Ohimenevä vapina ja väristykset ovat tuttuja meistä kaikille. Vilusta, nälästä, väsymyksestä tai vaikkapa raskaasta liikunnasta johtuva vapina helpottaa lepäämällä ja tasaamalla elimistön verensokeria. Vapinaa voi aiheuttaa tai pahentaa myös esimerkiksi liiallinen kofeiinipitoisten juomien nauttiminen tai runsas tupakointi. Vapinaa saattaa esiintyä myös joidenkin lääkkeiden käytön yhteydessä tai se voi olla yhtenä oireena esimerkiksi ms-taudissa tai alkoholista vieroittuessa.
Useimmissa tapauksissa vapina itsessään on vaaraton oire. Silloin kun vapinalle ei löydy muuta selittävää sairautta tai syytä, puhutaan essentiaalisesta vapinasta. Se on Suomessa alidiagnosoitu sairaus, sanoo neurologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Rebekka Ortiz.
– Suurin osa vapinasta kärsivistä ei hakeudu hoitoon. Ajatellaan, että vapisevat kädet ovat ominaisuus tai suvuittainen valuvika.
Lääkärin vastaanotolle saavutaan yleensä silloin, kun vapina haittaa merkittävästi työntekoa tai sosiaalisia tilanteita – tai pelätään Parkinsonin tautia.
Parkinsonin tauti on essentiaalista vapinaa paljon tunnetumpi ”vapinasairaus”, mutta myös paljon harvinaisempi. Parkinsonin tautia sairastaa Suomessa noin 16 000 ihmistä ja se on leimallisesti ikääntyvien ihmisten tauti. Essentiaalista vapinaa sairastavia on Liikehäiriösairauksien liiton arvion mukaan Suomessa 50 000–80 000. Diagnoosit ovat yleisimpiä ikäihmisillä, mutta essentiaalinen vapina voi puhjeta jo parikymppisenä.
Luultua laajempi oirekuva
Terveydenhuollossa essentiaalinen vapina tunnistetaan hyvin. Diagnosointi ei useinkaan vaadi monimutkaisia testejä. Olennaista on muiden sairauksien poissulkeminen.
– Tyypillistä on liikkeessä esiintyvä vapina molemmissa käsissä, mahdollisesti myös muissa ruumiinosissa, eikä siihen liity muita oireita, esimerkiksi kilpirauhasen liikatoimintaa. Potilaalta voidaan pyytää käsialanäyte ja katsoa, tuleeko tekstiin sahalaitaa, tai pyytää kaatamaan vettä lasista toiseen.
Vapinan laatu erottaa sairauden Parkinsonin taudista: siinä missä Parkinsonin taudissa esiintyy niin sanottua lepovapinaa, joka vaimenee tai helpottaa liikkuessa, essentiaaliselle vapinalle tyypillistä on liikevapina eli vapinaa ilmenee liikkuessa tai asentoa ylläpitäessä.
Essentiaalinen vapina on vahvasti perinnöllinen sairaus, mutta sairauden taustalla vaikuttavia geenejä ei ole tarkkaan tunnistettu eikä perimä selitä aivan kaikkia tautitapauksia.
– Yksi selitys on pikkuaivojen hermosolujen ratayhteyksien poikkeavuudet, mutta mikään yksittäinen syy ei sairautta selitä.
Jännittävät tilanteet
saavat vapinan yltymään.
Se tiedetään, että sairaus on paljon monimuotoisempi kuin aikaisemmin on luultu. Essentiaaliseen vapinaan voi liittyä muita oireita, esimerkiksi kognitiivisia tai liikkeiden koordinaatioon liittyviä vaikeuksia, väsymystä ja uniongelmia.
– Kymmenellä prosentilla on tasapaino-ongelmia, joillakin on myös lepovapinaa. Mielialaongelmia, kuten masennusta, on yhtä paljon kuin Parkinsoin taudissa.
Rentoutuminen helpottaa, stressi pahentaa
Essentiaalisen vapinan puhkeamista ei voi estää eikä sitä voida parantaa. Jos oireet ovat lieviä, niiden helpottamiseen on lukuisia kotikonsteja. Moni saa helpotusta rentoutus- ja mielenhallintaharjoituksilla. Jos kahvinjuonti pahentaa vapinaa, kannattaa vähentää tai välttää sitä.
– Hyvä lihaskunto ja monipuolinen lihasharjoittelu auttaa hallitsemaan kehoa paremmin. Kannattaa tehdä sitä, mistä itse tykkää, valita laji, joka tuntuu mukavalta, Rebekka Ortiz kannustaa.
Kaikkein tärkeintä hänen mukaansa olisi kuitenkin pysyä avoimena sairauden suhteen.
– Vapina näkyy ulospäin ja se voi aiheuttaa häpeän tunnetta. Oireiden kanssa voi päästä sinuiksi puhumalla siitä mahdollisimman suoraan ja avoimesti. Työpaikallakin asia kannattaa ottaa puheeksi.
Jännittävät ja stressaavat tilanteet voivat saada vapinan yltymään, mikä saattaa johtaa sosiaalisten tilanteiden välttelyyn. Välttely puolestaan voi saada aikaan itseään toteuttavan kierteen: jos oireita alkaa pelätä ennalta tai yrittää peitellä niitä, ne ilmaantuvat entistä pahempina. Useimmille tämä puoli sairautta on tuttu kansanomaisella kahvikuppineuroosin nimellä.
Arjessa selviytymistä voi helpottaa apuvälineillä. Itselle toimivimmat välineet löytää vain kokeilemalla.
– Esimerkiksi kahvikupin muodolla ja koolla on merkitystä. Voi kokeilla minkälainen sanka tuntuu omaan käteen mukavimmalta ja tukevimmalta. Ruokailuvälineissä ja työkaluissa paksunnokset voivat helpottaa niiden käyttöä.
Hoito oireiden mukaan
Lääke- ja leikkaushoitoon turvaudutaan vain kaikkein vakavimmissa tapauksissa. Lääkehoitona oireiden lievittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi beetasalpaajia tai epilepsialääkkeitä, mutta ne eivät sovi kaikille ja varsinkin epilepsialääkkeet aiheuttavat herkästi sivuvaikutuksia. Noin puolelle potilaista lääkehoito ei tehoa riittävästi.
Jos oireet ovat kovin hankalia eivätkä lääkkeet tepsi, voidaan harkita syväaivostimulaatiota tai korkeataajuuksista ultraäänihoitoa. Kovin yleisiä toimenpiteitä ne eivät ole. Ortizin mukaan syväaivostimulaatiota tehdään Suomessa vuosittain noin kymmenelle essentiaalista vapinaa sairastavalle potilaalle. Korkeataajuuksista ultraäänihoitoa on tehty Suomessa vasta reilun vuoden ajan. Laitteisto siihen on ainoastaan Turun Tyksissä.
Syväaivostimulaatiossa aivoihin asennetaan elektrodit, joiden avulla säädellään aivojen toimintaa. Korkeataajuksinen ultraäänihoito tuhoaa aivoista vapinaa aiheuttavan alueen.
– Kajoavat toimenpiteet voivat parantaa merkittävästi elämänlaatua, mutta oireet etenevät hoidosta huolimatta.
Parhaimmillaan toimenpiteet parantavat potilaan elämänlaatua useiksi vuosiksi.
Essentiaalisen vapinan oireet yleensä voimistuvat vanhemmiten, ja sairaus myös yleistyy iän myötä. Yli 65-vuotiaista essentiaalista vapinaa on noin viidellä prosentilla, vanhimmissa ikäluokissa jopa joka viidennellä. Aikaisemmin ajateltiin herkemmin, että vapina on vääjäämätön osa vanhenemista. Monet myös mukautuvat siihen, varsinkin jos oireet ovat lieviä.
Jos oire ei tunnu häiritsevältä tai ihminen on sopeutunut siihen, ei hoitoon tarvitsekaan hakeutua.
Essentiaalinen vapina
- Pään ja käsien vapina, joka pahenee lihaksia jännittäessä tai käden tarkkuutta vaativissa tehtävissä.
- Saattaa alkaa toispuoleisena mutta etenee myöhemmin molempiin käsiin.
- Psyykkinen jännitys pahentaa vapinaa (niin sanottu kahvikuppineuroosi).
- Osalla potilaista saattaa ilmetä muita oireita, esimerkiksi kognitiivisia vaikeuksia, tasapaino-ongelmia tai lepovapinaa.
- Vahvasti periytyvä sairaus, jonka syytä ei tiedetä.
- Yleisin liikehäiriösairaus, noin prosentilla suomalaisista, tosin lievät tapaukset jäävät usein diagnosoimatta.
Lähde: terveyskirjasto.fi
Essentiaalisen vapinan itsehoitokeinoja
- Avoimuus ja oireiden hyväksyminen
- Monipuolinen lihaskuntoharjoittelu ja fysioterapia
- Hengitys- ja rentoutusharjoitukset
- Riittävä palautuminen, lepo ja uni
- Muun lääkityksen tarkistaminen
- Itselle käteen sopivat apuvälineet, esimerkiksi riittävän painavat ja tukevat aterimet
- Vapinaa provosoivien nautintoaineiden (kofeiini, nikotiini) välttäminen. Alkoholi lievittää vapinaa väliaikaisesti, mutta sen käyttöä ei tunnettujen sivuvaikutusten vuoksi suositella.
Sinua voisi kiinnostaa myös: Parkinsonin tautiin 50-vuotiaana sairastunut lähihoitaja Sari Kukkonen: ”Kaikki sairastuneet eivät ole mummoja, joilla vapisee kädet”
