Varhaiskasvatus sai ruokailusuosituksen

varhaiskasvatus ruokailusuositus

Varhaiskasvatuksen ruokailu tasoitaa perhetaustoista johtuvia ravitsemuseroja.

Teksti Minna Lyhty minna.lyhty@superliitto.fi

Kuusi kourallista kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä on suositeltava määrä alle kouluikäisille lapsille. Suomalaislapset syövät tästä noin puolet. Lasten ruokavaliossa riittää vielä kohennettavaa.

Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa esitellään lasten lautasmalli, joka kuvaa täysipainoista ateriakokonaisuutta. Lautasella pitäisi olla puolet kasviksia, neljäsosa perunaa, riisiä tai pastaa ja neljäsosa kalaa, lihaa tai kasviperäisiä proteiinilähteitä, kuten herneitä, papuja tai linssejä. Lisäksi ateriaan kuuluu ruokajuoma, leipä ja kasvimargariini sekä öljy tai öljypohjainen salaatinkastike.

Lasten lautasmallissa ei ole tavallaan mitään uutta, sillä se on sama kuin aikuisille. Käytännössä lautasmallin mukaiset ateriat eivät aina toteudu. Lapsille saatetaan tarjota kasviksia liian niukasti, ikään kuin oikean ruoan lisäkkeenä.

Mainos

Alle 1-vuotiaat saavat eri ruokaa kuin muu perhe. Kun he alkavat syödä samaa kuin muutkin, heidän ruokavalionsa laatu usein heikkenee. Sokerin, suolan, tyydyttyneen rasvan ja eläinproteiinin määrät saattavat kasvaa turhan suuriksi. Monityydyttymättömien rasvahappojen, ravintokuidun, raudan ja E-vitamiinin saanti voi jäädä liian vähäiseksi.

Oikeus terveelliseen ruokaan

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut ensimmäisen kerran oman ruokailusuosituksen alle kouluikäisille. Tammikuussa julkaistu suositus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen järjestäjille ja yksiköille, ruokapalveluille sekä kodeille. Varhaiskasvatuksen velvollisuus tarjota lapsille terveyttä edistävää ruokaa on kirjattu myös varhaiskasvatuslakiin.

Ruokailusuositus pohjautuu ruokakolmioon, joka on terveellisen ruokavalion malli. Juurekset, vihannekset, hedelmät, marjat, peruna, täysjyvävilja ja kasviöljy ovat ruokavalion perusta. Vähärasvaiset maitotuotteet, palkokasvit, kala ja liha tekevät aterioista täysipainoisia.

– Lasten pitäisi syödä kalaa nykyistä enemmän. Punaista lihaa voi korvata siipikarjalla ja kasviproteiinin lähteillä. Alle kouluikäisten ei pitäisi syödä punaista lihaa yli 250 grammaa viikossa, sanoo suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori Suvi Virtanen.

Lapsi tarvitsee pehmeää rasvaa kasvuun ja kehitykseen. Kova rasva ei ole välttämätöntä. Hyviä rasvanlähteitä ovat kasviöljyt, kasvimargariinit, öljypohjaiset salaatinkastikkeet, pähkinät, mantelit ja siemenet. Leikki-ikäisille voi tarjota erilaisia siemeniä vaihtelevasti enintään ruokalusikallisen päivässä.

Satunnaisesti ruokavalio voi sisältää tuotteita ruokakolmion ylimmältä hyllyltä, jossa ovat muun muassa makkarat, rasvaiset juustot, suolaiset naposteltavat, karkit, suklaat ja limsat.

Opeta lapsille ruokailoa

Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa tuodaan esiin ruokakasvatuksen merkitys.

– Kasvattajilla on valtava mahdollisuus vaikuttaa lasten ruokailutottumuksiin, sillä lapsena opitut makumieltymykset ja ruokailutottumukset säilyvät usein aikuisuuteen asti. Varhaiskasvatuksen ruokailu tasoittaa perhetaustoista johtuvia ravitsemuseroja ja edistää siten tasa-arvoa, Suvi Virtanen sanoo.

Varhaiskasvattajat ovat lapsille roolimalleja terveyttä edistävien ruokailutottumusten kehittymisessä. Esimerkkiruokailu ja myönteinen ruokapuhe rohkaisevat lasta tutustumaan uusiin makuihin. Vaikka kasvattaja itse ei pitäisi esimerkiksi kalasta tai joistakin kasviksista, sitä ei kannata kertoa ääneen.

Ruokailuhetkissä tavoitteena on se, että lapsi kokee ruokailoa. Se tarkoittaa iloista mieltä ja hyvää oloa, joka tulee ruoasta, sen tekemisestä ja toisen kanssa yhdessä syömisestä. Kun syö hyvin, jaksaa leikkiä ja oppia uutta.

Lasten energiantarve on yksilöllinen ja ruokahalu vaihtelee eri päivinä. Ruokailuhetkiin ei kuulu pakottaminen.

– On tärkeää kunnioittaa lapsen ruokahalua, jotta hänen oma syömisen säätely säilyy hyvänä. Hänen pitää saada itse päättää, miten paljon jaksaa syödä.

Lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu uusien makujen pelko, joka kestää 2-vuotiaasta 6-vuotiaaksi. Leikki-ikäiset seuraavat muiden syömistä ja haluavat samaistua heihin. Kun kaveri syö rohkeasti jotakin uutta, uskaltaa itsekin ehkä hieman maistaa.

Joissakin päiväkotiryhmissä lapset saavat leivän vasta pääruoan syötyään. Ruokailusuosituksessa painotetaan sitä, että tällainen ruoalla palkitseminen ei tue syömisen myönteistä kehitystä. Leivän pitää olla osa ateriaa, jonka saa riippumatta siitä, maistuuko pääruoka. Samoin välipala on erillinen ateria, jonka saamiseen ei saa vaikuttaa se, miten lounas on maistunut.

Ruokaa kaikilla aisteilla

Lapset haluavat tutustua ruokaan kaikilla aisteilla: katsomalla, kuuntelemalla, koskemalla, haistamalla ja maistamalla. Monessa päiväkodissa käytetään aistilähtöisiä ruokakasvatusmenetelmiä, kuten Sapere-ruokakasvatusta.

– Lapset ovat synnynnäisesti uteliaita. Heitä on helppo rohkaista ruoan tutkimisessa. He tutustuvat ruokamaailmaan ilolla, Suvi Virtanen kertoo.

Ruokakasvatuksessa voidaan käyttää erilaisia oppimisympäristöjä, kuten metsää, ruokakauppaa, toria, digitaalista oppimisympäristöä tai päiväkodin keittiötä. Lapset voivat osallistua ruoanvalmistukseen, esimerkiksi tekemällä salaatin, valmistamalla välipalan tai pilkkomalla kasviksia.

Varhaiskasvatuksessa yhdessä syöminen on oppimiskokemus. Ruokapöydässä opitaan pöytätapoja ja toisen huomioon ottamista. Parhaimmillaan ruokailuhetki on mukava kiireetön hetki lapsille ja aikuisille.

Ruokakasvatukseen kuuluvat myös pohdinnat siitä, millaista on hyvinvointia edistävä ravinto ja mistä ruoka tulee. Ruokailutilanteissa tutustutaan luontevasti erilaisiin ruokaperinteisiin ja -tapoihin. Lapsi oppii arvostamaan omaa ja toisten ruokakulttuuria. Ruokailuun liittyy myös ympäristökasvatus, esimerkiksi sen miettiminen, miten ruokahävikkiä voisi vähentää.

Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta puhui terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen julkistamistilaisuudessa 23. tammikuuta 2018 Helsingissä.

Kiinnostaako varhaiskasvatus? Lataa SuPer-lehden e-julkaisu: Työkaluja varhaiskasvatukseen.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Raikkaat suolaiset ja makeat syötävät täydentävät kesän – katso hoitajien vinkit herkkupöytään

Hiilareiden laadulla on väliä – moni syö ravintoainepitoisia hiilihydraatteja liian vähän

Uusi ikääntyneiden ruokasuositus julkaistiin – Ikääntyneiden ravitsemuksen seurannassa pitää olla tuntosarvet törröllään