Kun terveystieteiden väitöskirjatutkija Heta Siranko haastatteli vaihdevuosista sairaanhoitajia, hän hämmästyi. Moni oli kärsinyt oireista vuosia tajuamatta niiden liittyvän vaihdevuosiin.
– Ennakko-oletukseni oli, että terveydenhuollon ammattilaiset ehkä tunnistaisivat tilanteen helpommin. Noin 50-vuotiaat naiset ovat tyypillisesti vaihdevuosi-iässä.
Sirangon mukaan kyse ei ole ainoastaan tiedon puutteesta. Estrogeenin hiipuminen aiheuttaa monenlaisia kehon ja mielen oireita, jotka muistuttavat stressiä ja kuormitusta. Oireet alkavat hiljalleen vuosien kuluessa, eikä niitä aina osata yhdistää vaihdevuosiin. Harva myöskään tiedostaa, että oireet voivat alkaa jo nelikymppisenä. Mielikuvat elävät sitkeinä, eikä kukaan halua työpaikalla leimautua kärttyiseksi vanhaksi akaksi.
– Todellisuudessa 40–60-vuotiaat ovat usein parhaassa työiässään, heillä on pitkä työkokemus ja elämän tuomaa viisautta, Siranko muistuttaa.
Kun oireita ei aina tunnisteta itse, ei niitä terveydenhuollossakaan osata tulkita. Vaihdevuosioireita hoidetaan yhä mieliala- tai unilääkkeillä, vaikka taustalla on hormonimuutos.
Keho oireilee, työ jatkuu
Vaihdevuodet koskettavat suurta osaa lähihoitajista: sote-alalla lähes 90 prosenttia työntekijöistä on naisia ja keski-ikä yli 40 vuotta. Varovaisestikin arvioiden työelämässä on kymmeniätuhansia lähihoitajia, joista suurimmalla osalla oireet heikentävät hoitamattomana työkykyä.
Vaikka vaihdevuosien fyysiset oireet tunnetaan, niiden vaikutuksista työhyvinvointiin tiedetään vähemmän. Seuraukset näkyvät kuitenkin sairauspoissaoloina ja pahimmillaan työelämästä syrjäytymisenä.
– Kansainvälisissä tutkimuksissa on nähty, että osa naisista jää pois työelämästä oireiden vuoksi. Uskon, että näin tapahtuu myös Suomessa, Siranko sanoo.
Hänen tutkimukseensa haastatellut hoitajat kertoivat, etteivät välttämättä olisi selvinneet työssään ilman joustoa esimerkiksi työajoissa.
Sote-alalla vaihdevuosioireiden rasitusta lisäävät vuorotyö ja yövuorot, fyysisesti vaativat tehtävät ja kuumat suojavarusteet. Silti harva uskaltaa puhua oireistaan työpaikalla tai esihenkilölle – saati jäädä edes lyhyelle sairauslomalle.
– Hoitajat ovat hyvin tunnollisia ja kollegiaalisia. He sinnittelevät töissä, koska tietävät, että sijaisia on vaikea saada.
Huonosti nukutut yöt käynnistävät helposti kehän, jossa väsymys, päänsärky ja keskittymisvaikeudet lisääntyvät. Työssä, jossa vastuu on suuri ja lääkehoito vaatii tarkkuutta, stressi kasvaa entisestään ja palautuminen vaikeutuu.
Hiljaisuudesta kohti ratkaisuja
Vaihdevuosien vaikutukset työelämään on jo tunnistettu valtiotasolla. Hallitusohjelmassa luvataan parantaa niiden tuntemusta, mutta käytännön toimet puuttuvat. Siksi vastuu jää toistaiseksi työpaikoille, joilla selkeitä toimintamalleja ei vielä ole.
Siranko toivoo, että voisi väitöstyönsä pohjalta laatia työnantajille konkreettisia suosituksia vaihdevuosioireiden huomioimiseksi hoitoalalla. Hän tuntee arjen sekä sairaanhoitajan taustansa että SuPerin asiantuntijatyön kautta.
Tavoitteena on, että vaihdevuosiin suhtauduttaisiin neutraalina työkykyyn vaikuttavana elämäntilanteena samaan tapaan kuin raskauteen on vihdoin alettu suhtautua.
– Avoin puhe vähentää häpeää ja auttaa ymmärtämään, etteivät voimakkaatkaan oireet heikennä ammattitaitoa, Siranko sanoo.
Esihenkilöiden osaamista kannattaa vahvistaa erityisesti silloin, kun omakohtaista kokemusta ei vielä ole. Työnkuvaa on helpompi muokata, kun ymmärtää taustan. Konkreettisia haasteita voivat olla esimerkiksi vaihdevuosien lähestyessä runsaammiksi muuttuvat kuukautiset ja lisääntynyt taukojen tarve tai kuumat aallot, joita hiostavat suojavarusteet pahentavat. Nämä huomioimalla työpäivää voitaisiin merkittävästi helpottaa.
Siranko muistuttaa myös mittakaavasta: vaihdevuodet ovat vain lyhyt vaihe pitkällä työuralla.
– Kun työkuormaa kevennetään pahimpien oireiden ajaksi, edessä on yhä monia vuosia hyvää työkykyä.
Vaihdevuodet paljastavat työterveyden tasa-arvo-ongelman
Vaihdevuosioireet voivat heikentää työkykyä merkittävästi, mutta työterveyshuollossa apua ei saa automaattisesti. Uusi vaihdevuosien Käypä hoito -suositus muistuttaa, ettei hormonikorvaushoidon aloitus edellytä gynekologin konsultaatiota, jos oirekuva on selvä. Se edellyttää, että oireet tunnistetaan ja niistä uskalletaan kertoa.
– Hormonimuutokset eivät välttämättä tule esiin työterveyden vastaanotolla, ellei työntekijä itse osaa tai uskalla ottaa asiaa puheeksi, Heta Siranko sanoo.
Monelle työterveyslääkärille aihe ei ole tuttu, eikä tutkimusvälineitä aina ole. Lähetettä gynekologille on vaikea saada, sillä naisterveyden palvelut rajataan usein työterveyssopimusten ulkopuolelle. Siksi moni päätyy yksityiselle, mikä maksaa satoja euroja. Epäkohtaan ovat puuttuneet muun muassa Lääkäriliitto ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty.
Pohjois-Pohjanmaan Limingassa ongelmaa on ryhdytty ratkomaan. Kunta sisällytti vaihdevuosien hoidon työterveyspalveluihinsa tasa-arvosyistä.
– Miestyypilliset työkykyyn vaikuttavat terveysongelmat on aina hoidettu työterveydessä. Gynekologiset oireet taas on pitkään rajattu sen ulkopuolelle, työhyvinvointikoordinaattori Kaisa Salmu sanoo.
Kesästä lähtien Limingan kunnan työntekijät ovat saaneet työterveyden kautta hoitoa vaihdevuosioireiden lisäksi myös esimerkiksi runsaisiin ja kivuliaisiin kuukautisiin, endometrioosiin ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymään.
Limingassa vaihdevuosien hoito sisältyy työterveyspalveluihin.
– Yksi työterveyskäynti ei välttämättä ratkaise kaikkea, mutta se käynnistää hoidon ja pitkällä aikavälillä vähentää myös poissaoloja, Salmu sanoo.
Limingassa reilusta 500 työntekijästä 86 prosenttia on naisia. Kunnan kartoituksessa yli 75 prosentilla heistä oli puolen vuoden aikana ollut työkykyyn vaikuttavia naisterveyteen liittyviä oireita, mutta poissaoloihin niitä kirjattiin vähän.
– Työntekijät eivät välttämättä luota siihen, että esihenkilö ymmärtäisi, ja siksi on joskus helpompi ilmoittaa poissaolon syyksi vatsatauti kuin kuukautiset, Salmu pohtii.
Limingassa naisterveyttä pyritään tukemaan myös arjen työjärjestelyillä. Ratkaisuja etsitään työpaikoilla yhdessä, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa mietitään, miten työtä voidaan mukauttaa tinkimättä mitoituksesta.
Kunta kehittää mallia yhteistyössä Oulun yliopiston naistentautien ja synnytysten sekä Työterveyslaitoksen kanssa. Myös naapurikunnat Ii, Utajärvi ja Vaala ovat ottamassa mallin käyttöön.
Näin työpaikasta tehdään vaihdevuosimyönteisempi
- Riittävä tauotus ja palautumisen tukeminen
Pidetään kiinni suunnitelluista tauoista ja mahdollistetaan tarvittaessa lyhyet tauot, jotta kuumat aallot, univaikeudet ja uupumus eivät pääse kasaantumaan.
- Työaikojen joustava järjestely
Mahdollisuus työkiertoon tai välttää tilapäisesti yövuoroja tai muita kuormittavia jaksoja, kun oireet ovat hankalimmillaan.
- Esihenkilöiden osaamisen vahvistaminen
Esihenkilöille tarjotaan perustietoa vaihdevuosioireista ja niiden vaikutuksista työkykyyn, jotta tukitoimia osataan suunnitella sensitiivisesti ja oikea-aikaisesti.
- Avoin ja turvallinen puhekulttuuri
Luodaan ilmapiiri, jossa oireista voi puhua ilman vähättelyä tai leimautumisen pelkoa. Avoimuus helpottaa sekä yksilöllisten ratkaisujen sopimista että ennakoivaa tukea.
- Työterveyshuollolle ennakoiva rooli
Työterveys tukee oireiden tunnistamisessa, hoitovaihtoehtojen arvioinnissa ja työjärjestelyjen suunnittelussa. Yhteistyö työpaikan kanssa mahdollistaa oikea-aikaiset ja yksilölliset ratkaisut
Suositukset antoi SuPerin asiantuntija Heta Siranko, jonka valmistelee Turun yliopistoon terveystieteiden väitöstutkimusta vaihdevuosista hoitotyössä.
Vaihdevuodet, uusi aikakausi – Noin kolmasosa selviää lievillä vaihdevuosioireilla
Vaihdevuodet vaikuttavat uneen: Apu voi löytyä gynekologin vastaanotolta
