyseessä on kuitenkin tietoinen riski, jonka rohkea toimiessaan ottaa. Oma valinta ja vakaa ammatillinen arvomaailma saattavat tehdä negatiivitenkin seurausten kestämisestä helpompaa.

Työpaikan kypsyystesti

Jos joku on sosiaalisesti rohkea, se ei tarkoita, ettei hän pelkäisi mitään.

– Hän on ihminen, joka pelkää tosi paikan edessä niin kuin muutkin, mutta päättää silti toimia yhteisen hyvän parhaaksi.

Jari Hakanen sanoo, että sosiaalinen rohkeus on todellinen kypsyystesti työyhteisöille. Sosiaalinen rohkeus tuo esiin sen, miten työyhteisössä siedetään ristiriitoja ja erilaisia näkökulmia. Hakanen toteaa, että rohkeus hyvien asioiden puolesta kannattaa aina.

– Parhaimmassa tapauksessa työpaikan rohkelikko tartuttaa sosiaalisen rohkeuden myös työkavereihinsa.

 

Opettele sosiaalisesti rohkeaksi

  1. Mieti arvojasi, ovatko asiat työyhteisössä niiden mukaisesti? Onko jotakin, mitä haluaisit muuttaa?
  2. Seuraa työpaikan keskusteluja, huomaatko, missä menevät rohkeuden rajat? Mitä uskalletaan sanoa ja mitä ei?
  3. Ota mallia rohkeasta työkaverista. Miten hän toimii? Mitä hänessä arvostat?
  4. Aloita pienin askelin: Mikä olisi sellainen asia, jonka puolesta uskaltaisit nyt puhua?
  5. Kysy, haluaisiko työkaveri tukea sinua asiasi esiin ottamisessa.
  6. Älä pelästy, jos rohkeutesi pettää. Sosiaalinen rohkeus on aina riskin ottamista.
  7. Jos saat äänesi kuuluviin muista, että toisten rohkeus saattaa hyvinkin pettää. Valmistaudu siihen, että saatat jäädä yksin asiasi kanssa.

 

Mainos

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”

Lähihoitaja-kirjailija Rake Tähtinen: ”Jokaisella meistä on oma tarinamme”