Asiakkaan suun, hampaiden ja proteesin puhtaudesta huolehtiminen ovat tavallisia kotihoidon tehtäviä ja kotihoidossa työskentelevät lähihoitajat ymmärtävät niiden merkityksen asiakkaan terveyteen ja hyvinvointiin. Moni kaipaisi kuitenkin enemmän käytännön opastusta näihin työtehtäviin, sanoo seinäjokinen hammaslääkäri Taru Aro, joka valmistelee Oulun yliopistoon väitöstutkimusta kotihoitajien roolista ikääntyneiden suun terveyden edistämisessä.
– Käsitykseni on, että lähihoitajien peruskoulutuksessa suun hoitoa käsitellään todella vähän.
Osana väitöstutkimustaan Aro toteutti Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa ja Toholammilla vapaaehtoisen koulutuksen kotihoidossa työskenteleville hoitajille. Koulutuksessa käytiin läpi suun terveyttä ja sen vaikutusta yleisterveyteen ja harjoiteltiin suun hoitoa hammasmalleilla.
Lyhyt koulutus vahvisti hoitajien osaamista mutta myös luottamusta siihen, että he osaavat ja pystyvät huolehtimaan asiakkaiden suuhygieniasta.
Syömisvaikeudet voivat paljastaa ongelmia suussa
Vanhusten suunhoidon laiminlyönnit ovat yleisiä. Kotihoidon asiakkaina on nyt ikäpolvi, jolle suuhygieniasta huolehtiminen ei ole ollut yhtä itsestään selvä rutiini kuin nuoremmille. Säännöllisiä hammastarkastuksia ei ehkä ole nähty yhtä tärkeinä, ja myös ruokavaliolla ja ruokailutottumuksilla on merkitystä suun ja hampaiden terveyteen. Jatkuva sokeripitoisten ruokien ja juomien käyttö lisäävät hampaiden reikiintymisen ja ientulehduksen riskiä.
Ikääntyminen tuo haasteita suun terveyden ylläpitämiseen. Iän myötä syljeneritys vähenee. Monet vanhuksilla tavalliset lääkkeet kuivattavat suuta entisestään, mikä lisää hampaiden reikiintymisen riskiä ja voi vaikuttaa proteesin istuvuuteen.
Lisäksi kun käsien motoriikka heikkenee, näkökyky heikkenee tai muisti tekee tepposet, itsenäinen hampaiden harjaus ei suju yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin.
Kotihoidossa asiakkaat ovat yhä huonokuntoisempia ja tarvitsevat enemmän avustusta myös suunhoidossa. Suussa muhivat tulehdukset pääsevät usein etenemään pitkälle ennen kuin niihin kiinnitetään huomiota. Merkkejä alkavista ongelmista voi nähdä yksinkertaisesti katsomalla vanhuksen suuhun, sanoo Taru Aro.
– Hampaan pintaa kevyesti raaputtamalla näkee helposti, onko hampaisiin jäänyt plakkia eli onko harjaus tehty huolimattomasti.
Aro kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, miten asiakas syö.
– Jos vanhus syö huonosti, syy voi löytyä hampaista tai hammasproteesista. Varsinkin jos vanhus ottaa proteesin pois suusta ruokailun ajaksi, on syytä varata aika hammastarkastukseen. Suussa voi olla katkenneita hampaita tai proteesi ei istu hyvin suuhun.
Yleisesti ottaen suomalaisten suun terveys on parantunut vuosikymmenten aikana, ja myös kotihoidossa alkaa olla yhä enemmän asiakkaita, joilla on tallella omat hampaat tai osa niistä. Hammashuollon kohentumisen kääntöpuolena on, että hampaiden hoitaminen on työläämpää kuin proteesien.
Proteesin puhdistukseen voi käyttää tavallista astianpesuainetta. Proteesi harjataan proteesiharjalla ja huuhdotaan hyvin, neuvoo Taru Aro.
– Proteesia ei saa keittää eikä missään nimessä saa laittaa astianpesukoneeseen. Kaikki vanhukset eivät hoksaa tätä, kun ajattelevat, että proteesi pestään kuten astiat.
Suun hoidolle on varattava aikaa
Taru Aro toivoo, että kotihoidossa jokaiselle asiakkaalle tehtäisiin suun hoidon tarpeen arviointi osana palvelusuunnitelmaa. Näin esitetään myös Käypä hoito -suosituksissa.
– Kun suunnitelmaan kirjataan, millaista hoitoa asiakas tarvitsee, sille varataan tarvittava aika kotihoidon käynneillä ja siitä myös muistetaan pitää kiinni.
Aro tunnistaa, että kotihoidon käynteihin on varattu niin rajallinen aika, että joskus hampaiden harjaukseen kuluva 2–5 minuuttia voi olla paljon vaadittu. Tilanteet ovat erittäin hankalia varsinkin silloin, jos hoitaja on epävarma omasta osaamisestaan.
Varmuus omista taidoista auttaa kohtaamaan myös vaikeampia tilanteita. Etenkin muistisairaudet voivat lievänäkin tehdä hampaiden harjauksesta todella hankalaa. Kun harjaaminen ei enää onnistu itsenäisesti, asiakas saattaa vastustella avustamista.
Jos suuhygieniasta huolehtiminen ei kotihoidon käynneillä onnistu, kannattaa varata aika hammashoitoon tilanteen arvioimiseksi. Joskus vastustelun syy voi olla hoidettavissa oleva kipu suussa.
Vanhusten suunhoidon muistilista
Kotihoidon asiakkaille tulisi osana palvelusuunnitelmaa laatia oma, yksilöllinen suunnitelma suunhoidosta. Suuhygienisti tai muu suunhoidon ammattilainen osaa auttaa valitsemaan asiakkaalle sopivat välineet ja opastaa niiden käytössä.
Joka päivä
- Hampaat harjataan kahdesti päivässä riittävän fluoripitoisella hammastahnalla.
- Hampaiden välit puhdistetaan kerran päivässä hammasväliharjalla tai hammaslangalla.
- Myös hammasproteesi on hyvä harjata päivittäin saippuapohjaisella puhdistusaineella.
- Xylitol-pastilli on hyvä ottaa tavaksi aina ruokailun jälkeen.
Kerran viikossa
- Hammasproteesi puhdistetaan puhdistustabletilla tai -liuoksella.
Muutaman kerran vuodessa
- Hammasharja vaihdetaan noin kolmen kuukauden välein. Jos harjatessa on tapana käyttää voimaa ja harjakset menevät lyttyyn, vaihtoväliä on syytä lyhentää.
Kerran vuodessa
- Vanhuksille suositellaan säännöllisiä hammaslääkärikäyntejä vähintään vuoden välein. Joissain kunnissa on tehty kokeiluja, joissa hammashoidon palvelut on viety kotihoidon asiakkaiden luo.
Suun kuivumiseen
- Suun kuivumista voi helpottaa tarkoitukseen sopivilla geeleillä tai hammastahnoilla.
- Limakalvoille voi sivellä myös tavallista ruokaöljyä tai antaa lusikalla öljyä purskuteltavaksi suuhun.
- Sylkirauhasia voi lisäksi stimuloida imeskelemällä sokerittomia tabletteja.
