Läpimurron kynnyksellä? Alzheimer-lääkkeiden kehitys näyttää myönteisimmältä vuosikymmeniin

Uusilla Alzheimer-lääkkeillä sairauden etenemistä pystytään hidastamaan. Vaikka lääkkeet saisivat myyntiluvan Euroopassa, ne tuskin tulevat kaikkien saataville.

Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Alzheimerin taudin oireita on osattu lievittää lääkkeillä jo 1990-luvulta saakka. Mullistavaa hoitoa sairauden etenemisen hidastamiseksi saatikka sairauden pysäyttämiseksi ei kuitenkaan olla saatu – vuosikymmenien yrityksistä huolimatta.

– Useat kymmenet laajat kliiniset tutkimukset tautia hidastavista hoidoista ovat lopulta osoittautuneet tuloksettomiksi. Tutkimustyöhön on mennyt vähintäänkin biljoonia, sanoo professori Heikki Tanila Itä-Suomen yliopistosta.

Tanila on tutkimustyössään seurannut jo 30 vuoden ajan Alzheimerin taudin hoidon kehitystä. Hän suhtautuu nykytilanteeseen toiveikkaana.

– Koko 2000-luku on kokeiltu kaikenlaista, ja tautimekanismia on opittu ymmärtämään paremmin. Tutkimuskentällä eletään uuden toivon nousukautta.

Viime vuosina lupaavimpia tuloksia on saatu vasta-aineilla, jotka poistavat aivoihin kertynyttä beeta-amyloidiproteiinia

Beeta-amyloidia kertyy elimistöön luonnostaan esimerkiksi silloin kun keho pyrkii suojautumaan viruksilta tai bakteereilta. Kun amyloidia kertyy runsaasti, se alkaa yhdessä tau-proteiinin kanssa vahingoittaa aivoja niin, että seurauksena ovat muistisairaudelle tyypilliset oireet.

Tutkimusta myös tau-kertymien poistamiseksi aivoista tehdään, mutta työtä hidastaa se, että proteiini piileskelee vaikeasti tavoitettavasti hermosolujen sisällä. Tau-kertymillä arvellaan olevan merkitystä myös muun muassa otsa-ohimolohkorappeuman ja Parkinsonin taudin puhkeamiseen, joten niihin käsiksi pääseminen saattaisi edistää myös näiden tautien lääkehoidon kehitystä.

Plakit pois

Ensimmäinen amyloidikertyminen poistoon perustuva Alzheimer-lääke sai Yhdysvalloissa myyntiluvan kesällä 2021. Nyt lääkkeitä on markkinoilla kaksi, ja kolmatta odotetaan. Tanilan mukaan näyttää siltä, että taudin etenemistä saadaan näillä lääkkeillä hidastettua.

Amyloidiplakkeja on jonkin verran kaikilla ikääntyneillä, mutta vain osalla ne etenevät muistisairaudeksi. Plakkeja kertyy aivoihin parin vuosikymmenen ajan ennen kuin ihmisen toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia.

Mainos

– Taudin kulkuun vaikuttava hoito täytyy aloittaa mahdollisimman varhain, mahdollisesti jo ennen ensimmäisten oireiden ilmenemistä. Kun vaurio on jo tapahtunut, lääkkeiltä ei voida odottaa merkittävää hyötyä.

Toimintakykyä ei saada palautettua lähtötasoa paremmaksi, mutta sairauden eteneminen hidastuu.

– Uusilla lääkkeillä kelloa saadaan käännettyä noin vuosi taaksepäin. Jos esimerkiksi ollaan pisteessä, pärjääkö potilas kotona, vuosi lisäaikaa merkitsee paljon.

Vielä ei tiedetä, mitä lääkkeillä saadun lisäajan jälkeen tapahtuu, lyhentääkö ”kellon kääntäminen” elinikää vai siirtääkö se vain sairauden raskainta vaihetta myöhemmäksi.

– Tämä on ihan keskeinen kysymys, Tanila toteaa.

Vasta-ainelääkintä edellyttää intensiivistä hoitojaksoa. Lääke annostellaan suonensisäisesti keskimäärin joka toinen viikko tai kerran kuussa.

– Isompi ongelma on, että sivuvaikutuksena lääke voi aiheuttaa aivoverenvuotoja. Nyt potilaita on magneettikuvattava säännöllisesti verisuonivaurioiden varalta.

Vaarallisia sivuvaikutuksia tulee alle joka kymmenennelle potilaalle. Lääkekehityksessä pyritään nyt pääsemään mahdollisimman pieneen annostukseen, jolla lääkkeellä on vielä tehoa mutta ilman vakavia haittavaikutuksia.

Lykkäyskin auttaa

Suomessa Alzheimerin tautiin sairastuneita on lähes 100 000 ja uusia diagnooseja tehdään tuhansia vuosittain. Sairauden etenemisen hidastaminen voi siis vastaisuudessa olla mahdollista, mutta eroon siitä tuskin koskaan päästä.

–  Kyseessä on tauti, joka tulee elämän loppuvaiheessa. Nykytietämyksen mukaan tauti on ollut olemassa pinnan alla parikymmentä vuotta ennen kuin oireet ilmaantuvat, ja jossain määrin tautia on meistä jokaisella. Tyypillinen sairastumisikä on 70–75 vuotta, ja jos sairauden etenemistä pystytään hidastamaan kymmenenkin vuotta, se riittää.

Heikki Tanila arvioi, että Euroopassa lääkeviranomaiset saattavat hyväksyä uuden Alzheimer-lääkkeen tämän vuoden aikana. Silloin lääke olisi periaatteessa myös suomalaisten potilaiden saatavilla. Käyttöönoton tiellä on kuitenkin monenlaisia kysymyksiä.

”Jos sairauden etenemistä pystytään hidastamaan
kymmenenkin vuotta, se riittää.”

Parin vuoden hoitojakso maksaa henkilöauton verran vuodessa, yli 30 000 euroa. Jos lääke tulisi Kela-korvattavaksi, millaisia rajauksia sen saamiseen tulisi, vai tulisiko se ainoastaan niiden potilaiden ulottuville, joilla on varaa kalliiseen hoitoon yksityissektorilla? Sopisiko hoito edes heistä jokaiselle?

– Alzheimerin tauti on moniulotteinen sairaus. On hyvin kapea käsitys, että beeta-amyloidin tai tau-proteiinin vasta-aineet yksin toisivat siihen ratkaisun. Kuntouttavalla hoidolla saadaan toimintakykyyn muutoksia yhtä tehokkaasti ja paljon pienemmällä investoinnilla. Se ei tepsi taustalla vaikuttavaan tautiin mutta auttaa aivoja mukautumaan siihen.



Alzheimerin tautia ei hoideta yksin lääkkeillä

  • Suomessa on lähes 100 000 Alzheimerin tautia sairastavaa. Uusia diagnooseja tehdään tuhansia vuosittain.
  • Taudin etenemistä ei tällä hetkellä käytössä olevilla lääkkeillä pystytä pysäyttämään, mutta oireita voidaan lievittää. Hoito on sitä vaikuttavampaa mitä varhaisemmassa vaiheessa se aloitetaan.
  • Lääketutkimuksessa lupaavimpia tuloksia on saatu biologisista vasta-ainelääkkeistä, jotka puhdistavat aivojen proteiinikertymiä. Tähän perustuva lääke on käytössä Yhdysvalloissa.
  • Myös lääkkeettömien hoitomuotojen kehitys on vilkasta. Suomessa tutkitaan esimerkiksi sähköaivostimulaatiota ja niin sanottua aivopesuria, jolla voitaisiin puhdistaa aivojen kuona-aineita tai kuljettaa lääkkeet aivoihin tehokkaammin.
  • Yleisesti ottaen hoito kehittyy yhä yksilöllisemmäksi ja monimuotoisemmaksi. Lääke- ja laitehoitojen rinnalla kuntoutuksella voidaan saada muutoksia potilaan toimintakykyyn.

Lähteet: duodecimlehti.fi, muistiliitto.fi, terveyskirjasto.fi

Sinua voisi kiinnostaa myös:

THL:n tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu tutkii muistisairauksien ennaltaehkäisyä: ”Normaaliin ikääntymiseen ei kuulu muistin heikkeneminen”

Näön heikkenemistä ja arvaamatonta käytöstä – muistisairauden ensi oireet voivat yllättää

Käytösoireita on lähes jokaisella muistisairaalla, mutta milloin muistisairas tarvitsee psyykenlääkettä?

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vääntääkö reissun jälkeen vatsasta? Salmonella voi olla turistin tympeä tuliainen

Työpaikalta saatu syyhy on ammattitauti – Hoito vaatii oikeat lääkkeet ja perusteellisen siivouksen

Hammaspeikon sokerinen sielunelämä – Reikä hampaassa ei välttämättä oireile ollenkaan