Tahto toisen käsissä – Manipuloija osaa vetää juuri oikeasta tunnenarusta                    

Manipuloija yrittää ohjailla toisen ajatuksia tai käytöstä huomaamatta. Omien rajojen tunteminen voi suojata manipuloinnilta.

Piirroskuva, jossa ihmisvartaloisella hahmolla on käärmeen pää. Käärme katsoo vastapäätä olevaa ihmistä lumoavalla katsellaan.

Kuvitus: Matti Westerlund

Teksti Tiiu Pohjolainen

Tunnistatko tilanteen, jossa potilas vaatii lääkitystä, jota hänelle ei ole määrätty? Potilas saattaa käyttäytyä uhkaavasti tai pelottavasti painostaessaan hoitohenkilökuntaa toimimaan tahtonsa mukaan. Tai kenties potilas tylyttää henkilökuntaa, koska mielestään hänelle kuuluisi tietty diagnoosi. On tavoite mikä tahansa, keinovalikoima on laaja: potilas voi esiintyä epätoivoisena, tuskaisena. Hän saattaa liioitella oireita, kertoa muunneltua, väritettyä totuutta tai pyrkiä esimerkiksi herättämään myötätuntoa. Tai jättää jotakin olennaista kertomatta.
Kyse on manipuloinnista.

Oman edun jäljillä

Kuka tahansa voi vahingossa sortua manipuloimaan. Usein manipulointi kuitenkin on tarkoituksellista ja suunnitelmallista. Se voi olla hienovaraista, osittain molempienkin etuja eteenpäin vievää tai esimerkiksi imartelevaa.

Onko sinut saatu joskus tekemään ylimääräinen tehtävä, kun pyyntö on alkanut sanoin: ”Sinulta kun se sujuu aina niin nopeasti…”

Usein manipulointiin liittyy tietynlainen epärehellisyys. Manipuloija jakaa vääristeltyä tietoa tai valehtelee, jotta toinen ihminen toimisi halutulla tavalla. Pahimmillaan manipuloija kampittaa toisia voidakseen ajaa omaa etuaan. Hän saattaa sisällyttää puheeseen, rivien väliin, vihjauksia negatiivisista seurauksista, uhkailua tai vaikka pelottelua.  ”Kun muutosneuvottelutkin ovat kohta varmaan tulossa, niin…”

Mainos

Vaikuttamista vai manipulointia?

Manipulation on sanana alun perin ranskaa ja tarkoittaa vaikuttamista. Vaikuttamista on kaikkialla siellä, missä ihmisiäkin. Meihin vaikutetaan ja yritetään vaikuttaa niin ihmissuhteissa, markkinoinnissa, mediassa, työelämässä, politiikassa kuin opetustilanteissa. Tämäkin teksti pyrkii vaikuttamaan sinun käsitykseesi manipuloinnista.

Manipulointia on kaikkialla. Erikoispsykologi, valmentaja ja tietokirjailija Satu Pihlaja naurahtaakin, että tuskin on ensimmäistäkään vanhempaa, joka olisi selvinnyt lastenkasvatuksessa täysin ilman kiristystä, uhkailua ja lahjontaa. Elämässä tulee vastaan tilanteita, joista vain on edettävä nopeasti. Kun huutava lapsi on saatava kaupasta ulos, voi arestilla uhkaaminen toimiakin, vaikkakaan jatkuvasti käytettynä moinen kasvatusmalli ei ole hyvä.

Manipuloinniksi vaikuttaminen muuttuu, jos ihminen yrittää muuttaa tai ohjailla toisen ajatuksia tai käytöstä toisen huomaamatta.

Mielen ohjailu haluttuun suuntaan ei ole sinällään kielteistä tai myönteistä. Hyvää tarkoittavalla manipuloinnilla halutaan saada aikaan toivotunlainen muutos. Sellaista voi olla vaikkapa kansanterveydellinen hanke, jonka avulla pyritään parantamaan suomalaisten elintapoja. Haitallista manipulointi on, kun tavoitteena on se, että toinen toimii, jotta manipuloijan tavoitteet ja tarpeet tyydyttyvät. 

– Manipuloinnissa on aina takana ajatus oman edun tavoittelusta, kuvailee Pihlaja.

– Se eroaa vaikkapa taivuttelusta siinä, että manipulointiin liittyy jotain, mitä ei sanota suoraan, Pihlaja tarkentaa.

Satu Pihlaja käyttää esimerkkiä, jossa naapuri saapuu ovellesi tuoden mukanaan lautasellisen tuoreita pullia. Naapuri valittelee, miten ei ole saanut ketään avuksi koiranhoidossa. Hetken päästä huomaat itse lupautuneesi koiran hoitajaksi.

Manipulointi ei ole väittelyä, sillä väiteltäessä tulevat molempien osallistujien argumentit yleensä kuulluiksi. Manipuloinnissa toisen mielipide mitätöidään tai sille ei anneta lainkaan tilaa. Manipuloijalle on keskeistä jyrätä oma kanta esiin.

Toistolla manipulointia vastaan

Miten sitten toimia, kun vastassa on potilas, joka haluaa, että toimitaan hänen tahtonsa mukaisesti?

Satu Pihlaja mainitsee toistamistekniikan, jossa toistetaan omaa viestiä – Ei, me emme määrää sinulle lääkettä – täysin riippumatta siitä, mitä vastaväitteitä tai vetoamisia asiakas esittääkin. Vaikka keskustelun toinen osapuoli yrittää vedota erilaisin keinoin, oman viestin toistamista kannattaa jatkaa.  

Manipuloija on usein sitä mieltä, että hän tietää muita paremmin, mikä on toisille parasta. Työpaikalla ilmiö näkyy toisinaan ajatuksena, jossa uskotaan esihenkilön tietävän parhaiten, mikä tiimille on parasta. Tai se voi kuulua ohimennen kokeneemman kollegan tuhahduksena: ”Sinun nyt ei kannata jatko-opinnoista haaveilla” tai toteamuksena, miten meidän työpaikalla ei pullamössösukupolven edustajat pärjää.  

Valtaa ja tunteita

Manipulointiin liittyy vallankäyttöä. Usein vaikuttaa siltä, miten manipulaattori osaa vetää juuri oikeasta tunnenarusta.

– Ihmiset venyvät aivan uskomattomiin tekoihin pikku manipulaation avulla, Satu Pihlaja toteaa.

Juuri ilmestyneessä Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi -teoksessa Pihlaja sekä kirjan toinen tekijä, erikoispsykologi Nina Lyytinen käyttävät esimerkkinä sairaalan osastoa. Esihenkilö saa tiedon iltavuoron hoitajan sairastumisesta. Päivävuorolaisilta tiedustellaan, kuka voisi jäädä tekemään toisen vuoron. Kun osastonhoitaja käyttää lausetta ”Muuten Riikka jää illaksi yksin”, hän vetoaa juuri siihen kollegaan, joka ei kestä ajatusta toisen pulaan jättämisestä. Tai ehkä esihenkilö uhriutuu ja avautuu, miten mahdotonta sijaisia on saada.

Osastonhoitajan näkökulmasta oli siis helpompaa manipuloida työyhteisöä kuin ottaa johtajuus osaston tilanteesta ja käyttää aikaa sijaisten hankkimiseen tai uusien työntekijöiden rekrytoimiseen. Esihenkilö saattaa hänkin olla työssään kuormittunut, eikä ole edes ajatellut manipuloivansa tiimiläisiä.

Manipuloinnin katkaiseminen onnistuu manipuloinnin tunnistamisella ja tilanteen näkyväksi tekemisellä. Itsensä suojaamisessa auttaa omien tunteiden ja reaktioiden huomaaminen, myötätuntoinen suhtautuminen itseen sekä sopivien rajojen asettaminen.

– Saat lopulta itse aina päättää, millaista kohtelua otat vastaan. Itsensä suojaamiseen manipuloinnilta on aina lupa, kirjoittavat erikoispsykologit Satu Pihlaja ja Nina Lyytinen.

Kiire – yksi manipuloijan tehokeinoista

  • manipuloitavalle ei anneta aikaa harkita
  • kiireessä toimitaan usein kuin automaattiohjauksella
  • ei aikaa valmistautumiseen tai puntarointiin
  • ei aikaa kysyä toista mielipidettä
  • aikapaineessa ihminen myöntyy pyyntöön, johon ei muuten suostuisi
  • ”tarvitsen rahaa lainaksi heti”
  • ”tarjous on voimassa vain tänään”

Rajaa rajasi

Kun tuntee itsensä hyvin, tunnistaa herkemmin, tekeekö päätöksiä itse vai antautuuko toisten ohjattavaksi.

Tutustu itseesi, pohdi seuraavia kysymyksiä:

• Kuka minä olen?

• Millainen ihminen minä olen?

• Mikä on minulle tärkeää?

• Mistä minä pidän?

• Missä olen hyvä?

• Mitkä ovat kehittymisen kohteeni?

• Mistä en pidä?

Itsetuntemus auttaa omien rajojen löytämisessä ja sitä kautta manipuloinnilta suojautumisessa.

Lähteet

Nina Lyytinen & Satu Pihlaja: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi, Atena 2024
Podcast-sarja Näin minua manipuloidaan, käsikirjoitus Satu Pihlaja ja Nina Lyytinen, Yle Areena 2023

Lue myös:

Tunteet vaikuttavat meissä kokonaisvaltaisesti, ja tämän oivaltaminen auttaa sietämään työelämän hankalia tilanteita

Mitä tapahtuu, kun hoitajan myötätunto ehtyy? Myötätuntouupumus vaikuttaa ensin lähisuhteisiin

Työpaikoilla syntyy konflikteja alasta riippumatta samoista syistä – Riitelyn taustalla on yleensä kommunikaatiotaitojen puute

Sinua voisi kiinnostaa myös

Ikäihmisten raati arvioi jäätelöt ja vähän hoitajiakin

Sänkyni vieressä seisoo oikea hevonen – Lähihoitajaopiskelija vie eläimiä vierailuille hoivakoteihin

Huolehdi aivoistasi ja helli niitä, ettei äly jätä!