Työhyvinvointi kukoistaa, kun työyhteisössä pidetään huolta näistä perustarpeista – Luottamuspula voi viedä pohjan kaikelta muulta

Työhyvinvoinnin voidaan nähdä koostuvan viidestä portaasta, joista kaikilla on oma tärkeä tehtävänsä. Yhteisöllisyys sykkii positiivisia voimavaroja muille työhyvinvoinnin osa-alueille, kun taas luottamus määrittää pitkälti, miten kriiseistä selvitään.

työhyvinvointi lähihoitaja

Yhteisöllisyys toimii puskurina ja voimavarana silloin, kun työyhteisö kohtaa haasteita. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Vain taivas on rajana siinä, kuinka hyväksi työhyvinvointi voi organisaatiossa kehittyä, sanoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo. Hänen mukaansa työhyvinvoinnin voidaan nähdä rakentuvan viidestä portaasta. Kun kaikkiin osa-alueisiin panostetaan, työpaikalla voidaan hyvin.

Viiden portaan malli pohjautuu Maslow’n tarvehierarkiaan, joka kuvaa pyramidin muodossa ihmisen perustarpeita. Alempien portaiden tarpeet pitää olla pääosin tyydyttyneet, jotta päästään ylemmille portaille.

Jokaiseen työhyvinvoinnin portaaseen liittyy sekä yksilön että työnantajan vastuu. Työnantajan vastuu perustuu pitkälti lainsäädäntöön ja työehtosopimuksen noudattamiseen, kun taas työntekijän on sitouduttava noudattamaan työpaikan sääntöjä.

Terveys luo kivijalan muulle työhyvinvoinnille

Työhyvinvoinnin portaiden mallissa alin porras – terveys ja fysiologiset tarpeet – luo kivijalan, jonka päälle muu työhyvinvointi rakentuu. Työnantajan tulee esimerkiksi järjestää työterveyshuolto ja huolehtia, ettei työ kuormita liikaa. Työntekijän vastuulla on puolestaan se, että hän pitää kiinni terveellisistä elämäntavoista ja tarkkailee omaa kuormittumistaan.

Mainos

– Työ ei saa käydä liian raskaaksi. Jos työntekijät uupuvat, ei heillä ole voimavaroja olla hyvä työkaveri. Silloin eivät mukavat virkistyspäivätkään paranna tilannetta, Päivi Rauramo sanoo.

Työnantaja voi myös tukea työntekijän terveellisiä työ- ja elämäntapoja. Työ voi sisältää hetkiä, jotka antavat työntekijälle mahdollisuuden palautua niin fyysisesti kuin henkisesti. Lisäksi työpaikalla voi olla erilaisia ryhmiä esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen tai painonhallintaan.

Ilman luottamusta on vaikea rakentaa mitään

Turvallisuus ja luottamus muodostavat työhyvinvoinnin toisen portaan. Turvallisessa ympäristössä työntekijän ei tarvitse jatkuvasti pelätä työsuhteen päättymistä tai vaikkapa sitä, riittääkö oma toimeentulo elämiseen. Turvallisuutta lisää se, että osaa tehdä työnsä hyvin ja oikein.

Turvallisuuteen liittyy työympäristön vaarojen tunnistaminen ja työturvallisuuslain noudattaminen. Turvallisessa työympäristössä myös kohdellaan työntekijöitä yhdenvertaisesti, oikeudenmukaisesti ja huolehditaan tasa-arvon toteutumisesta.

Luottamus ja avoimuus ovat Rauramon mukaan työhyvinvoinnin kulmakiviä. Luottamusta rakennetaan muun muassa jakamalla tietoa aktiivisesti ja pitämällä kiinni niistä asioista, joista on yhdessä sovittu. Luottamus vaikuttaa siihen, miten työyhteisössä ratkotaan ristiriidat.

– Työyhteisön kehityksen kannalta on hyvä, että asioista uskalletaan olla eri mieltä. Jos työilmapiiri on tulehtunut, jäävät ristiriidat helposti hiertämään, eikä työhyvinvoinnissa päästä seuraavalle eli yhteisöllisyyden portaalle.

Luottamuksen merkitys korostuu etenkin silloin, kun työyhteisöä kohtaa kriisi.

– Jos työyhteisössä ei ole onnistuttu rakentamaan luottamusta ja ilmapiiri on huono, voivat luottamuspula ja eteen tulevat ristiriidat viedä pohjan muilta työhyvinvoinnin osa-alueilta.

Yhteisöllisyys sykkii työhyvinvoinnin muihin osa-alueisiin

Yhteisöllisyys on Päivi Rauramon mukaan työhyvinvoinnin portaiden sydän ja syke, josta kumpuaa voimavaroja muihin osa-alueisiin. Se toimii myös puskurina silloin, kun työpaikalla on haastetta jollakin toisella työhyvinvoinnin alueella.

– Esimerkiksi koronapandemia on voinut heikentää joillakin sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla turvallisuuden tunnetta, jota sitten vahva yhteisöllisyyden tunne on paikannut. Parhaimmillaan yhteisöllisyys vahvistaa tunnetta siitä, että yhdessä tästäkin haasteesta selvitään.

Yhteisöllisyyden rakentamista tukee se, että työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi. Palavereja ei järjestetä vain palaverien vuoksi, vaan ne ovat vuorovaikutustilanteita. Työntekijät otetaan mukaan työyhteisön ja toimintatapojen kehittämiseen ja heillä on siten mahdollisuus vaikuttaa työympäristöönsä.

– On myös tärkeää, että työntekijät ehtivät tutustua kollegoihin esimerkiksi kahvikupin äärellä. Kun tunnemme toisemme paremmin, syntyy konflikteja vähemmän, Rauramo sanoo.

Jokainen kaipaa arvostusta

Työhyvinvoinnin neljäs porras liittyy arvostuksen tarpeeseen. Arvostus tarkoittaa sitä, että työntekijöitä aidosti arvostetaan ja pidetään tärkeinä, ja se näkyy kaikessa organisaation toiminnassa.

Arvostuksen portaalla tärkeään asemaan nousevat johtamistaidot. Työntekijät kokevat arvostusta, kun heidät otetaan mukaan kehittämään työyhteisöä. Arvostuksena koetaan myös se, että ongelmat käsitellään, eikä niitä lakaista maton alle.

– Työntekijöille tulisi välittyä tunne aidosta välittämisestä. Vaikka työyhteisössä ymmärretään taloudelliset reunaehdot, ei asioita pidä tehdä työntekijöiden kustannuksella, vaan työntekijöitä tukemalla, Rauramo sanoo.

Yksilöiden välillä on eroja siinä, kuinka tärkeää heille on, että heidän panoksensa työssä huomataan.

– Esihenkilöiden on hyvä tuntea tiiminsä jäsenet, jotta he tietävät, ketkä tarvitsevat enemmän palautetta. Esihenkilöiden kannattaa aina kysyä tiimin jäseniltä, millaista johtamista he kaipaavat ja missä he tarvitsevat tukea.

Hän muistuttaa, että työntekijöilläkin on arvostuksen suhteen oma vastuualueensa.

– Työntekijän pitäisi osata arvostaa myös itse itseään. Sillä tavalla on helpompi saada arvostusta myös muilta.

Itsensä toteuttaminen ja onnistumiset auttavat jaksamaan

Työhyvinvoinnin portaiden huipulla on itsensä toteuttamisen tarve, joka liittyy työntekijän osaamiseen ja luovuuteen. Jokaisella työntekijällä on tyypillisesti jokin ajatus siitä, miten hän haluaa kehittyä ja päästä eteenpäin. On tärkeää, että työnantaja mahdollistaa työntekijän kehittymisen. Rauramo muistuttaa, että työntekijöiden tavoitteiden on kuitenkin oltava linjassa organisaation tavoitteiden kanssa.

Työssä onnistuminen tyydyttää itsensä toteuttamisen tarvetta.

– Onnistumisen hetket ovat työssä tärkeitä, ja niitä tulisi olla enemmän kuin epäonnistumisen kokemuksia. Työntekijän tunne siitä, että hän saa aikaan asioita, antaa voimia ja auttaa jaksamaan. Itseä kannattaa toteuttaa myös työn ulkopuolella, sillä se tuo vastapainoa työlle.

Näin vahvistat omaa ja työyhteisön työhyvinvointia

Työntekijä

  1. Noudata terveellisiä elämäntapoja sekä terveellisiä ja turvallisia työtapoja. Tunnista jaksamisesi rajat. Vaali läheisiä ihmissuhteita ja varaa aikaa mieluisille harrastuksille.
  2. Tartu ongelmiin ja epäkohtiin rohkeasti. Tee kehitysehdotuksia. Hae tarvittaessa apua. Ota työhön liittyvät asiat puheeksi esihenkilön kanssa. Voit kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai työterveyshuollon puoleen.
  3. Rakenna luottamusta. Tee se, minkä lupaat. Noudata sääntöjä ja ohjeita. Kuuntele muita, ymmärrä erilaisuutta. Pyri ristiriitatilanteissa ratkaisuun.
  4. Tue ja auta kuormittuneita, kannusta ja kiitä onnistumisista ja avusta. Osoita välittämistä ilmein, elein ja sanoin. Tee kehitysehdotuksia.
  5. Pidä huolta ammattitaidostasi. Tartu työpaikan oppimistilaisuuksiin. Vaikuta, kun voit! Iloitse onnistumisistasi, olethan huippuammattilainen!

Esihenkilö

  1. Pidä huolta itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi. Huolehdi työolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Tee yhteistyötä työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon kanssa.
  2. Ole läsnä, kuuntele ja ota opiksi. Tunnista työntekijät, jotka tarvitsevat tukea, ohjausta ja valvontaa ja pidä tiiviimmin yhteyttä heihin.
  3. Kohtele työntekijöitä tasapuolisesti, yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti, mutta yksilöinä. Järjestä iloisia yhdessäolon hetkiä ja tue työkuormituksesta palautumista.
  4. Seuraa säännöllisesti työyhteisön tilaa ja aikaansaannosta. Kannusta ja kiitä. Puutu ongelmiin rohkeasti. Toimi johdonmukaisesti.
  5. Kehitä ja kehity. Tunnista vahvuutesi esihenkilönä ja hyödynnä vahvuuksiasi. Tunnista heikkoutesi ja lähde työstämään niitä.

 

Lue myös:
Työnilo tarttuu kaveria kannustamalla – Joskus työnilon tunne voi kadota pitkäksikin aikaa

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitajan on tärkeää tunnistaa omat rajansa – ”Auttamisammateissa on riski sairastua myötätuntouupumukseen”

Pimeys saattaa pahentaa vuorotyötä tekevän uniongelmia – Kirkasvalosta saa voimaa myös yövuoron alussa

Professori Kristiina Brunila: ”Ongelmat eivät yhteiskunnasta häviä sillä, että kaikki menevät terapiaan”