Kaikki kohtaavat elämässään vaikeuksia: toiset enemmän, toiset vähemmän. Todellisia Hannu Hanhia, joilla kaikki menee aina putkeen, ei taida olla yhtäkään.
– Voi näyttää siltä, että joku on syntynyt kuin auringonpaisteeseen, mutta kukaan ei välttämättä tiedä, miten tällaisella ihmisellä oikeasti menee. Siksi ei kannata tehdä oletuksia toisen elämästä, sanoo psykoterapeutti Kirsi Hiilamo, joka on kirjoittanut kirjan Takaiskuista tasapainoon – miten kääntää pettymys voimavaraksi.
Hän sanoo, että olisi huolissaan ihmisestä, joka kertoisi, ettei ole kokenut mitään vaikeuksia elämässään.
– Riittäisikö tällaisella ihmisellä myötätuntoa muita kohtaan? Kun käsittelee omat pettymykset, se kasvattaa yleensä empatiakykyä. Parhaimmillaan ne voivat kääntyä ihmisen voimavaraksi. Pettymysten läpikäyminen auttaa ymmärtämään itseä ja muita paremmin. Usein kovia kokeneet ihmiset ovat kaikkein empaattisimpia.
Pettymykset saattavat myös paljastaa, mitä todella haluamme elämässämme.
– Kun unelmien työpaikka menee jollekin toiselle, pettymyksen tunteen voimakkuus paljastaa, kuinka paljon oikeasti haluaa juuri tätä työtä. Voi käydä niin, että pettymys auttaa selkeyttämään omaa suuntaa. Myöhemmin saattaa tajuta, että pettymys johti onnellisiin käänteisiin ja sai lopulta itselle sopivamman työn.
Erityisesti nuorena saatamme toteuttaa muiden unelmia.
– Jos nuori hakee lääkkikseen, eivätkä ovet aukea, hän saattaa oivaltaa, että unelma olikin vanhempien häneen istuttama. Pettymys saattaa auttaa pohtimaan, mitä haluaa oikeasti opiskella.
Joskus unelmamme eivät ole realistisia. Hiilamon mukaan silloin pettymys saattaa lisätä itsetuntemusta ja opettaa asettamaan parempia tavoitteita.
Luhistuneen haaveen suremista
Pettymys syntyy, kun odotukset ja todellisuus ovat ristiriidassa.
– Mielessä on rakentunut kuva, kuinka asioiden tulisi mennä. Kun olosuhteet tai ihmiset eivät ole sellaisia kuin on olettanut, pettymys valtaa mielen. Se voi horjuttaa turvallisuuden tunnetta, Kirsi Hiilamo sanoo.
Suurimmat pettymykset syntyvät ihmissuhteissa. Kun tulee petetyksi tai hylätyksi, se vaurioittaa väistämättä. Myös itseensä voi pettyä ja siitä yli pääseminen voi olla vaikeaa.
Pettymys on yhdistelmätunne, joka voi sisältää vihaa, kateutta, mustasukkaisuutta ja turhautumista. Ihminen voi kokea epäonnistuneensa täysin. Se voi johtaa masennukseen, lamaantumiseen ja identiteettiongelmiin.
– Jos kokee elämässään paljon pettymyksiä, voi olla vaikeaa luottaa muihin ihmisiin. Unelmat vähenevät ja ihmisestä tulee kyyninen. Pettymykset voivat näkyä ihmisen ryhdissä, ilmeissä ja eleissä.
Hiilamo korostaa sitä, että pettymykset pitää käsitellä. Niihin ei pidä jäädä kiinni, vaan on mentävä niiden yli ja päästettävä niistä irti.
– Pettymys aiheuttaa surua, ja se lähtee vain suremalla. Luhistuneen haaveen sureminen on itsensä arvostamista. Silloin ei ohita omia toiveitaan. Lopulta pettymyksen voi sisällyttää osaksi omaa elämäntarinaansa.
Jos pettymystä ei käsittele, se saattaa nousta pintaan myöhemmin.
– Pettymys yhdistyy tiedostamattomalla tavalla muihin menneisyydessä koettuihin pettymyksiin. Jos on aiemmin sivuuttanut asian ja ajatellut, että nyt vain uutta matoa koukkuun, uusi pettymys voi tuntua äärimmäisen pahalta. Siksi on tärkeää pysähtyä pohtimaan pettymyksen jälkeen, mitä tapahtui ja mitä tämä kertoo minusta.
Irti päästämällä saa tilaa uudelle
Kirsi Hiilamo korostaa, että elämässä tarvitaan selviytymistaitoja ja niitä harjoitellaan koko ajan. Harvalla elämä menee niin kuin on nuorena ajatellut.
– Jos mielessä on sellainen narratiivi, että kaikki menee aina hyvin, voi olla vaikeaa sopeutua, kun elämässä tulee eteen pettymyksiä.
Ihmiset suhtautuvat pettymyksiin eri tavalla. Jotkut toipuvat nopeasti, toiset tarvitsevat enemmän aikaa asian käsittelyyn.
– Toipuminen on helpompaa, kun tunnistaa tunteita ja nimeää ne. Silloin pärjää paremmin hankalienkin tunteiden kanssa.
Psykoterapeutti on huomannut työssään, että liian moni jää jumiin pettymyksiin.
– Jos jää kiinni pettymyksen tunteeseen, kannattaa miettiä, mille muulle elämässä olisi tilaa, jos päästäisi siitä irti. Jos pettymyksiä ei käsittele, vaarana on elämän kapeutuminen ja arvokkaiden mahdollisuuksien hukkaaminen.
Hiilamon mukaan työstämättömät pettymykset muodostavat muureja ihmisen välisiin suhteisiin ja myös omaan itseen. Pettymykset saattavat ohjata ajatuksia kielteiseen suuntaan. Silloin ihminen näkee itsensä ja muut vääristyneinä. Pettymys ei ole jäänyt menneisyyteen, vaan se estää elämästä täyttä ja onnellista elämää tässä hetkessä.
Hiilamo myöntää sen, että jotkut pettymykset ovat niin suuria, ettei niitä voi koskaan jättää taakseen.
– Sellaisesta pettymyksestä tulee pysyvä osa elämää ja identiteettiä. Silloin tasapainoa voi olla se, että suostuu elämään sellaista elämää, jota ei olisi halunnut, mutta pystyy silti tekemään valintoja, toimimaan ja tuntemaan monenlaisia tunteita.
Empatia keventää pettymyksen taakkaa
Pettymykset ovat osa myös työelämää. Hoitajakin kokee niitä.
– Kun ei voi tehdä työtään ajan puutteen vuoksi niin hyvin kuin haluaisi, se tuottaa pettymyksen. Tästä syntyy eettistä stressiä, Kirsi Hiilamo sanoo.
Hoitaja joutuu myös ottamaan vastaan muiden pettymyksiä. Asiakkaat ja potilaat saattavat olla tyytymättömiä esimerkiksi saamiinsa palveluihin.
– Pettymys on helpompi kestää, kun tietää perusteet toiminnalle. Esimerkiksi jos potilas kokee, ettei olisi vielä valmis kotiutumaan sairaalasta, hänelle pitää selittää, miksi näin menetellään.
Toiset moittivat jatkuvasti tai purkavat pettymystään muihin ihmisiin. Hoitaja saattaa joutua tällaisen kohteeksi.
– Silloin kannattaa muistuttaa itseään, että edustan työnantajaani. Moitteet eivät kohdistu minuun henkilökohtaisesti. Tällä tavoin etäännyttää itseään tilanteessa. Jos valitus on loputonta, hoitajalla on myös oikeus rajata sitä.
Hiilamon mielestä olisi tärkeää, että hoitajat pääsivät purkamaan muiden kanssa kuormittavia asiakastilanteita. Muuten asiakkaan raskaat kokemukset voivat alkaa vaikuttaa itseen.
Myötätuntoinen suhtautuminen auttaa kestämään pettymystä paremmin.
– Kun hoitaja pysähtyy hetkeksi, kuuntelee ja välittää empatiaa, potilaan pettymyksen tunteet laimentuvat. Joillakin hoitajilla on kyky tuoda mukanaan aurinkoa.
Kuusi vinkkiä pettymyksen ylittämiseen
- Hyväksy tunteesi. Viha, suru ja turhautuminen ovat tavallisia tunteita pettymyksen keskellä.
- Pohdi tapahtunutta: Mitä tapahtui, miksi petyit ja oliko jotain, jossa olisit voinut toimia toisin. Mieti, mitä voit oppia tapahtuneesta. Muista, että aina ei voi itse vaikuttaa tapahtumiin.
- Anna surun tulla. Pettymys sisältää yleensä myös surua, joka lähtee vain suremalla.
- Hae tukea, myötätuntoa ja lohdutusta. Juttele luotettavien läheisten ja ammattilaisten kanssa. Se auttaa käsittelemään tunteita ja saamaan uusia näkökulmia tilanteeseen.
- Aseta uusia tavoitteita. Pohdi, tuliko pettymys siitä, että edellinen tavoite oli epärealistinen. Jos jokin asia ei ole enää mahdollista, mieti, mitä muuta hyvää elämällä voisi olla vielä tarjottavana.
- Harjoittele kiitollisuutta. Keskity siihen hyvään, mitä sinulla jo on.
Lue myös:
Traumatisoituminen syntyy yli ihmisen sietokyvyn ylittävästä tapahtumasta
