Voiko syödä liian oikein? Kyllä voi – ortoreksiasta kärsivä noudattaa ruokavaliota pakkomielteisesti ja pahimmillaan se alkaa rajoittaa muuta elämää

Ortoreksia ei ole virallinen sairaus, mutta se voi rajoittaa elämää suuresti. Ortorektikko ei halua syödä mitään sellaista, mitä hänen mielestään oikeaoppiseen ruokavalioon ei kuulu.

ortodeksia

Raja terveellisen syömisen ja ortoreksian välillä on häilyvä.

Teksti Minna Lyhty minna.lyhty@superliitto.fi

Ortorektikon ruokavalio on täynnä sääntöjä ja rajoituksia.

– Hän saattaa noudattaa pakkomielteenomaisesti jotakin ruokateoriaa, kuten Zonea, Atkinsin diettiä tai paleoruokavaliota. Jos hän joutuu poikkeamaan siitä, se ahdistaa suuresti, Syömishäiriökeskuksen johtaja Pia Charpentier kertoo.

Ortorektikolla saattaa mennä suuri osa vapaa-ajastaan aterioiden suunnitteluun, ruoka-aineiden hankintaan ja ruoan valmistamiseen. Hän saattaa jäädä juhlista pois, koska ei voi syödä siellä tarjottavia ruokia.

– Tiukka ruokavalio rajaa elämää. Ortoreksia on myös muiden kannalta kiusallista, sillä häiriöstä kärsivä saattaa paheksua niitä, jotka eivät noudata samaa dieettiä. Hänellä voi olla myös jatkuva käännytys meneillään.

Ortoreksia saattaa alkaa siten, että ruokavaliolla haetaan helpotusta johonkin vaivaan, kuten migreeniin tai vatsavaivoihin. Se saattaa liittyä myös täydellisen elämänhallinnan tavoitteluun. Charpentierin mukaan myös miehet voivat suhtautua ruokaan pakkomielteenomaisesti.

– Usein keski-iässä innostutaan terveellisen ruokavalion noudattamisesta, ja joskus se menee liian pitkälle. Ortoreksinen syöminen voi johtua siitä, että pelkää vanhenemista, sairautta ja kuolemaa.

Rentoutta syömiseen

Charpentierin mukaan yleensä muut huomaavat epäterveen asenteen ruokaa kohtaan, ennen kuin itse havaitsee ongelmaa. Ortorektikolla saattaa olla sellainen olo, että hän on elämänsä kunnossa. Muiden kommentit voivat herättää pohtimaan, onko tiukan dieetin noudattaminen järkevää.

– Kun tiedostaa häiriintyneen suhtautumisensa ruokaan, moni pystyy rentouttamaan syömistään, Pia Charpentier sanoo.

Hän on kuitenkin työssään huomannut, etteivät kaikki pysty tähän.

– Joitakin alkaa ahdistaa eri tavalla syöminen. Silloin mennään jo anoreksian suuntaan. Toisinaan ortodeksia muuttuu vakavammaksi syömishäiriöksi.

Charpentierin mukaan ortoreksia ei tavallisesti palvele psyyken kasassa pysymistä samalla tavalla kuin muut syömishäiriöt. Anoreksiaan ja bulimiaan liittyy aina itsevihaa.

– On tunne, etten kelpaa, en ole arvokas, enkä ansaitse mitään. Ortoreksiassa ruokavaliolle on positiviinen motiivi: halu olla hyvässä kunnossa.

Vinkkejä syömishäiriötä sairastavan ihmisen kohtaamiseen voit lukea lokakuun SuPer-lehden Tue mielenterveyttä -juttusarjasta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Ruokariippuvuutta hoidetaan kuten muitakin riippuvuuksia – näin tunnistat ruokariippuvuuden

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistavat myös suomalaiset suositukset

Uusi ravitsemushoitosuositus ilmestyi: nyt huomioidaan myös kasvissyöjät & monikulttuurisuus