Sanooko toinen aina vain ei? Patologinen vaatimusten välttely PDA saa autismikirjon ihmisen kieltäytymään kaikesta, sillä valintojen tekeminen ahdistaa

PDA-piirteinen ihminen on usein uhmakas ja kieltäytyy tekemästä valintoja. Tavalliset apukeinot kuten ennakointi tai kuvakortit saattavat vain pahentaa tilannetta.

Kuva: Mostphotos

Teksti Jenna Parmala

Ei. Se on usein yleisin sana, jonka PDA-piirteinen ihminen lausuu.

PDA eli patologinen vaatimusten välttely on käyttäytymisprofiili, johon kuuluu tarve vastustaa tavanomaisia arjen askareita, pyyntöjä ja määräyksiä.

PDA saa autismikirjon ihmisen usein kieltäytymään kaikesta, sillä valintojen tekeminen tuntuu ahdistavalta ja kuormittavalta.

– Lapsi tai nuori saattaa näyttäytyä tarpeettomankin vaikeana ja uhmakkaana, Autismiliiton suunnittelija Elina Havukainen sanoo.

Omatkin tarpeet voivat ahdistaa

Uhman takana on usein voimakas ahdistus. Valintojen tekeminen tarkoittaa PDA-piirteiselle ihmiselle kontrollin menettämistä.

– Se mikä usein jää huomaamatta on, että uhma ei kohdistu vain ympäristöön, vaan myös sisäiseen maailmaan, Havukainen sanoo.

Se tarkoittaa, että myös omat mieliteot tai kehon tarpeet saattavat tuntua PDA:ssa vaatimuksilta, joihin liittyy kontrollin menettämisen tunne. Ruokailu tai jopa vessassa käymisen tarve saattavat muuttua hyvin vaikeiksi asioiksi sen vuoksi, että niihin liittyy vaatimus.

Kun PDA-käyttäytymisprofiilin lapset kasvavat nuoriksi, he kertovat usein tilanteista, joissa heitä on kohdeltu väärin.

– Ahdistus jo oman kehontarpeiden valintojen edessä on niin suurta, että ulkopuolelta tulevat lisävaatimukset saattavat lietsoa PDA-ihmisen suoranaiseen paniikkiin.

Mainos

Väärinkohtelua ja arvostelua

PDA-piirteet on havaittu ensimmäistä kertaa Isossa-Britanniassa ja siellä niitä on myös tutkittu eniten. Brittien oma PDA-yhdistys on tuottanut suuret määrät laadukasta koulutusmateriaalia ja maassa on jopa omia PDA-piirteisille lapsille suunnattuja kouluja.

Suomessa mitään tällaista ei vielä ole. PDA on meillä käsitteenä melko uusi ja se tunnistetaan huonosti. Kun Autismiliitto julkaisi asiasta kaksi vuotta sitten artikkelin, viestejä lukijoilta tuli paljon. Moni omainen tai hoitaja tunnisti kuvauksesta läheisen tai potilaan, osa yhteydenottajista tunnisti itsensä. Piirteiden ymmärtäminen saattoi herättää järkytyksen tunteitakin.

Havukainen toteaa, että usein moni autismikirjon PDA-piirteinen ihminen tulee hoitajien taholta vahingossa väärin kohdelluksi.

– Tähän käyttäytymisprofiiliin eivät toimi esimerkiksi sellaiset tavalliset apukeinot kuin ennakointi tai asioiden selittäminen visuaalisin keinoin.

Usein käykin niin, että PDA-piirteisen lapsen vanhempia arvostellaan ja heidän käyttämiään kuntoutuskeinoja pidetään riittämättöminä, vaikka oikeasti vain keinot ovat vääriä.

– Vaikka PDA ei olisi koskaan Suomessa virallinen diagnoosi, olisi tärkeää, että ymmärrys siitä lisääntyisi. PDA-piirteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on usein valtava helpotus sekä omaisille että PDA-ihmiselle itselleen.

Mainos

Valehtelu onkin välttelemistä

Usein PDA-piirteiset lapset keksivät oikoteitä ohittaakseen ahdistusta aiheuttavat valintatilanteet.

– On hyvin tyypillistä, että lapset leikkivät roolileikkejä välttääkseen valintoja. Pissalla saatetaan käydä esimerkiksi koiraa leikkien.

Havukainen huomauttaa, että PDA-käyttäytymisprofiilin lapset tarvitsevat paljon joustavuutta ja aikaa päätöksenteon ympärille.

– Lapsen kanssa voidaan esimerkiksi sopia, että jos pukeutuminen on aamulla aivan mahdotonta, hän voi mennä hoitopaikkaan yöpuvussa. Joustavuus on PDA:n tapauksessa tärkeämpää kuin periaatteellisuus.

Myös moni aikuinen PDA-käyttäytymisprofiilin ihminen on keksinyt tapoja kiertää valintojen tekemistä.

– On hyvin yleistä, että valintoja välttelevä ihminen esimerkiksi valehtelee menoistaan, että ei joutuisi tekemään valintoja.

Tällainen toistuva toiminta saattaa vaikuttaa siihen, miten luotettavana PDA-ihmistä pidetään esimerkiksi terveydenhoidon piirissä.

PDA-aikuinenkin tarvitsee joustoa arkeensa. Sitä tuovat erilaiset tavat suhtautua sääntöihin ja ohjeisiin.

– On esimerkiksi melko tyypillistä, että PDA-ihminen ajattelee sääntöjen ja lakien olevan hyvin tärkeitä, mutta hän kokee niiden koskevan kaikkia muita paitsi häntä itseään, sanoo Havukainen.

Mainos

PDA, pathological demand avoidance

  • Autismikirjon alatyyppi
  • Ei diagnoosia Suomessa, vaan käyttäytymispiirre
  • Ydinpiirteenä vaatimusten ja pyyntöjen vastustus
  • Vastustus koskee myös omia sisäisiä tarpeita ja mielihaluja
  • Kieltäytyminen on tapa käsitellä akuuttia ahdistuneisuutta

Näin kohtaat vaikeat tilanteet PDA-piirteisen ihmisen kanssa

  • Valitse taistelusi, kaikesta ei kannata ottaa yhteen
  • Vähennä sääntöjä, mahdollista valintoja
  • Perustele tekemiset
  • Neuvottele, ole ratkaisukeskeinen
  • Opettele myös luovuttamaan, tee myönnytyksiä
  • Tunnista haasteet, ennakoi ne etukäteen
  • Anna aikaa
  • Tee B-suunnitelma

Valitse oikeat sanat

Sanat vaikuttavat paljon siihen, miten PDA-piirteinen ihminen kokee tilanteen. Yleistämällä ja yhteisöllisyyttä korostamalla vähennät vaatimuksia ja määräyksiä kielenkäytöstäsi.

Älä sano:

  • Teetkö nyt läksyt?
  • Tule syömään!
  • Haluatko maitoa vai piimää?

Sano:

  • Kaikki me olemme nyt tekemässä läksyjä.
  • Menemme yhdessä syömään.
  • Kaikille on täällä tarjolla maitoa ja piimää.

Selviytymiskeinot

PDA-piirteinen ihminen välttää valintojen tuottamaa ahdistusta ja kuormitusta ainakin seuraavilla keinoilla:

  • Mielikuvitusmaailmaan vetäytyminen
  • Roolileikit
  • Valehteleminen
  • Kieltäytyminen
  • Raivokohtaukset
  • Muut sosiaaliset keinot, kuten huumori tai aiheen vaihtaminen

Kun sietokyky ylittyy

Kun PDA-käyttäytymisprofiilin ihminen kuormittuu, hänen sietokykynsä saattaa pettää täysin. Usein tämä johtaa täyteen paniikkiin, joka ulkopuoliselle voi näyttää raivokohtaukselta. Tunteiden purkautumista tulee kuitenkin kohdella pelkona eikä vihana, sillä kyse on voimakkaasta kauhistumisesta sietämättömän kuormitustilan edessä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tieto-Finlandialla palkittu Riikka Leinonen: ”Jokaiselle tekisi hyvää miettiä, mitä ajatuksia vammaisuus herättää”

Väkivaltatyön asiantuntija Jaana Autto: ”Lähisuhdeväkivallan tekijä voi kertoa olevansa itse uhri”

”Olin synkkänä syysyönä yksin valvomassa…” – Hoitajien hyytävissä kummitusjutuissa on paljon lämpöä ja lohtua