Suolistosyöpä on viime vuosina ollut Suomen toiseksi yleisin syöpä sekä miehillä että naisilla. Uusia tautitapauksia löydetään vuosittain yli 3 400, ja sairauteen menehtyy vajaat 1 400 ihmistä vuodessa. Ykkössijaa syöpäsairauksissa pitää naisilla edelleen rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Suurin syy suolistosyövän yleistymiseen on väestön ikääntyminen. Valtaosa sairastuneista on yli 60-vuotiaita, ja sairastumisen riski kasvaa iän myötä
Riskiä kasvattavat erityisesti huonot elämäntavat, kuten liikkumattomuus, liiallinen punaisen lihan syönti, vähäinen kasvisten ja muiden kuitupitoisten ruokien syönti, ylipaino, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö. Lisäksi riskiä nostavat hieman myös tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti.
Seulonnoista hyviä kokemuksia
Potilaan kannalta on hyvä, että syöpä löydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Silloin hoidot ovat paljon kevyempiä, ja myös toipuminen on paljon todennäköisempää kuin syövässä, joka on ehtinyt jo levitä.
Uutta toivoa suolistosyövän aiheuttamien kuolemantapausten vähentämiseen saatiin jo keväällä 2019, kun aktiivista seulontaa aloiteltiin Suomessa. Mukana oli jo silloin yhdeksän kuntaa eri puolilta Suomea. Suurin kunnista oli Tampere ja pienin Sauvo. Niissä kaikki 60-, 62-, 64- ja 66-vuotiaat asukkaat saivat kotiin seulontatestin eli kansankielessä kakkatikun.
Suolistosyövän seulontaohjelman koordinaattori Maija Jäntti kertoo, että ensimmäiset kokemukset seulonnoista olivat erittäin hyviä. Suolistosyövän esiasteita ja myös syöpiä löydettiin.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten osallistuminen oli huippuluokkaa. Naisista 79 prosenttia ja miehistä 70 prosenttia palautti seulontatestin. Erityisesti miesten osallistumista haluttaisiin nyt lisätä.
– Naiset ovat ehkä miehiä kiinnostuneempia omasta terveydestään ja tottuneempia erilaisiin seulontoihin. Miesten kannattaisi kuitenkin osallistua, sillä mahdollisimman varhainen diagnoosi säästäisi myös heitä paljolta inhimilliseltä kärsimykseltä.
Kotitesti on testattavalle helppo
Käytännössä seulontatestin tekeminen on helppoa. Kotiin tulevassa kirjeessä on kakkatikun lisäksi kutsu, seulonnasta kertova tiedote, esitietolomake, jossa on viivakooditarra ja palautuskirjekuori.
– Kaikki näytteet menevät Tampereelle Fimlabiin, joka toimii Suomen seulontakeskuksena. Tulos tulee aina kirjeenä kotiin.
Negatiivinen tulos ei aiheuta jatkotoimia, mutta tieto positiivisesta tuloksesta lähtee oman asuinkunnan seulontahoitajalle. Jos tulos on positiivinen, oma kunta järjestää jatkotutkimuksen. Yleensä se on kolonoskopia eli paksu- ja peräsuolen tähystys.
– Jos limakalvokasvaimia löytyy, niistä otetaan näyte ja ne poistetaan. Joka tapauksessa ulosteessa olevan veren syy pyritään aina selvittämään, Jäntti kertoo.
Aiempaa kehittyneempi testimenetelmä
Suolistosyöpää on Suomessa seulottu myös ennen valtakunnallisia seulontoja. Seulontamenetelmässä oli kuitenkin kehitettävää: Testi ei erottanut ihmisverta esimerkiksi veriletuissa tai mustamakkarassa käytetystä sian verestä. Lisäksi testi tunnisti ulosteessa olevan veren paremmin miesten kuin naisten näytteistä. Nyt käytettävissä oleva testi on huomattavasti aiempaa herkempi, ja se pystyy myös tunnistamaan ulosteessa olevan ihmisveren jo hyvin pienistä määristä.
– Uuden testimenetelmän avulla toivomme, että myös naisten syövät löytyvät entistä tehokkaammin. Uuden testin säädettävä raja-arvo mahdollistaa seulonnan optimoinnin mahdollisimman vaikuttavaksi, Jäntti kertoo.
Lisäksi seulontakolonoskopioista kerätään aiempaa huomattavasti laajemmin tietoa, jotta tutkijat voivat entisestään parantaa seulonnan tehokkuutta.
– Kaikki perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Pyrkimyksenämme on havaita suolistosyövät jo oireettoman varhaisvaiheen aikana, jotta kuolemantapauksia voidaan vähentää ja ihmisten elämänlaatua parantaa.
Laaja seulontaohjelma
Vuonna 2022 ohjelma muuttui valtakunnalliseksi, sillä hallitus varasi hallitusohjelmassaan seulonnalle määrärahan. Vuonna 2027 kaikki 60–74-vuotiaat ovat seulontaohjelmassa mukana. Heille lähetetään kahden vuoden välein kotitesti.
– Suolistosyöpäseulontaa suunnitellaan kansalliseksi seulontaohjelmaksi rintasyöpä- ja kohdunkaulansyöpäseulontojen lisäksi.
Mukaan seulontaohjelmaan pääsevät vain kutsutut. Itse ilmoittautumalla tai maksamalla ei voi osallistua. Jos ei siis satu asumaan seulontaohjelman alkuvaiheessa mukana olevissa kunnissa ja oma tai läheisen terveys huolestuttaa, Jäntti suosittelee hakeutumaan suoraan lääkäriin.
– Lääkäri arvioi tilanteen ja voi tarvittaessa lähettää samanlaisiin jatkotutkimuksiin kuin seulonnassakin käytetään.
Näin autat näytteenotossa
- Näyte kannattaa kerätä joko sanomalehdelle tai kertakäyttölautaselle. Sanomalehden voi taitella istuimen ja pytyn väliin pussiksi niin, että uloste tippuu siihen. Suoraan pytystä näytettä ei saa ottaa.
- Tökkää mittatikku neljään eri kohtaan niin, että siinä olevat urat täyttyvät. Laita putki kiinni ja ravista sitä hetki.
- Huuhtele pökäleet pytystä alas ja laita apuna ollut sanomalehti sekajätteeseen.
- Liimaa putkeen mukana tullut viivakooditarra, ja kirjoita siihen näytteenoton päivämäärä.
- Sujauta näyte palautuskuoreen ja vie postilaatikkoon. Palautuskuoren postimaksu on jo maksettu.
Suolistosyövän oireet ovat salakavalia
- Suolistosyövän oireet ovat usein hyvin epämääräisiä vatsavaivoja. Tavallisimpia ovat vatsan toiminnalliset häiriöt, kuten ripuli, ummetus, turvotus, kouristelu, limaiset ulosteet tai ulostamispakko. Usein oireena on myös verinen uloste.
- Lisäksi oireena voi olla painonlasku, anemia ja väsymys.
- Jos oireet alkavat huolestuttaa tai ne jatkuvat pitkään, kannattaa mennä lääkäriin.
Artikkelia on päivitetty. Ensimmäinen versio on julkaistu SuPer-lehdessä 1/2020.
