”Opiskele lähihoitajaksi. Hoitoala työllistää varmasti.” Tämän neuvon on moni kuullut. Sote-ala onkin ollut hyvin työllistävä koko 2000-luvun. Hyvinvointialueiden kriisiytynyt tilanne, suuret säästötoimet ja muutosneuvottelut ovat tulleet monelle yllätyksenä. Alalla ei ole tarvinnut tehdä vaihtoehtoista suunnitelmaa sen varalle, jos työt loppuvat. Työttömyyden pelko on monelle hoitajalle uusi kokemus.
– Sote-alan muutosneuvottelut ovat varmasti hoitajille järkytys, koska on totuttu ajattelemaan, että on valinnut turvallisen ja vakaan ammatin. Aloilla, joilla käydään toistuvasti muutosneuvotteluja, tilanteeseen saattaa jopa tottua, organisaatiopsykologi Outi Ikonen kertoo.
Hänen mukaansa muutosneuvottelut saattavat ravisuttaa kokemusta elämänhallinnasta. Niiden aikana kokee monenlaisia tunteita, kuten suuttumusta, pelkoa ja kateutta. Tilanne voi tuntua epäoikeudenmukaiselta sekä aiheuttaa stressiä ja uupumusta.
Työttömyyden pelko on monelle hoitajalle uusi kokemus.
– Uhantunnetta voi lisätä myös se, ettei ole kokemusta muutosneuvotteluista, eikä tiedä, miten prosessi etenee. Kun kuulee ensi kertaa työpaikansa muutosneuvotteluista, voi mieleen nousta pelko, joudunko heti ulos täältä.
Syntipukin osa on rankka
Jos on tiedossa, että muutosneuvottelut johtavat irtisanomisiin, tilanne on stressaava koko työyhteisölle. Tunteita olisi tärkeää päästä käsittelemään yhdessä.
– Palaverin alkuun kannattaa varata aikaa vapaalle keskustelulle. Sen jälkeen siirrytään muihin työasioihin, jotta muutosneuvottelujen aiheuttama tunnetila ei jää päälle. Jos aiheesta keskustellaan lopuksi, palaverista lähdetään hämmentyneenä ja asia jää sulkematta, Outi Ikonen sanoo.
Organisaatiopsykologi kehottaa kiinnittämään huomiota yhteisten keskustelujen sävyyn.
– Pakotettu positiivisuus ei ole tavoiteltavaa, mutta ei myöskään kyynisyys. Jos toistellaan sitä, ettei tästä tule mitään, se voi alkaa tuntua liian raskaalta.
Joskus tilanne on niin pelottava ja ahdistava, ettei yhdessä puhuminen onnistu.
– Ketään ei voi patistaa puhumaan, mutta esihenkilö voi luoda tilaa ja antaa siihen mahdollisuuden. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, tilannetta voi pohtia ensin yksin, sitten pareittain ja lopuksi kaikki yhdessä.
Ikosen mukaan usein käy niin, että tilanteeseen halutaan löytää syyllisiä. Syylliseksi saatetaan leimata johtajat, toinen työyksikkö tai yksittäinen työntekijä. Syntipukki-ilmiön psykologinen selitys on se, että ongelmien syy ja negatiiviset tunteet siirretään toiseen henkilöön tai ryhmään. Tämä voi johtua siitä, ettei kyetä kohtaamaan tilanteen synnyttämää epävarmuutta ja ahdistusta.
Syntipukiksi joutuminen on raskas kokemus.
– Kun tiimissä on huoli siitä, ketkä joutuvat lähtemään, työkaverit saattavat alkaa mitätöidä yhden työntekijän suoriutumista. He vihjaavat johdolle, ettei tämän työsuhdetta kannattaisi jatkaa. Tällaista toimintaa kutsutaan suolaamiseksi. Suolaajat saattavat perustella käytöstään sillä, että tavoitteena on turvata organisaation menestys. Suolaaminen ei ole koskaan kunnioitettavaa eikä asiallista.
Hyväksy voimakkaat tunteet
Outi Ikosen mukaan muutosneuvotteluissa paras selviytymiskeino on keskittyä työhön.
– Hoitajan työ on merkityksellistä ja suurin osa tekee sitä isolla sydämellä. On hyvä laittaa välillä vaikeat tunteet syrjään ja keskittyä siihen, mikä on kiireellistä juuri tässä hetkessä.
Muutosneuvottelujen aikana on tavallista kokea itsensä väsyneeksi, koska epävarmuus kuormittaa. Siksi palautumisesta huolehtiminen nousee entistä tärkeämmäksi.
– Hallinnan kokemusta kannattaa yrittää tuoda vapaa-aikaan. Olisi hyvä, jos ei tarvitsisi olla kotona muiden perheenjäsenten vaatimusten ristitulessa. Mukava harrastus tai ihan vain lötköttely palauttavat voimavaroja. Itselle turvan luomiseen kannattaa keskittyä, vaikka se ei tuntuisi helpolta.
Muutosneuvottelut kuormittavat usein niin paljon, ettei niiden miettimistä voi välttää kokonaan vapaa-ajalla.
– Asiaa ei kannata vatvoa jatkuvasti, mutta pitää uskaltaa kohdata tunteita ja nimetä niitä. Moitimme helposti itseämme siitä, että koemme jotenkin väärällä tavalla. Täytyy hyväksyä se, että tilanne aiheuttaa voimakkaita tunteita.
Keskustelu muiden kanssa voi selkeyttää ajattelua.
– Voi hakea keskusteluapua työterveydestä ja käydä tilannetta läpi ystävien kanssa. Viisasta on myös pohtia B- ja C-suunnitelmia, jos joutuu irtisanotuksi. Se auttaa toipumisessa ja uudelleen suuntautumisessa.
Kummituksia työpaikalla
Jos joutuu muutosneuvotteluissa irtisanotuksi, menettää muutakin kuin säännöllisen palkan. Työ tarjoaa sosiaalisen verkoston, kyvykkyyden kokemuksen ja arjen rutiinit. Irtisanominen on usein shokki.
– Herää kysymys, miksi juuri minä. Tilanne voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, varsinkin jos tietää hoitaneensa työnsä hyvin jopa vuosikymmeniä, Outi Ikonen sanoo.
Kun irtisanomisia on paljon kerralla, osaavia työntekijöitä joutuu lähtemään.
– Silloin kannattaa muistuttaa itseään, ettei työsuhde päättynyt siksi, etten suoriutunut työstäni riittävän hyvin.
Irtisanotun ammattitaito ei katoa.
Tavallista on, että irtisanomisen seurauksena ammatillinen itsetunto notkahtaa.
– Toivottavaa on, että notkahdus jää väliaikaiseksi ja ymmärtää, ettei ammatillinen osaaminen ole kadonnut. Tunteita voi käsitellä työterveyspsykologin kanssa tai muutosturvavalmennuksessa, jos sellaista on tarjolla.
Työvelvoite saattaa jatkua jonkin aikaa irtisanomisilmoituksen jälkeen.
– Moni irtisanottu kokee muuttuvansa näkymättömäksi, ikään kuin kummitukseksi. Kenenkään ei pitäisi joutua tähän asemaan. Työntekijää kohtaan voi osoittaa arvostusta esimerkiksi järjestämällä läksiäiset. Toki kaikki eivät halua niitä. Sitäkin toivetta pitää kunnioittaa.
Ikonen muistuttaa, ettei ihmissuhteiden tarvitse katketa työsuhteen päättymiseen. Kuulumisia voi kysellä edelleen. Irtisanottu saa kokea, että häntä arvostetaan.
Sumusta selkeyteen
Muutosneuvottelujen jälkeen tilanne ei ole välttämättä helppo edes työnsä säilyttäneille. Outi Ikosen mukaan syyllisyys on tavallinen tunne tässä vaiheessa.
– Joku kokeneempi on saattanut joutua lähtemään, kun itse on saanut jatkaa työssä. Voi myös jäädä pelko siitä, tuleeko kohta uudet muutosneuvottelut ja joudunko lähtemään silloin. Näistä tunteista olisi tärkeää keskustella yhdessä työyhteisössä. Jos tunteita ei käsitellä, seurauksena voi olla motivaation, hyvinvoinnin ja sitoutumisen heikkeneminen.
Ikosen mukaan muutosneuvottelujen jälkeen tulee yleensä sumuinen vaihe, jolloin työntekijät kokevat tyytymättömyyttä ja pettymystä sekä ovat varuillaan. Ilmassa saattaa olla kysymyksiä, onko johto hoitanut tilanteen riittävän hyvin. Työroolit saattavat olla epäselvät.
– Jotta sumusta päästään eroon, pitää purkaa kokemuksia ja miettiä yhdessä, miten työstä voisi tehdä sujuvaa nykyisillä resursseilla. Olo voi olla raskas, mutta mielessä kannattaa pitää se, että myönteisiäkin asioita on vielä edessä.
Myös irtisanotulla on toivoa.
– Joskus käy niin, että irtisanottu löytää itselleen vielä sopivamman työn. Ilman muutosneuvotteluja hän ei olisi lähtenyt kokeilemaan uutta.
Organisaatiopsykologin vinkit muutosneuvottelujen ajalle
- Kiinnitä huomiota palautumiseesi ja hallinnan kokemukseen vapaa-ajalla.
- Kohtaa ja hyväksy tunteesi. Puhu itsellesi kuin hyvälle ystävälle. Usein ystävälle puhutaan kauniimmin kuin itselle.
- Puhukaa yhdessä työyhteisössä. Käsitelkää vaikeat tunteet. Säilyttäkää usko ja toivo tulevaisuuteen, ei pakotetusti vaan realistisesti.
Lue myös:
Miten toimia, kun työsuhde päättyy?
”Pähkähullu tilanne” – Hoitajia irtisanotaan, vaikka heistä on pula
