Kroonisella stressillä on yhteys lihavuuteen ja matala-asteiseen tulehdukseen, jotka ovat useiden kansantautien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien taustalla.
– Stressaantuneet ihmiset syövät muita enemmän ulkoisten ärsykkeiden perusteella ja seuraavat vähemmän oman kehonsa kylläisyyden ja nälän tunteita. Myös syömisen tietoinen rajoittaminen sujuu stressaantuneilta muita huonommin ja tunnesyömistä on enemmän, Elina Järvelä-Reijonen selittää. Hänen aihetta käsittelevä väitöskirjansa tarkistettiin tammikuussa Itä-Suomen yliopistossa.
Stressin kokemus syntyy usein siitä, että ulkopäin tulevat vaatimukset tuntuvat ylittävän ihmisen omat voimavarat. Kun vaatimusten ja omien voimavarojen tasapaino järkkyy, kehittyy kielteisiä tunteita.
– Tunnesyömisellä haetaan helpotusta negatiivisiin tunteisiin, ja syötäväksi valikoituvat usein makeat herkut.
Normaalissa stressireaktiossa kehon fysiologinen aktiivisuus nousee. Reaktio kestää tilanteen vaatiman ajan, minkä jälkeen toiminnot palautuvat melko nopeasti takaisin lähtötasolle. Terveysongelmia alkaa kasautua, jos palautumista ei tapahdukaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun stressaavia tilanteita tulee vastaan liian tiheään tahtiin.
– Stressireaktio on yksilön selviytymisen kannalta elintärkeä ominaisuus. Terveyden kannalta olennaista ei ole stressi sinänsä, vaan siitä palautuminen, Järvelä-Reijonen tähdentää.
Elätkö arvojesi mukaan?
Kun ihminen havahtuu stressin fyysisiin seurauksiin – paino alkaa nousta, väsyttää, herkut maistuvat ja viinipullollakin tulee käytyä turhan usein – miten tilannetta pitäisi alkaa purkamaan ja korjaamaan?
Järvelä-Reijosen mukaan pysyvien elämäntapamuutosten esteenä on usein ongelmallinen suhtautuminen omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin.
Hän tutkii väitöksessään hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) perustuvan intervention vaikutusta stressiin ja syömiskäyttäytymiseen. HOT-terapiaan ja siihen kuuluviin harjoituksiin voi tutustua osoitteessa oivamieli.fi.
– HOT on lupaava, mutta ravitsemustieteessä vasta vähän tutkittu menetelmä, jonka avulla voidaan työstää käyttäytymisen muutokseen, hyväksyntään, tietoiseen läsnäoloon ja omien arvojen mukaisiin tekoihin liittyviä prosesseja.
HOTin lähtökohta on mahdollisimman laaja: liikkeelle lähdetään siitä, mikä itselle on elämässä tärkeää.
– Olennaisia asioita ovat tunteet, kokemukset ja ajatukset, sillä niistä stressi seurauksineen juontaa juurensa. Keskeinen kysymys kuuluu, elääkö ihminen omien arvojensa mukaista elämää, Järvelä-Reijonen kuvailee.
Valmentava ote ja yksilöllisyys painottuvat myös äskettäin uudistetussa lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa. 90-lukulaisesta neuvontailmapiiristä ollaan siirtymässä valmentavaan ja tukea antavaan menettelytapaan.
Kaikki ajatukset eivät vie oikeaan suuntaan
Järvelä-Reijosen väitös perustuu Eliksiirit-interventiotutkimukseen. HOT-interventio toteutettiin psykologin vetäminä ryhmätapaamisina noin kymmenen hengen ryhmissä. Tapaamisten aikana tehtiin erilaisia harjoituksia ja keskusteltiin. Kotitehtäviäkin oli.
Harjoitusten avulla opeteltiin suhtautumaan uudella tavalla omiin ajatuksiin ja käsityksiin. Uusia näkökulmia avattiin muun muassa vertauksilla ja lyhyillä tarinoilla. Esimerkiksi tarina virran mukana lipuvista lehdistä voi auttaa suhtautumaan uudella tavalla omiin ajatuksiin.
– Ajatukset tulevat ja menevät samalla tavalla kuin lehdet virrassa. Minä en ole yhtä kuin ajatukseni, eivätkä kaikki ajatukset ole totta tai vie oikeaan suuntaan, Järvelä-Reijonen kuvailee.
HOT vähensi tunteiden ja ulkoisten syiden perusteella syömistä ja lisäsi erilaisten ruokien hyväksyntää.
– Myös osallistujien sisäinen motivaatio syödä hyvin kasvoi. Terveyttä edistävä syöminen nähtiin HOTin jälkeen entistä enemmän omien arvojen ja tavoitteiden mukaisena.
Eliksiirit-interventiotutkimukseen osallistui 339 ihmistä Jyväskylässä, Kuopiossa ja Helsingissä. Kaikilla tutkituilla oli ylipainoa ja he kärsivät stressistä. Osa heistä sai kahdeksan viikon ajan hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvaa elämäntapaohjausta joko psykologin ohjaamissa ryhmätapaamisissa tai itsenäisesti käytettävänä älypuhelinsovelluksena. Vertailuryhmä ei saanut ohjausta, se osallistui vain tutkimusmittauksiin. Mittaukset toteutettiin ennen ja jälkeen elämäntapaintervention sekä 26 viikon seuranta-ajan jälkeen.
Järvelä-Reijosen mukaan HOT sopisi hyvin työhyvinvointipaketin osaksi. Kursseja voitaisiin järjestää myös kansalaisopistoissa. Yksityiset terapian tarjoajat menetelmää jo käyttäväkin.
Järvelä-Reijosen tutkima terapia oli psykologien vetämää yleisen tason elämäntapaohjausta. Sitä ei siis ollut suunniteltu nimenomaan syömiskäyttäytymisen muuttamiseen.
– Jatkossa olisi mielenkiintoista yhdistää HOT-interventio ravitsemusterapeutin antamaan ohjaukseen ja tutkia sen vaikutuksia. Itä-Suomen yliopistossa koulutetaan ravitsemusterapeutteja terveydenhuoltoon. HOT sisältyy heidän koulutukseensa, joten sitä voidaan hyödyntää jo nyt ravitsemusohjauksessa.
Elina Järvelä-Reijonen: Stress, eating behavior, diet, and the effects of acceptance and commitment therapy among adults with psychological distress and overweight. Itä-Suomen yliopisto 2020.
