Joka kymmenes nainen kärsii tiheävirtsaisuudesta – Näin opit eroon vessakierteestä

Fyysinen sairaus ei yleensä ole tiheävirtsaisuuden syy. Ikävään vaivaan auttavat usein elintapamuutokset ja virtsarakon kouluttaminen.

aktiivinen virtsarakko

Normaaliksi virtsaamistiheydeksi katsotaan päivän aikana kahdeksan ja yölläkin yksi vessakäynti. Kuva: Mostphotos

Teksti Mari Vehmanen

Monen mielessä polttelee jatkuvasti kysymys, missä on lähin vessa.

Linjajohtaja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Maarit Mentula Naistenklinikalta kertoo, että jopa kymmenisen prosenttia naisista kärsii niin kutsutusta tiheävirtsaisuudesta. Vaivat yleistyvät iän myötä.

– Ja melkein jokainen nainenhan kokee tämän pulman ainakin ohimenevästi jossain vaiheessa elämäänsä: raskaana ollessa tai virtsatieinfektioon sairastuttuaan.

Vielä aivan normaaliksi katsotaan päivän aikana kahdeksan ja yölläkin yksi vessakäynti. Maarit Mentulan mukaan on kuitenkin vaikea määritellä rajoja, joiden ylityttyä on kyse epätavanomaisesta virtsaamisen tarpeesta. Eniten kertoo ihmisen oma kokemus siitä, että vessassa hyppääminen alkaa haitata elämää.

Mainos

Tiheävirtsaisuudesta kärsivällä pissahätä saattaa iskeä paitsi useasti myös yllättäen ja äityä nopeasti pakottavaksi. Samaan ongelmakimppuun liittyy toisinaan myös tahatonta virtsankarkailua, vaikka varsinainen inkontinenssi onkin oma sairautensa.

– Pahimmillaan vaiva saattaa olla todella invalidisoiva. Monet työtehtäväthän ovat sellaisia, ettei vessaan voi poistua jatkuvasti. Ihminen ei ehkä uskalla lähteä konserttiin, elokuviin tai lentomatkoille, koska tarve päästä vessaan voi tulla milloin tahansa, Maarit Mentula sanoo.

Virtsaamispäiväkirja kertoo paljon

Terveydenhuollossa asiaa aletaan selvitellä virtsaamispäiväkirjan avulla. Siihen merkitään vuorokauden virtsaamiskerrat ja -määrät desilitroina sekä kaikki nautittu neste.

Joskus päiväkirja paljastaa, että virtsaa yksinkertaisesti erittyy huomattavasti tavanomaista enemmän. Tähän taas saattaa olla monia syitä. Lisääntynyt virtsantuotto on eräs diabeteksen ensimmäisistä oireista. Myös tietyt lääkkeet, kuten kohonneen verenpaineen hoitamiseen käytetyt diureetit poistavat kehosta nesteitä.

Toisinaan paljastuu, että ongelma on ratkaistavissa hyvinkin helposti:

– Runsaan vedenjuonnin väitetyistä hyödyistä puhuminen on hämärtänyt joidenkin käsitystä siitä, milloin veden lipittely menee yli äyräiden. Päiväkirjasta voi tulla ilmi, että henkilö juo jopa 6−7 litraa vettä vuorokaudessa. Silloinhan nesteen on pakko poistua valtavina virtsamäärinä.

Moni pelkää, että syynä pissapulmiin voisi olla virtsarakon pahanlaatuinen kasvain. Maarit Mentulan mukaan tämä on tosiaan mahdollista mutta erittäin harvinaista.

– Johonkin vakavaan saattaa lähinnä viitata se, että vaiva ilmaantuu yhtäkkiä ja heti alusta lähtien hyvin vaikeana. Mutta useimmiten nämä pulmat alkavat lievinä ja pahenevat vähitellen.

Kehon turhat viestit kuriin

Ellei syytä pulmiin löydy poikkeuksellisen suuresta virtsanerityksestä tai mistään elimellisestä sairaudesta, kyse voi olla niin kutsutusta yliaktiivisesta rakosta. Se luetaan toiminnallisiin häiriöihin, joissa keho alkaa reagoida haitallisen voimakkaasti aivan normaaleihin ärsykkeisiin.

Yliaktiivisesta rakosta kärsivällä siis jo pieni määrä virtsarakkoon kertynyttä nestettä saa rakon lihaksiston supistelemaan ja lähettämään signaalin voimakkaasta pissahädästä.

Helpotusta voivat tuoda erilaiset elintapamuutokset. Monet niistä ovat samoja, joita suositellaan useista muistakin syistä.

– Ylipainon tiedetään altistavan yliaktiiviselle rakolle. Syytä tähän ei tunneta tarkasti, mutta tietysti vatsaan kertynyt runsas rasva saattaa ihan fyysisestikin aiheuttaa painetta rakon alueelle. Painonhallinta siis ehkäisee ja lieventää virtsapulmia, Maarit Mentula sanoo.

Myös tupakoinnin on havaittu lisäävän yliaktiivisen rakon esiintymistä. Oluella ja muilla alkoholijuomilla sekä kahvilla ja teellä on lievä diureettinen vaikutus, joten niiden käytön vähentäminen voi auttaa.

– Lisäksi on eräs monelle yllätyksenä tuleva altistaja: runsaasti C-vitamiinia sisältävät happamat marjat ja hedelmät lisäävät rakon ärsytystä. Vaikka ne muutoin tietysti sopivat monipuoliseen ruokavalioon ja ovat suosittu virtsatietulehdusten itsehoitokeino, yliaktiivisesta rakosta kärsivän kannattaa mieluummin valita muita hedelmiä ja marjoja, Maarit Mentulan vinkkaa.

Pistoshoitoa vaikeissa tapauksissa

Apua yliaktiiviseen rakkoon voivat tuoda lantionpohjan lihasten erilaiset jumppaharjoitteet. Ohjeita saa netistä tai terveydenhuollon ammattilaisilta.

Toimivaksi on osoittautunut myös niin kutsuttu virtsarakon kouluttaminen. Tämä tarkoittaa, että vessakäyntien väliä aletaan tietoisesti pidentää. Kun ensimmäinen pissahädän tunne tulee, vessaan ei mennäkään heti. Vähitellen odotteluaikaa voi kasvattaa. Lopulta kehon tarpeettomasti lähettämät signaalit alkavat usein lieventyä.

– Kouluttaminen saattaa kuulostaa pelottavalta, jos ongelma on päässyt pahaksi. Mutta tarkoitus ei suinkaan ole kärvistellä heti kylmiltään vaikkapa koko työpäivää sietämättömässä pissahädässä, Maarit Mentula korostaa.

Elleivät muut keinot auta, yliaktiivisen rakon rauhoittamiseen on olemassa myös lääkkeitä. Ne eivät kuitenkaan auta kaikkia, ja sivuvaikutuksena saattaa ilmetä esimerkiksi suun kuivumista. Lisäksi hoitoa pitäisi jatkaa loppuikä. Näistä syistä moni ei Maarit Mentulan mukaan halua sitoutua lääkkeiden käyttämiseen.

Botuliinipistokset virtsarakon limakalvon alle ovat tutkimuksissa osoittautuneet varsin tehokkaaksi keinoksi hillitä liian herkästi laukeavaa pissahädän tunnetta.

– Pistoksiin liittyy pieni komplikaatioriski, ja hoidon vaikutus kestää puolisen vuotta. Mutta hyvin vaikeissa tapauksissa botuliinihoidosta kannattaa neuvotella oman lääkärin kanssa, Maarit Mentula sanoo. Mutta hyvin vaikeissa tapauksissa botuliinihoidosta on hyötyä.

Nämä ehkäisevät ja lieventävät rakon yliaktiivisuutta

• Painonhallinta
• Tupakoinnin lopettaminen
• Kahvin, teen ja alkoholijuomien maltillinen käyttö
• Lantionpohjan lihasten harjoittaminen
• Kohtuullinen vedenjuonti − reilu litra päivässä riittää mainiosti
• Omien tottumusten tarkkaileminen. Käynkö tietyissä tilanteissa vessassa vain tavan vuoksi?

Sinua voisi kiinnostaa myös

Uusi tehohoito pakko-oireisiin – HUSin johtava psykologi Hannamari Heino kertoo, mistä menetelmässä on kyse

Painonhallinta auttaa uniapneaa sairastavaa

Verenluovuttajan ei tarvitse olla perusterve