Tunnetko oman leposykkeesi? Pulssin sijaan kannattaa kiinnittää huomiota muutoksiin

Normaaliksi laskettavan leposykkeen rajoissa on hurjaa vaihtelua, joten numerot sellaisenaan eivät välttämättä kerro mitään voinnista. Muutoksiin sen sijaan kannattaa kiinnittää huomioita, jos ne aiheuttavat oireita.

Kuva: Mostphotos

Teksti Mari Frisk

Omaa sykettä ei kannata vertailla kaverin tai puolison kanssa. Syketaajuus on yksilöllinen, ja siihen vaikuttavat monet asiat, muun muassa fyysinen kunto ja perinnölliset tekijät. Myös sukupuolella ja iällä on merkitystä: naisilla leposyke on pääsääntöisesti miehiä korkeampi ja vanhuksilla matalampi kuin nuorilla. Normaalin raamit ovat sykkeen suhteen laajat: aikuisen normaali leposyke on noin 40–90 lyöntiä minuutissa.

Nukkuessa leposyke on matalampi kuin hereillä ollessa, se voi laskea jopa 10–20 iskua minuutissa.

– Yhdellä yön aikainen leposyke voi olla 40 ja toisella 80, ja molemmat ovat aivan terveitä ihmisiä, kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen Terveystalosta havainnollistaa normaalia vaihteluväliä.

Matala leposyke ei välttämättä tarkoita hyvää kuntoa

Matala leposyke korreloi hyvän fyysisen kunnon kanssa erityisesti urheilijoilla, mutta ehdottomia johtopäätöksiä tästä ei kannata vetää. 

– Leposyke on perinnöllinen ominaisuus, joten myös huonokuntoisen terveen ihmisen leposyke voi olla matala, Paavonen muistuttaa.

Aikuisen normaali leposyke on
noin 40–90 lyöntiä minuutissa.

Liian matala syke voi vaikuttaa suorituskykyyn ja aiheuttaa häiriöitä tajunnan tasossa, jopa tajunnanmenetyksiä tai niin sanottuja läheltä piti -tilanteita

Korkea leposyke ei aina ole vaaran merkki

Korkea syke yksinään ei siis aina ole vaaran merkki, mutta jos korkeaan sykkeeseen liittyy muita oireita tai sairauksia, se saattaa olla terveysriski.

Leposykettä voivat nostaa muun muassa pitkittynyt psyykkinen stressi, liian vähäinen ja levoton nukkuminen tai alkoholin käyttö. Myös jotkut yleiset mieliala- ja ADHD-lääkkeet nostavat sykettä.

– Esimerkiksi terveellä 30-vuotiaalla naisella leposyke voi olla päivällä yli 80, eikä kyseessä ole sydän- tai muukaan sairaus, Paavonen muistuttaa.

– Jos leposyke liikkuu päivällä yli sadassa, on syytä miettiä, mistä voisi olla kyse.

Muutokset voivat olla merkki sairaudesta

Moni seuraa omaa sykettään älylaitteilla. Onko siitä hyötyä?

– Omaa leposykettä hereillä ja nukkuessa, mahdollisten urheilusuoritusten aikaista tai niiden jälkeistä sykettä voi seurata, jos se on tarkoituksenmukaista esimerkiksi mahdollisen ylikunnon määrittämiseksi, Paavonen sanoo.

Sairaudet, kuten kilpirauhasen liikatoiminta, anemia tai rytmihäiriöt voivat muuttaa leposykettä. Yönaikainen sykkeen nopeutuminen ja hidastuminen voi olla merkki uniapneasta, ja päivän sekä yön syke-erojen madaltuminen diabeteksen aiheuttamasta autonomisen hermoston toiminnan häiriöstä. 

– Jos vointi on muuten hyvä, ei kannata huolestua liikaa. Jos vointi sen sijaan heikkenee muutenkin, on syytä käydä puhumassa asiasta lääkärille.

Mainos

Muljahtelu on yleensä ihan ok

Ajoittaiset rytmihäiriötuntemukset, kuten tykyttelyt ja muljahtelut, perusterveellä ihmisellä ovat harvoin merkki henkeä tai terveyttä uhkaavasta tilasta.

– Jos rytmihäiriötuntemuksiin liittyy oireita, kuten tajunnan tason häiriötä, huonovointisuutta tai heikkoa suorituskykyä, on syytä pyytää lääkärin arviota tilanteesta, Paavonen vinkkaa.

Ikääntyminen näkyy sykkeessä

Pumpun väsyminen käytössä heijastuu myös sykkeeseen.

– Ikääntyminen voi näkyä sykevaihtelun pienenemisenä ja siinä, että leposyke on hitaampi eikä maksimisyke ole enää yhtä korkea kuin nuorena, Paavonen avaa.

Ongelmiakin voi tulla.

– Ihmisen ikääntyessä hyvin matala tai liian korkea syke esimerkiksi pitkäaikaisen rytmihäiriön seurauksena voi aiheuttaa jopa sydämen vajaatoimintaa. Iäkkäillä aikaisempaa selvästi nopeampi ja epäsäännöllinen syke voi olla merkki eteisvärinästä, joka altistaa aivoverenkiertohäiriöille.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Elinluovutustahdosta kannattaa keskustella läheisten kanssa

Vulvodynia aiheuttaa jatkuvaa kipua – tarjolla moniammatillista hoitoa, joka tutkitusti auttaa

Flimmeri altistaa aivoinfarktille – se voi olla myös piilevä