Katsotko maailmaa ruusunpunaisten lasien läpi vai tuntuuko kaikki yksitoikkoisen, ehkä jopa synkän harmaalta? Oma perimämme vaikuttaa 50 prosentin panoksella luontaiseen tapaamme nähdä asiat joko myönteiseen tai kielteiseen sävyyn. Ulkoisilla tekijöillä, kuten iällä, työllä, koulutuksella ja taloudella, on puolestaan 10 prosentin vaikutus ajatusmaailmamme sävyyn. Vaikka perimä ja ulkoiset tekijät loisivat otollisen pohjan negatiiviseen ajattelutapaan, on jokaisella vielä hyvät mahdollisuudet muuttaa ajatusmaailmaansa myönteisempään suuntaan. Ihmisellä itsellään on nimittäin 40 prosentin vaikutusvalta oman ajatusmaailmansa sävyyn.
– Asenteita ja tunteita on mahdollista harjoitella. Myönteisyys on pitkälti omasta halusta kiinni, psykoterapeutti ja työnohjaaja Anneli Litovaara sanoo.
Myönteiset tunteet tukevat hyvinvointia
Negatiivisuus tai jopa neutraalius lukitsee ihmistä kaventamalla hänen ajattelutapaansa ja elämäänsä. Myönteisyys sen sijaan avartaa – se auttaa havainnoimaan kokonaisuuksia ja näkemään eri tilanteissa enemmän vaihtoehtoja.
Myönteisillä tunteilla on muitakin positiivisia vaikutuksia. Myönteisyys keventää ihmisen oloa ja vaikuttaa sanattomaan viestintään sekä ihmissuhteisiin:
– Myönteisissä tunteissa ja ajatuksissa ihminen on rennompi ja avoimempi. Myönteisyys tekee ihmisestä vastaanottavaisen, jolloin häntä on helpompi lähestyä, Litovaara kertoo.
Tutkimuksen mukaan positiivisilla tunteilla on myös selviä terveysvaikutuksia: sydämen sykeväli laajenee, mikä tekee sydämelle hyvää. Lisäksi tulehduksilta suojaavat geenit aktivoituvat.
Elämän haasteita ei voi pyyhkiä pois, mutta niitä voi haalentaa ottamalla mukaan ajatteluun arjen myönteisempiä hetkiä.
Myös kielteisille ajatuksille on paikkansa
Myönteisten ajatusten voimasta huolimatta myös kielteisille ajatuksille on paikkansa. Negatiiviset ajatukset ovat hyödyllisiä silloin, kun ne ovat aiheellisia ja auttavat ihmistä ratkaisemaan ongelman.
– Negatiivisten tunteiden hetkellä on syytä kysyä itseltä, mistä nämä tunteet kertovat. Kannattaa myös pohtia, miten toimia, jotta tilanteesta pääsisi eteenpäin, Litovaara sanoo.
Ihmisille on luontaista, että kielteiset asiat koetaan todellisempina kuin myönteiset. Tämä johtuu Litovaaran mukaan ihmisten esihistoriasta, jossa alkukantaisissa oloissa oli syytäkin pelätä esimerkiksi petoeläimiä.
– On kuitenkin muistettava, että myönteiset asiat ovat yhtä totta kuin kielteiset. Kielteisten asioiden ei siis kannata antaa määrittää elämää. On jokaisen oma valinta, jääkö ikäviin tunteisiin kiinni.
Jos mieli on taipuvainen kielteiseen ajatteluun, vaaditaan tietoinen päätös siitä, että jatkossa haluaa elämäänsä muutakin kuin hankaluutta. Elämän haasteita ei voi pyyhkiä pois, mutta niitä voi haalentaa ottamalla mukaan ajatteluun arjen myönteisempiä hetkiä.
– Suru kuitenkin vaatii omanlaisensa käsittelyn, ja sillä on aivan oma tahtinsa, Litovaara huomauttaa.
Myönteisyys vaatii harjoittelua
Myönteiset tunteet varastoituvat mieleen, jos niitä kokee toistuvasti. Anneli Litovaara kertoo erään aivotutkijan vinkin:
– Kun kokee jonkin oikein miellyttävän hetken, kannattaa tuohon tilanteeseen pysähtyä tietoisesti 20–30 sekunniksi, jolloin se ehtii taltioitua aivoihin.
Hoitotyö on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa. Litovaara kannustaa löytämään kiireisenkin työn lomasta myönteiset hetket ja painamaan ne mieleen sen sijaan, että keskittyisi työn ongelmallisiin puoliin.
– Työvuorosta löytyy varmasti myös pieniä hyviä asioita, joiden äärelle voi pysähtyä. Se, että työvuorossa kohtaa toisinaan hankalia asioita, on totta. Varmasti yhtä totta on kuitenkin myös se, että työvuorosta löytyy pieniä hyviä asioita.
Kun myönteisiin hetkiin pysähtyy usein, myönteisyys vahvistuu aivan kuin kehon vitamiinivarasto. Tämä vahvistaa yksilön kestävyyttä. Kun jonain päivänä sitten kohtaa hankaluuksia, voi myönteisyyden varastosta poimia voimavaroja ikävien kokemusten rinnalle.
Myönteisyyteen ei kuitenkaan ole oikotietä. Myönteisyys ei kasva sillä, että yrittää olla kaiken aikaa onnellinen tai luo myönteisiä kuvitelmia väkisin. Jos myönteiset ajatukset jäävät vain ajatusten tasolle, ei niillä ole merkitystä.
– Olennaista positiivisuuden vahvistamisen kannalta on se, että myönteiseen ajatukseen liitetään aina myös tunne, joka koetaan omassa kehossa.
Anneli Litovaaran vinkit myönteisyyden vahvistamiseksi:
- Kun huomaat sisälläsi negatiivista puhetta, sano sille heti seis, ja etsi asiaan liittyviä myönteisiä puolia, jotka ovat totta.
- Ihmisillä on tyypillisesti kaksi positiivista kokemusta yhtä negatiivista kohden. Hyvinvointi vahvistuu, kun myönteisiä kokemuksia on kolmesta viiteen yhtä negatiivista kohden.
- Etsi myönteisiä kokemuksia arjestasi: iloitse esimerkiksi pienistä arjen onnistumisista ja mukavista kohtaamisista.
- Etsi kiitollisuuden aiheita päivittäin – pidä vaikka kiitollisuuspäiväkirjaa muutamina päivinä viikossa.
- Tutki luontaisia vahvuuksiasi. Tee enemmän sitä, minkä tekeminen innostaa eniten ja mistä saat myönteisiä kokemuksia.
- Näe kauneus asiakkaissasi ja työtovereissasi.
- Viljelkää työyhteisössä onnistumispuhetta pohtimalla esimerkiksi, mikä kaikesta huolimatta onnistui tänään.
