Ikäihmiset & mielenterveys 2/3 – Vanhan ihmisen masennus jää usein ilman hoitoa, sillä oireet sekoitetaan muistisairauteen

Masennus on iäkkäiden yleisin mielenterveyden häiriö, mutta sen oireilua saatetaan yhä panna terveydenhuollossa iän tai muistisairauden piikkiin. Hoitamattomana masennus voi vaurioittaa iäkkään toimintakykyä pysyvästi.

Teksti Kerttu Juutilainen

Vanhuus on usein kasautuvien elämänmuutosten aikaa ja menetysten kohtaamista. Leskeytyminen tai ystävän kuolema voivat olla valtava muutos ikääntyneen ihmisen arjessa. Mikäli askel ei kuljekaan yhtä keveästi kuin nuorena, saattavat tuttavien tapaaminen ja aiemmin tärkeät harrastukset jäädä elämästä pois.

Raskaat elämäntapahtumat voivat sairastuttaa myös mielen. 1−4 prosenttia yli 65-vuotiaista kärsii vakavasta masennuksesta, lievimmistä masennusoireista liki joka kolmas.

Mainos

− Iäkkäänä ihminen usein peilaa mennyttä elämäänsä. Jos sieltä nousee paljon käsittelemättömiä, vaikeita elämänkokemuksia tai jopa traumoja, niiden kohtaaminen saattaa ajaa ihmisen myös masennukseen, pitkän uran vanhuspsykiatrian parissa tehnyt psykologi ja traumapsykoterapeutti Anu Määttä sanoo.

Rutiineihin takertuminen voi tuoda turvaa

Iäkkäiden masennus voi jäädä tunnistamatta, ja jopa vaikeiden masennustapausten arvioidaan olevan merkittävästi alidiagnosoituja. Masennusoireilua saatetaan yhä selittää ikääntymisen tai muistisairauden oireiluna, vaikka kyseessä voi olla oma, erillistä hoitoa vaativa häiriö.

− Edelleen saattaa elää virheellisiä käsityksiä, joiden mukaan masennus ikään kuin kuuluisi vanhuuteen. Se ei pidä paikkaansa, Määttä sanoo.

Asiakkaiden arjessa läsnä olevan lähihoitajan onkin tärkeää osata havainnoida masennuksen usein moninaisia oireita.

Masentunut ikäihminen voi passivoitua ja vetäytyä kontakteista, kärsiä unettomuudesta tai ruokahalun menettämisestä. Hän saattaa alkaa käyttää aiempaa enemmän kipulääkkeitä tai rauhoittavia. Kokemukset muistiongelmista voivat lisääntyä tai motivaatio itsestä huolehtimiseen heikentyä. Masennus voi oireilla myös ärtyneisyytenä, mitä saatetaan virheellisesti tulkita osaksi persoonallisuutta.

Moni hoitaja tapaa työssään ikäihmisiä, jotka takertuvat rutiineihinsa liioitellulta tuntuvan tarkasti. Tällainen voi tuntua hoitajasta käskyttämiseltä, mutta rutiinien kaipuu kätkee alleen usein muutakin.

− Erityisesti traumoja kokeneelle ihmiselle samoina toistuvat rutiinit voivat olla turvallisuutta tuova elementti. Kun iän myötä tulee sairauksia, ja omaa elämää voi olla muutoin enää vaikeaa säädellä, korostuvat tärkeinä ne elämänalueet, joihin pystyy vielä vaikuttamaan.

 

Hoitamaton masennus altistaa muistisairauksille

Masennuksen ja muistisairauden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa.

Niin kutsutusta näennäisdementiasta puhutaan silloin, kun muistisairauteen viittavia oireita aiheuttaakin esimerkiksi vakava masennus. Masennus voi myös edeltää muistisairautta, ja muistisairauteen etenkin alkuvaiheessa voi liittyä masennusta.

Jos masennusoireilua tulkitaan virheellisesti muistin ongelmina, voi itse masennus jäädä täysin hoitamatta. Hoitamaton masennus altistaa muistisairauksille sekä heikentää toimintakykyä, jonka palauttaminen voi olla iäkkäällä hyvin hidasta. Joskus toimintakyky voi vaurioitua peruuttamattomasti.

− Toivoisin, että jos vähänkään epäilyttää, mistä ongelmasta perimmillään on kysymys, oltaisiin riittävän kärsivällisiä ennen lopullista johtopäätöstä. Olisi tärkeää tehdä riittävät arvioinnit ja tarvittavat hoitokokeilut myös muiden hoitojen kuin vain lääkehoidon osalta.

 

Kun puhuminen on vaikeaa

Nykyisin mielen sairauksista on lupa puhua, ja ne ovat mediassakin paljon esillä. Aina niin ei ole ollut.

Jos ihminen on nuoruudessaan oppinut vaikenemaan mieltään painavista asioista, vaikenee hän herkästi niistä vanhempanakin. Jos masennuksen ilmaisemiseen ei ole sanoja, paha mieli saattaa ilmetä epämääräisinä kipuina ja kolotuksina, jotka jäävät vaille somaattista selitystä.

− Monet Iäkkäät ovat sukupolvea, joka on tottunut tietynlaiseen tapaan käsitellä asioita. Esimerkiksi sodan traumoista on vaiettu, ja on keskitytty toimintaan, työhön ja jälleenrakentamiseen. Mikäli iän myötä toimintakyky heikentyy, eikä stressiä ja ongelmia pysty enää käsittelemään toiminnan kautta, voi tämä olla riski myös psyykkiselle terveydelle. Erilaisia elämässä tapahtuneita vastoinkäymisiä joutuu kohtaamaan eri tavalla.

Masennukseen sairastumisen riskiryhmässä ovat ikäihmiset, joilla on ajankohtaisia stressitekijöitä tai paljon käsittelemättömiä elämänkokemuksia. Myös aiemmat, etenkin hoitamattomat mielenterveyden häiriöt voivat altistaa uusille ongelmille vanhuudessa.

− Riskiryhmäläisten, kuten vastikään leskeytyneiden, mielenterveyteen olisi tärkeää kiinnittää huomiota jo ennaltaehkäisevästi.

 

Taakka yhteiskunnalle?

Ikäihmisen heikko asema yhteiskunnassa voi lisätä myös masennusriskiä. Jos iäkäs kokee, että vaikuttamismahdollisuudet omaan elämään ovat vähäiset, mieliala laskee.

− Jos kokee itsensä arvottomaksi tai taakaksi yhteiskunnan silmissä, saattaa se heikentää itsearvostusta ja johtaa merkityksettömyyden tunteisiin ja masennukseen. Uutisointi antaa toisinaan varsin synkän kuvan esimerkiksi muistisairaan ihmisen tulevaisuuden näkymistä.

Somaattisten vaivojen hoitoon panostetaan Suomessa enemmän kuin mielenterveyden hoitamiseen. Myös paikkakuntakohtaiset erot esimerkiksi psykologipalveluiden piiriin pääsemisessä ovat isoja.

Määtän mukaan ihannetilassa iäkkäiden masennuksen hoitoa toteutettaisiin moniammattillisesti yhteistyössä. Alueellisesti toimivat vanhus- ja geropsykiatrian yksiköt ovat tärkeitä perusterveydenhuollon yhteistyökumppaneita. Kotihoidossa ja hoivakodeissa osa hoitajista voisi erikoistua iäkkäiden mielenterveysasioihin.

Määttä näkee tärkeänä, että myös iäkkäiden psykoterapiapalveluita kehitettäisiin erityisesti uusia hyvinvointialueita muodostettaessa. Tällä hetkellä palvelut eivät vastaa laajuudeltaan nykyisten ja tulevien yli 65-vuotiaiden määrään Suomessa.

− Tärkeää olisi myös, että kaikki, jotka iäkkäiden kanssa työskentelevät, osaisivat tunnistaa psyykkisiä häiriöitä, tehdä interventioita ja ohjata tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin.

 

Depressioasteikot masennusoireiden selvittämiseen

  • Iäkkäiden masennuksen selvittämiseksi voidaan hyödyntää yleisesti aikuisikäisillä käytettävää BDI-asteikkoa (Beck Depression Inventory). Kysely on kehitetty työkaluksi masennuksen seulonnan ja seurannan arviointiin.
  • GDS-asteikko (geriatric depression scale) on kehitetty erityisesti yli 65-vuotiaiden mielialan ja masentuneisuuden selvittämiseen. Kyselylomakkeella kartoitetaan muun muassa vastaajan myönteisyyttä, itseluottamusta, muistitoimintaa, tunteiden säätelyä ja niiden vaihtelua.
  • Kyselyn voi täyttää vastaaja itse tai esimerkiksi tämän hoitaja.

 

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tiina Auvinen: ”Olen huomannut, että nuoremmatkin hoitajat ovat nykyään aktiivisia ja valveutuneita edunvalvonnan asioissa”

Taina Viinikainen: ”Hyvä luottamusmies ei pyllistä kumpaankaan suuntaan, hän on reilu sekä jäsenille että työnantajalle”

Sanna Ängeslevä: ”Jäsenen helpottunut itku raskaan kuulemisen jälkeen tai onnellinen hymy oikeudenmukaisen onnistumisen keskellä säilyvät mielessäni pitkään”