”Nukkuminen kannattaa, sillä silloin aivot puhdistuvat” − Alzheimerin tauti voi johtua poikkeavista aivopulsaatioista, väittävät suomalaistutkijat

Aivoihin alkaa kertyä muistiongelmia aiheuttavia kuona-aineita, jos aivojen huuhtelujärjestelmä häiriintyy. Poikkeavat aivopulsaatiot voivat vaikuttaa aivojen huuhtelujärjestelmän toimivuuteen, väittää Oulun yliopiston toiminnallisen neurokuvantamisen tutkimusryhmä. Tulevaisuudessa Alzheimerin taudin diagnosointi voisi olla mahdollista jo ennen oireiden ilmentymistä, kertoo neuroradiologian professori Vesa Kiviniemi.

Neuroradiologian professori Vesa Kiviniemi sanoo Alzheimerin taudin olevan pitkälti elintasosairaus. Aivoterveyttä tukevilla elintavoilla, riittävällä levolla, liikunnalla ja verisuonten terveyden tukemisella, Alzheimerin taudin puhkeamista voi olla mahdollista lykätä.

Alzheimerin taudin ymmärtäminen on ollut hidasta, mutta läpimurto voi olla näkyvissä. Omilla elintavoilla voi vaikuttaa aivoterveyteensä ja mahdollisesti myös lykätä muistisairauksien puhkeamista, professori Vesa Kiviniemi sanoo. Kuva: Petteri Löppönen

Teksti Kerttu Juutilainen

Miksi Alzheimerin taudin ymmärtäminen ja hoitomuotojen kehittyminen on ollut niin hidasta?

Ehkä isoin ongelma on ollut siinä, että keinot tutkia aivoja ovat olleet aika vanhanaikaisia. Tekniikka on vasta hiljattain mahdollistanut elävän kudoksen toiminnan tutkimisen pelkän anatomisen muodon sijaan. Aiemmin esimerkiksi ultranopeiden toiminnallisten aivokuvien tuotto kesti monta päivää, kun nykyään se kestää pari tuntia.

Amyloidiproteiineja on tuijotettu tutkimuksessa ehkä liikaakin. Kaikilla ihmisillä proteiinia ei yksinkertaisesti kerry, vaikka he voivat olla täysin dementoituneita. Toisilla voi näkyä aivojen PET-kuvissa hurjasti amyloidia, vaikka tutkittavan muisti on partaveitsen terävä. Proteiinin kertyminen liittyy dementoituneen aivo-ongelmiin, mutta se voikin olla vain seuraus ongelmasta eikä syy.

Thomas Edisonkin sanoi, ettei ole epäonnistunut, mutta on keksinyt ensin 10 000 tapaa, jotka eivät toimi.  Ilman tutkimustahan ratkaisua ei synny.

Mainos

Kerro tutkimusryhmäsi keskeisimmistä löydöksistä.

Aivoissa on samanlaiset valtimopulssit, kuin jonka tuntee ranteessakin. Aivojen pulssit ajavat aineenvaihdunta-aiheita päähän ja myös sieltä ulos. Jos tämä häiriintyy, se on samankaltainen tilanne kuin, että roskahuolto ei toimi.

Me olemme onnistuneet mittaamaan kolme erilaista aivojen pulsaatiota, hitaan vasomotorisen, hengityksen ja valtimon sykkeen synnyttämät pulsaatiot. Ainakin kolmessa taudissa on omanlaisensa pulsaation poikkeavuus, ehkä jopa useammassa. Alzheimerin taudissa pulsaation poikkeavuus näyttäisi olevan aivojen valtimopulsaatiossa.

Nyt näyttäisi siltä, että Alzheimerin tauti syntyisi sekä aivoverenkierron että aivojen puhdistusjärjestelmän häiriintymisestä.

Nuorilla veriaivoeste estää vesiliukoisten aineiden kulkeutumista aivoon, mutta vanhemmiten veriaivoesteen toiminta muuttuu tarkasti kontrolloiduista kuljetusmekanisteista summittaiseksi ja se alkaa läpäistä aineenvaihdunta-aineita. Se on kuin tullilaitos lopettaisi pikkuhiljaa toimintansa.

 Mitä ovat parhaat keinot aivoterveydestä huolehtimiseen?

Verisuonielimistön häiriöt saattavat liittyä niihin asioihin, mitkä johtavat dementoitumiseen. Aivoverenvuotojen ja -infarktien kohdalla tämä on ilmiselvää, mutta myös verisuonten seinämien liikkeiden ja veriaivoesteen läpäisykyvyn heikentyminen viittaavat siihen, että aivoihin alkaa kertyä haitallisia aineenvaihdunnan tuotteita.

Verenkierron riskitekijät ovat myös Alzheimerin taudin riskitekijöitä. On osoitettu, että kun verenkiertoelimistön terveyttä edistetään ja verenpainetta hoidetaan tehokkaasti, se vähentää tai mahdollisesti jopa estää lievän kognitiohäiriön muuttumista kunnon muistisairaudeksi.

Korkea verenpaine aiheuttaa verisuonien jäykistymistä ja estää niiden normaalia sykintää. Se voi taas vaikuttaa kuona-aineiden kertymiseen. Nukkuessa verisuonten pumppaus lisääntyy merkittävästi ja aivojen puhdistusjärjestelmä aktivoituu. Nukkuminen kannattaa, sillä silloin aivot puhdistuvat.

Alzheimerin tauti on pitkälti elintasosairaus. Täysin sitä ei voi elintavoilla estää, mutta sitä voi olla mahdollista siirtää pitkäksi ajaksi eteenpäin.

Mikä tutkimuksenne merkitys voisi olla uusien hoitomuotojen kehittymisen kannalta?

Jos veriaivoeste avataan väliaikaisesti keskitetyllä ultra-aineella, näyttäisi siltä, että huuhtelujärjestelmän kierto ja teho aktivoituu huomattavasti ja aivoihin kertynyt töhkä lähtee liikkeelle ja aivot alkavat toipua. Ainakin hiirillä on jo pystytty parantamaan muistiongelmia tällä menetelmällä ja ihmisillä on toisen vaiheen kokeet menossa.

Veriaivoesteen avaamisessa haasteena on sen hinta, mutta tekeillä on myös kevyempiä hoitomuotoja.

Me haluaisimme oppia paikantamaan huuhtelujärjestelmän häiriöt. Kuvantamismenetelmillä taudin voisi huomata jo ennen oireiden ilmentymistä.  Kaikkia emme voi saada magneettikuvaukseen, mutta olemme kehittäneet myös jo kevyempiä mittausmenetelmiä. Yksi vaihtoehto on, että voisimme  monitoroida esimerkiksi Alzheimerin taudissa poikkeavia aivo- ja valtimopulsaatioita.

Minkälaista on tehdä tutkimusta epävarmuuden kanssa?

Kun tietää sen, mitä on tehty aiemmin ja mitä jo tiedetään, ja kun katsoo asioita uudella tavalla, ei oikeastaan voi epäonnistua. Asiassa voi olla joku oletus, joka saattaa selvitä vääräksi. Se on huonoa, jos toistaa vanhaa, eikä tee mitään uutta. Elämä on liian lyhyt siihen, että pyörä keksitään kauhean monta kertaa uudelleen. Jos löytää oikeasti uusia juttuja, se on aika palkitsevaa. Nykyään tieteessä aika harvinaista mullistaa jotakin, mutta omalla pienellä osuudella voi viedä tiedettä eteenpäin.

 

Vesa Kiviniemi:

  • Oulun yliopiston toiminnallisen neurokuvantamisen professori.
  • Kiviniemen johtama tutkimusryhmä tutkii aivopulsaatioiden vaikutusta aivojen huuhtelujärjestelmän toimintaan sekä niiden yhteyttä neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Katse vanhuksen suuhun

Vapaa-aika ei saisi kulua vain työn rasituksista palautumiseen

Kielihäiriöinen lapsi tarvitsee tukea ja toistoja