Tunteet kuuluvat hoitotyöhön

Tunteet ovat tärkeä osa lähihoitajan työarkea. Yllättävän moni ajattelee, että ammattilaisen ei tulisi näyttää lainkaan tunteita.

Teksti Jenna Parmala

30 sekuntia tunnekäsittelyä, sen kummempaa ei tarvita, toteaa työelämävalmentaja Riikka Seppälä.

Seppälä on erikoistunut tunnetaitojen valmennukseen, hän kouluttaa sote-alan ammattilaisia tunteiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen työelämässä. Erityisesti lähihoitajan työssä koko tunteiden kirjo on usein läsnä, onnistumisista ja ilosta suruun ja epätoivoon.

– Tästä huolimatta edelleen ajatellaan, että todellinen ammattilainen ei tuo tunteitaan työpaikalle, Seppälä toteaa.

Mainos

Ajatus tunteettomasta lähihoitajasta perustuu Seppälän mukaan kauniille ajatukselle siitä, että potilas ei ahdistu hoitajansa tunteista eikä teflonpintainen hoitaja uuvu hoidettavan tunteiden keskellä. Tunteita ei kuitenkaan voi napsauttaa pois päältä, vaikka kuinka yrittäisi.

– Valtaosa kommunikoinnin tavoistamme on sanatonta viestintää. Lisäksi ihmiset ovat hyvin herkkiä tulkitsemaan toistensa tunteita ja peilaamaan niitä.

Siksi tunteista tulisi puhua työpaikoilla paljon nykyistä enemmän.

Työpäivän tunnekuorma

Suuria tunteita työpaikalla saattaa herättää esimerkiksi jatkuvasti vaihtuva henkilöstö. Jos kollegat vaihtuvat tiuhaan ja töitä tehdään toistuvasti uusien ihmisten kanssa, on työntekijöiden tehtävä päivittäin paljon aktiivista ja kuormittavaa tunnetyötä.

– Siihen menee paljon aikaa, että oppii lukemaan ja ymmärtämään uutta ihmistä ja hänen toimintatapojaan. Työntekijöiden jatkuva vaihtuminen ylläpitää voimakasta tunnetarkkailua, joka voi kuormittaa ja uuvuttaa työntekijää.

Myös vaikea potilas saattaa herättää paljon negatiivisia tunteita. Hoitajan voi olla vaikeaa laskea tunteita suojelevaa panssariaan alas, jos asiakas kyseenalaistaa hänen ammattitaitoaan tai ei suostu yhteistyöhön. Toisaalta asiakkaan ja omaisten tunteet voivat vaikuttaa hoitajaan hänen huomaamattaankin. Myös työmäärän aiheuttama kuormitus näkyy suoraan tunteissa.

– On valtavan uuvuttavaa, jos ei saa tehdä työtään hyvin.

Pysähdy olon äärelle

Miten tunteisiin sitten pitäisi suhtautua? Tutkimusten mukaan tunteen huomioiminen vähentää sen voimaa kehossa ja mielessä. Siksi työpäivien aikana kannattaa olla tarkkana. Usein vaikea tunne ilmoittaa itsestään ensimmäiseksi kehossa.

– Hikiset kämmenet, levottomuus tai pauhaava sydän voivat kertoa, että tunne on tulossa. Silloin on tärkeää ottaa lyhyt, vaikka puolen minuutin mittainen hetki ja tarkastella tunnetta. Jo se, että huomioit tunteen, vähentää tutkitusti sen vaikutuksia ja samalla myös itsetuntemus lisääntyy.

Tunteista kannattaa myös jutella työkavereiden ja asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ja potilaat kokevat lähes aina helpottavaksi sen, että hoitaja kertoo, miltä hänestä tuntuu.

– Kannattaa muistaa, että todennäköisesti potilas on jo aistinut tunteesi etukäteen. Voi olla huojentavaa saada sille sanat.

Häpeä on vaikein tunne

Yksi yleisimmistä vaikeista tunteista hoitotyössä on häpeä. Lähihoitaja voi tuntea häpeää esimerkiksi siitä, että ei saa asiakasta tekemään yhteistyötä. Neuvoton olo ja pettymys omaan ammattilaisuuteen ovat hankalia kohdata ja käsitellä. Silloin on oltava tarkkana, ettei oma häpeä muutu esimerkiksi ärsyyntymiseksi tai vihaksi.

– On inhimillistä, että häpeältä halutaan heti piiloon, sillä se on hyvin kivulias tunne sietää.

Ammatilliseen häpeään liittyy yleensä kokemus siitä, että olisi pitänyt pystyä parempaan ja osata enemmän. Häpeä korostaa riittämättömyyden ja pettymyksen tunteita.

– Kun häpeän tunteet jatkuvat pitkään, se voi aiheuttaa mielenterveysongelmia tai loppuun palamisen.

Seppälä toteaa, että työelämän tunteista voi selvitä suhtautumalla erilaisiin tunteisiin hyväksyvästi ja sallivasti. Kun ammattilainen on yhteydessä omiin tunteisiinsa, myös yhteys asiakkaaseen säilyy elävänä. Tunteitaan kuunteleva ihminen myös kuuntelee toisen tunteita paremmin ja kykenee kohtaamaan asiakkaan vaikeitakin tunteita.

– On tärkeää, että työyhteisö tukee tunteiden ilmaisua. Esimerkiksi vastavalmistuneet vasta opettelevat omia tunnetoimintamallejaan ja rajojaan. Silloin on tärkeää, että he saavat tunneilmaisuun tukea ja apua kokeneemmilta työkavereilta.

 

Kohtaa häpeän tunne:

  1. Jos huomaat kehossasi voimakkaan reaktion, pysähdy: mistä on kysymys?
  2. Tarkkaile kehoasi, missä kohtaa tunne tuntuu?
  3. Laajenna näkökulmaa: Mitä äsken tapahtui, mihin siinä tämä tunne voi liittyä? Usein häpeän tunne aiheutuu siitä, että et saavuta itsellesi asettamiasi odotuksia.
  4. Arvioi asettamasi odotukset: Kuinka kohtuullisia ne olivat tilanteeseen nähden?
  5. Älä reagoi ensimmäiseen tunneimpulssiin, vaan ota itsellesi aikaa. Tunne ei ole rysähtänyt niskaasi, vaan se on edessäsi tarkasteltavana, mitään hätää ei ole.
  6. Jos tunne seuraa sinua kotiin, ota se käsittelyyn puhumalla ja kirjoittamalla. Puhuminen vaimentaa häpeän kokemusta ja kirjoittaminen ulkoistaa sen.
  7. Ole itsellesi hyvä, tee jotakin, mistä nautit. Vaikka tunnet häpeää, se ei tarkoita, että sinun olisi rangaistava itseäsi.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vanhusneuvola tarjoaisi tukea kaikille yli 65-vuotiaille

Suojaimet lisäävät helteen aiheuttamaa kuormitusta hoitotyössä – huomioi nämä asiat!

Onko työpaikalla kuuma? Helle huolettaa hoitajia