Missä tehtävissä hoitajilta edellytetään influenssarokotteen ottamista?
Tartuntatautilaki edellyttää influenssarokotteen ottamista henkilöiltä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa riskiryhmään kuuluvat potilaat ja asiakkaat voivat saada tartunnan. Työnantaja määrittelee lääketieteellisin perustein ne tilat, joissa hoidetaan riskialttiita potilaita. Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat esimerkiksi potilaat ja asiakkaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia sekä alle yksivuotiaat, 65 vuotta täyttäneet ja raskaana olevat.
Miten tulee toimia, jos hoitaja ei voi terveydellisistä syistä ottaa rokotetta?
On toivottavaa, että työnantaja huomioi työntekijän lääkärintodistuksen. Jos hoitaja ei voi terveydellisistä syistä ottaa rokotetta, tulisi työnantajan kartoittaa mahdollisuudet sijoittaa hoitaja toiseen työyksikköön. Työntekijä voidaan tarvittaessa myös uudelleen kouluttaa muihin työnantajalla tarjolla oleviin tehtäviin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kotihoidossa laki ei edellytä influenssarokotteen ottamista.
Voiko rokottamaton hoitaa riskiryhmään kuuluvia, jos hän käyttää suojavarusteita?
Pääsääntöisesti ei voi. Riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden hoitamiseen saa vain erityisistä syistä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Erityinen syy voi olla esimerkiksi yliherkkyys ja rokotettavan ominaisuus, kuten allergia tai muu terveydentila, jota rokotus voi pahentaa. Työnantaja tekee viime kädessä ratkaisun, voiko tällainen henkilö osallistua riskiryhmään kuuluvien hoitamiseen.
Voiko yksittäinen rokottamaton hoitaja jatkaa yksikössä työskentelyä, jos muut työntekijät on rokotettu?
Jos kaikki muut on rokotettu, voi työnantaja tehdä kokonaisarvion ja ratkaista, voiko rokottamaton hoitaja osallistua riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden hoitamiseen.
Miksi influenssarokotteen ottaminen on nyt tärkeää?
Influenssaan sairastuu joka talvi noin 5–15 prosenttia väestöstä, pahimpina kausina lähes miljoona suomalaista. Influenssarokotus on tehokkain keino suojautua influenssalta ja sen vaikeilta komplikaatioilta. Tänä vuonna influenssarokotteen tärkeys korostuu entisestään, koska koronavirus ja loppuvuodesta influenssavirukset leviävät samaan aikaan, eikä koronavirusrokotetta ole vielä saatavilla. Olisi kova paikka sairastua samanaikaisesti sekä koronaan että influenssaan.
Voidaanko lähihoitaja irtisanoa siksi, että hän ei ole saanut influenssarokotetta?
Tartuntatautilain edellyttämän rokotesuojan puuttuminen tarkoittaa sitä, että työnantajalle voi syntyä peruste päättää työsuhde. Perusteena on se, että työntekijä ei voi tehdä työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä. Työnantajan on kuitenkin aina ensin pyrittävä tarjoamaan työntekijälle soveltuvia työtehtäviä. Irtisanomisperusteen arviointi on kokonaisharkintaa, jossa on otettava huomioon työntekijän ja työnantajan olosuhteet kokonaisuudessaan. Mahdollisen irtisanomisen lainmukaisuuden arvioi viime kädessä tuomioistuin.
Toistaiseksi SuPerin tietoon ei ole tullut, että irtisanomisia olisi puutteellisen rokotesuojan vuoksi tehty, vaikka työnantajat ovatkin uhanneet näin tehdä. Sen sijaan tiedossa on, että työnantajat ovat lomauttaneet influenssakauden ajaksi niitä hoitajia, jotka eivät ole ottaneet rokotusta eivätkä siten ole voineet tehdä työtään.
Juttua varten haastateltiin SuPerin sopimusasiantuntija Virve Ahoa, lakimies Outi Perkiömäkeä ja asiantuntija Elina Ottelaa.
