Punkkien eli puutiaisten yleistyminen johtuu osin muuttuvista sääoloista. Ne aktivoituvat, kun vuorokauden keskilämpötila nousee yli viiteen asteeseen. Etelä-Suomessa tämä tarkoittaa, että punkkikausi voi kestää suurimman osan vuodesta. Lämpimät ja kosteat kesät ovat edistäneet punkkien levittäytymistä, ja nykyisin niitä tavataan jo Lapissa asti.
Punkkien mukana ovat yleistyneet myös niiden levittämät taudit, vaikka suurin osa punkin puremista jää täysin huomaamatta. Arvioiden mukaan suomalaiset saavat vuosittain yli miljoona punkin puremaa. Vain pieni osa punkeista kantaa tauteja, ja vielä harvempi purema johtaa tartuntaan.
Pienimmillään vian millin mittaiset nuoret punkit eli nymfit hakeutuvat iholla helposti kainaloihin, nivusiin, korvien taakse tai napaan eli paikkoihin, joita ei nopeasti vilkaisemalla huomaa.
Rengasihottuma vaatii antibiootin
Borrelioosi on Suomessa yleisin punkkien levittämä tauti. Sitä todetaan vuosittain noin 7 500 tapausta. Viruksen aiheuttama puutiaisaivokuume eli TBE on harvinaisempi, mutta sekin on yleistynyt. Viime vuonna tapauksia kirjattiin tartuntatautirekisteriin yli 200.
Borrelioosin aiheuttaa borreliabakteeri. Tartunta on hidas. Se edellyttää, että punkki on iholla tuntien ajan. Iltaisin tehty punkkitarkastus ja punkkien irrottaminen pienentää merkittävästi borrelioosin riskiä.
Työterveyden erikoislääkäri Toni Vänni Terveystalosta kertoo, että borrelioosin voi sairastaa myös tietämättään.
– Oireet eivät ilmaannu heti vaan päivien tai jopa viikkojen kuluttua. Kun oireilu alkaa, sitä ei välttämättä osaa yhdistää punkkialueella oleskeluun, varsinkin jos oireet ovat lieviä ja menevät lepäämällä ohi.
Borrelioosin alkuvaiheen oireet ovat samankaltaisia kuin flunssassa: väsymystä, lihaskipua ja kuumetta. Puremakohdan punoitus ja kutina ei vielä tarkoita tartuntaa vaan se on ihon normaali reaktio puremaan. Jos puremakohdan ihottuma alkaa laajentua, on syytä hakeutua hoitoon.
– Borrelioosi-ihottuma laajenee iholla rengasmaisesti puremakohdasta. Borreliabakteeri ei ole mikään superbakteeri, se tuhoutuu helposti antibiooteilla, kun hoito aloitetaan ajoissa.
Jos sairaus pääsee pitkittymään, oireet voivat pahentua. Lisäksi voi tulla vaikeasti hoidettavia autoimmuunioireita, kuten nivelkipuja, neurologisia oireita tai ihomuutoksia.
Rokotus torjuu vakavan viruksen
Punkin pureman välityksellä tarttuva virustauti puutiaisaivokuume voi sekin ilmetä oireettomana, mutta osalle sairastuneista kehittyy flunssan kaltaisia oireita. Vakavammissa muodoissa virus voi levitä aivoihin ja aiheuttaa aivotulehduksen oireita: korkeaa kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä ja valonarkuutta. Hermosto-oireet, kuten kouristukset ja tajunnanhäiriöt ovat mahdollisia. Tartunnasta voi kulua viikkoja ennen oireiden alkamista.
– Huono uutinen on, että puutiaisaivokuume tarttuu helposti, jopa minuuteissa. Hyvä uutinen puolestaan se, että rokotus antaa tautia vastaan tehokkaan suojan.
Suomessa puutiaisaivokuumeen riskialueilla asuvat saavat TBA- eli punkkirokotteen maksutta, myös yli 3-vuotiaat lapset. Riskialueet voi tarkistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta. Uusia alueita lisättiin listalle alkuvuodesta. Muille rokotetta suositellaan, jos liikkuu luonnossa riskialueilla ja altistuu puutiaisaivotulehdukselle.
– Sisä-Suomessa ja vähän ulkona liikkuvalla sairastumisen riski on hyvin pieni. Rannikkoalueilla paljon luonnossa liikkuvalla todennäköisyys on suurempi. Ulkoilevat lemmikit lisäävät punkin puremien riskiä.
Toni Vänni kehottaa kysymään terveydenhuollon ammattilaisen mielipidettä, jos asia mietityttää.
– Suomessa on suhteellisen turvallista olla. Punkkitaudit tulevat usein varsin lievinä. Toisaalta rokotteet ovat turvallisia ja hyvin siedettyjä, ja jos oleskelee riskialueilla, mieluummin ottaisin kuin jättäisin ottamatta.
Liha-allergia punkin puremasta? Kyllä
Borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen lisäksi punkin puremasta voi seurata myös muita sairauksia. Ne onneksi ovat Suomessa vielä hyvin harvinaisia.
Neoehrlihioosi ja anaplasmoosi ovat bakteeriperäisiä sairauksia, jotka aiheuttavat samankaltaisia oireita kuin borrelioosi ja joita hoidetaan borrelioosin tapaan antibiooteilla. Anaplasmoosi on yleisempi eläimillä, mutta se voi tarttua myös ihmiseen.
Yllättävämmän kuuloinen sairaus sen sijaan on alfa-gal-oireyhtymä, jossa punkin purema aiheuttaa herkistymisen punaisen lihan sisältämälle hiilihydraatille eli Suomeksi sanottuna liha-allergian.
– Suomessa nämäkin tapaukset ovat olleet yksittäisiä. Punaisen lihan syöminen voi aiheuttaa hyvin voimakkaan allergisen reaktion, jopa anafylaksia on mahdollinen, Toni Vänni kertoo.
Harvinaisemmat punkkitaudit ovat yleensä on tuontitavaraa. Matkaillessa kannattaakin pitää mielessä, että punkit eivät suinkaan ole kotoperäinen vaiva vaan ne levittävät tauteja ulkomaillakin.
– Punkkeja esiintyy laajalla alueella esimerkiksi Baltiassa ja Keski-Euroopassa etenkin Alpeilla. myös tautien yleisyys vaihtelee. Esimerkiksi Virossa puutiaisaivokuume on yleisempää kuin Suomessa.
Ilmaston muuttuessa ja ihmisten matkustaessa tauditkin leviävät.
– Tautikannat myös muuttuvat. Etelä-Euroopassa on nykyisin mahdollista sairastua malariaan ja denguekuumeeseen, vaikka aikaisemmin ne eivät ole olleet riskialueita.
Pitkät lahkeet ja punkkitarkistukset
Toni Vännin mukaan punkkien levittämät taudit tunnetaan ja tunnistetaan terveydenhuollossa hyvin.
– Punkkialueilla oleskelusta pitäisi aina muistaa kysyä, sillä oireet voivat alkaa joskus pitkänkin ajan kuluttua tartunnasta.
Borrelioosiin ei ole vielä rokotetta, eikä tauti tuo elimistölle pysyvää vastustuskykyä. Siksi jokainen punkin purema on uusi mahdollinen riski.
– Suojaava vaatetus on yhä paras keino välttää puremia. Ulkoilun jälkeen kannattaa tarkistaa vaateet, iho ja hiukset punkkien varalta. Myös lemmikit kannattaa tarkistaa.
Lemmikin punkkipantaa hän ei suosittele sujauttamaan omaan kaulaan punkkien karkottamiseksi.
– Eläinten punkkikarkotteita ei ole testattu ihmisillä, eikä ole varmuutta, millaisia reaktioita niiden sisältämät kemikaalit aiheuttavat.
Jos punkki varotoimista huolimatta tarraa iholle, se on syytä poistaa mahdollisimman nopeasti ja tarkkailla puremakohtaa.
– Hoitoon kannattaa hakeutua, jos tulee uusia tai epätavallisia oireita. Liikaa ei silti kannata pelätä. Suomessa luonnossa liikkuminen on edelleen turvallista, Vänni muistuttaa.
Punkkien levittämät taudit Suomessa
Borrelioosi (Lymen tauti)
- Yleisin punkkitauti Suomessa
- Oireina puremakohdan laajeneva ihottuma, kuumeilua, nivel- ja hermosto-oireita
- Hoidetaan antibiooteilla
Puutiaisaivokuume (TBE)
- Kaksivaiheinen virustauti: ensin tulevat flunssamaiset oireet, sitten keskushermosto-oireet
- Rokotteella ehkäistävissä, ei parantavaa hoitoa.
- Esiintyy erityisesti Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla
Neoehrlichioosi ja Anaplasmoosi
- Harvinaisia bakteeritartuntoja
- Oireet kuten borrelioosissa
- Hoidetaan antibiooteilla.
Alfa-gal-oireyhtymä
- Punkin purema voi laukaista viivästyneen allergian punaiselle lihalle.
- Oireina nokkosihottuma, pahoinvointi, jopa anafylaksia.
- Suomessa vain yksittäisiä tapauksia.
Milloin lääkäriin?
- Punkin voi poistattaa päivystyksessä, jos se ei irtoa kotikonstein.
- Laajeneva ihottuma puremakohdan ympärillä voi viitata borrelioosiin.
- Kuumeilu, päänsärky, lihas- ja nivelkivut pureman jälkeen ovat syitä hakeutua hoitoon.
- Vakavien oireiden, kuten kouristusten, valonarkuuden tai tajunnanhäiriöiden ilmaantuessa on syytä hakeutua nopeasti lääkäriin.
- Hengitystieoireet, ihottuma ja ruoansulatusvaivat voivat viitata alfa-gal-oireyhtymään (liha-allergiaan) ja vaatia hoitoa.
Lue myös: Punkkien levittämiin tauteihin on varauduttava matkoilla Euroopassa
