Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Lapinjärven kirkonkylään nousee tulevina vuosina parikymmentä pientä ikääntyville suunnattua, kunnan rakennuttamaa omakotitaloa. Myös ympäröivää aluetta muokataan ikäihmisille sopivaksi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa muistisairaatkin voivat asua ja liikkua kirkonkylällä vapaasti ja eksymättä.
Muutosten takana on Lapinjärven valtuuston päätös tehdä kunnasta ihmislähtöinen. Kunnan muovaaminen kertaheitolla ihmislähtöiseksi on kuitenkin valtava projekti, joten työ oli pilkottava pienemmäksi.
– Päätimme aloittaa ikäihmisistä ja luoda muistiystävällisen taajaman. Visiomme on, että tulevaisuudessa kunnan asukkaat voivat muistisairaudestaankin huolimatta olla aktiivisia yhteisön jäseniä mahdollisimman pitkään, kunnanjohtaja Tiina Heikka kertoo.
Aluearkkitehti Johanna Hyrkäs on koonnut muistiystävällisen taajaman suunnittelun tueksi eri-ikäisistä kuntalaisista säännöllisesti kokoontuvan ryhmän; unelmatiimin. Yhdessä asukkaiden kanssa on kartoitettu kirkonkylän alueen ongelmapaikkoja ja jaettu ideoita ympäristön kehittämiseksi.
– Ryhmässä on noussut vahvasti esiin toive siitä, että ikääntyvät saisivat elää aktiivista ja sosiaalista elämää pitkään. Asukkaat eivät halua joutua eristetyiksi, Hyrkäs sanoo.
Tehostetusta palveluasumisesta omakotitaloihin
Ikäihmiset joutuvat usein jossain elämänsä vaiheessa luopumaan entisestä asumisen tyylistään. Omasta kodista on perinteisesti siirrytty tehostetun palveluasumisen piiriin.
Tiina Heikan mukaan tavoite on, että tulevaisuudessa mahdollisimman moni kuntalainen asuisi kotonaan, mielellään elämänsä loppuun saakka. Tällä hetkellä moni ikääntyvä asuu kuitenkin taajaman ulkopuolella, ja kotihoidon tarjoaminen syrjäalueille useita kertoja päivässä tulee kalliiksi.
– Meidän oli mietittävä uudenlaisia houkuttelevia asumisratkaisuja keskustaajamaan heille, jotka ovat tottuneet asumaan omakotitaloissa kotitiloillaan, Heikka kertoo.
Näin syntyi ajatus rakentaa yli 55-vuotiaille sopivia loppuelämän koteja Lapinjärven kirkonkylään, lähelle palveluja. Lapinjärvitaloiksi kutsutut pienet omakotitalot korvaavat jatkossa tehostettua palveluasumista.
Uutta talokonseptia lähdettiin kehittämään yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Projektin aikana kaksi arkkitehtiopiskelijaa teki alustavat suunnitelmat ikäihmisille sopivista puurakenteisista taloista.
– Asumisratkaisujen reunaehdoiksi asetettiin enintään 50 neliömetrin pinta-ala ja maksimissaan 100 000 euron rakennuskustannukset. Euromäärä perustuu arvioon myyntihinnasta, joka saadaan Lapinjärven alueella sijaitsevista vanhoista omakotitaloista, Johanna Hyrkäs kertoo.
Muistiystävällisessä taajamassa sekä sosiaalinen että fyysinen ympäristö tukevat ikäihmisten pärjäämistä itsenäisesti.
Arkkitehtiopiskelijoiden suunnitelmista sulautetaan parhaat ratkaisut yhdeksi kokonaisuudeksi. Tänä vuonna toteutettavassa pilottivaiheessa rakennetaan neljän talon kortteli. Omakotitalot jäävät kunnan omistukseen ja tulevat vuokrakäyttöön.
– Taloista saatujen kokemusten perusteella teemme lopulliset suunnitelmat jatkorakentamista varten. Tulevaisuudessa Lapinjärvitalo voi myös olla jonkin valmistajan talomallistossa, jolloin kuka tahansa voi hankkia sen itselleen.
Taide ja kävelyreitit ohjaavat muistisairaita
Lapinjärven kuntapäättäjät ovat hakeneet ideoita rakennetun ympäristön kehittämiseksi muun muassa Hollannin muistiystävällisistä alueista.
– Sielläkin alueet olivat kuitenkin tavalla tai toisella suljettuja tai eristettyjä. Aloimme pohtia, voisiko muistisairaita ohjata rakennetun ympäristön avulla ulkona samalla tavalla kuin sisätiloissa. Tavoitteena on, että he pääsisivät liikkumaan vapaasti, Tiina Heikka toteaa.
Muistiystävällisessä taajamassa sekä sosiaalinen että fyysinen ympäristö tukevat ikäihmisten pärjäämistä itsenäisesti.
– Yhteisöllisyys lisää turvallisuuden tunnetta. Koulutamme kuntalaisia ja kirkonkylällä toimivia yrittäjiä kohtaamaan ikäihmisiä ja toimimaan heidän kanssaan, Johanna Hyrkäs kertoo.
Fyysinen ympäristö puolestaan rakennetaan sellaiseksi, että liikkuminen on turvallista ja helppoa.
– Ympäristön on oltava esteetön ja jalankulkuväylät tulee erottaa selkeästi autoteistä. Kaduille sijoitettu taide voi auttaa muistisairasta hahmottamaan, missä kohtaa hänen on käännyttävä kotiin.
Hyrkkään mukaan selkeät kulkureitit voivat rohkaista muistisairaita liikkumaan. Hän suunnittelee kirkonkylälle muun muassa ympyrän muotoista kävelyreittiä, joka johdattaa jalankulkijan takaisin lähtöpisteelle. Myös välimatkoihin kiinnitetään suunnitteluvaiheessa huomiota.
– On tutkittu, että huonokuntoisempikin voi liikkua 250 metriä melko helposti. Sen sijaan 400–500 metriä alkaa olla maksimi, ja silloin kävelyreittiä on rytmitettävä lepopaikoilla sekä ympäristötaiteen ja muiden opasteiden avulla.
Psykologista etäisyyttä voi Hyrkkään mukaan kaventaa sijoittamalla kävelyreittien varrelle pieniä aukioita, jotka toimivat samalla sosiaalisina kohtaamispisteinä.
Myös muistiterveyttä tuetaan tarjoamalla ärsykkeitä eri aisteille.
– Esimerkiksi hajuaistia voidaan aktivoida kasveilla tai materiaalinkäytöllä. Olemme myös kuntalaisten kanssa pohtineet, voisiko kävelyreittien varrella tarjota muistisairaille jotain yksinkertaista käsillä tekemistä, esimerkiksi kukkien hoitoa tai motorisia pelejä.
Voiko muistisairas liikkua vapaasti?
Uudenlaisen asumisratkaisun suunnittelu on tarjonnut Lapinjärvellä mahdollisuuden kehittää vanhustyön työympäristöä. Kunta tilasi Työterveyslaitokselta selvityksen, jossa tutkittiin, miten uusi työympäristö voisi tukea hoitajien hyvinvointia ja työn sujumista.
Haastatellut hoitajat antoivat positiivista palautetta siitä, että uusi asumiskonsepti on tätä päivää ja monen asukkaan kohdalla uusi asumismuoto voisi toimia saattohoitoon saakka. Huolta on sen sijaan herättänyt huonokuntoisten vanhusten pärjääminen. Moni hoitoalan ammattilainen on tyrmännyt ajatuksen siitä, että muistisairaat voisivat liikkua ulkona vapaasti tai asua yksin. Pelkona on, että vanhukset eksyvät ja katoavat. Tiina Heikka ei kuitenkaan halua antaa heti periksi.
– Suurimmat esteet löytyvät usein omista ajatuksistamme. Haasteita voi aina yrittää ratkoa. Toki meidän on lunastettava lupaus turvallisuudesta ja kaikkien ratkaisujen on tuettava sitä. Niin ei saa käydä, että muistisairas katoaa tai tuntee olonsa turvattomaksi.
Rakennetun ympäristön lisäksi Lapinjärvellä on kartoitettu muistisairaita tukevia teknologisia ratkaisuja. Kunta järjesti yhteistyössä kolmen ammattikorkeakoulun kanssa innovaatioviikon, jonka aikana kansainvälinen opiskelijajoukko kehitti digitaalisia sovelluksia ikäihmisten itsenäisyyden, turvallisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tueksi.
– Esimerkiksi digiranneke voisi tarjota muistisairaalle lisäturvaa.
Tiina Heikka uskoo, että Lapinjärven muistiystävällinen taajama on todellisuutta vuonna 2020. Hänen mukaansa kaikki työ ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi on ennaltaehkäisyä. Tulevaisuudessa investoinnin vaikutukset näkyvät muun muassa sote-sektorin säästöinä.
– Uusi ympäristö stressivapaine alueineen ja puistoineen tukee myös työikäisten ja lasten hyvinvointia. Hyvä ympäristö muistisairaille on hyvä ympäristö kaikille.
