Mielihyvähormoneilla on tärkeä tehtävä – Hormonien määrää kehossa voi lisätä pienilläkin asioilla

Mielihyvähormonit vahvistavat ihmissuhteita, lievittävät kipua ja saavat meidät toimimaan tavoitteellisesti. Kosketus, liikunta ja uudet elämykset kiihdyttävät niiden erittymistä.

Mielihyvähormoni läheisyys

Ihminen tekee joka päivä useita isoja ja pienempiä asioita lisätäkseen mielihyvähorminen määrää elimistössä – vaikka ei sitä aina itse tiedosta. Kuva: Mostphotos

Teksti Mari Vehmanen

Ihmisen elimistössä vaikuttaa joka hetki neljä mielihyvähormoniksi kutsuttua keskushermoston välittäjäainetta: oksitosiini, dopamiini, serotoniini ja endorfiini. Niitä kaikkia erittyy jonkin verran myös, kun olo ja mieli eivät ole erityisen hyvät.

− Monet asiat saavat näiden hormonien tuotannon kiihtymään hetkellisesti, ja silloin koemme erilaisia positiivisia tuntemuksia, endokrinologi Reeta Rintamäki Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Mielihyvähormoneilla on monta tärkeää tehtävää. Ne muun muassa rakentavat läheisyyttä ja luottamusta ihmisten välille, saavat ponnistelemaan päämäärien eteen sekä auttavat sietämään kipua – toisin sanoen tekevät elämästä mielekästä.

Tiedostamattamme teemme joka päivä lukemattomia isoja ja pieniä asioita lisätäksemme mielihyvähormonien määrää elimistössä. Halaamme kaveria, kuuntelemme lempimusiikkiamme, lähdemme lenkille tai nautimme palan suklaata.

Kekseliäisyyttä korona-aikaan

Korona-aikana saattaa olla tavallista hankalampi tehdä asioita, joista on tottunut ammentamaan mielihyvää. Reeta Rintamäen mukaan tällöin voi aktiivisesti etsiä korvaavia tapoja.

− Yksinasuva voi ehkä korvata fyysistä kosketusta silittelemällä lemmikkiä tai vaikka tekemällä itselleen jalkahoidon. Nauraminen yhdessä kavereiden kanssa parantaa oloa, vaikka heitä näkisi videoyhteydessä eikä kahvilan pöydässä. Ja liikunta kotona tai pihalla saa hormonit erittymään, vaikka nimenomaan tuttuun suosikkijumppaan ei juuri nyt pääsisi.

Reeta Rintamäen mukaan myös hoitotyössä voi hyödyntää tietoa mielihyvähormoneista. Ennen kaikkea kannattaa käyttää kaikki mahdollisuudet asiakkaiden lyhyeenkin koskettamiseen, olipa työympäristönä päiväkoti tai vanhusten kotihoito. Jo pelkkä lempeä käden olalle laskeminen vaikuttaa konkreettisesti toisen oloon.

− Muutoinkin pienillä kivoilla asioilla on todellista fysiologista merkitystä. Tuore pulla iltapäiväkahvin kanssa tai rakkaiden ihmisten valokuvien katseleminen voivat muuttaa vaikkapa pitkäaikaissairaan ihmisen koko päivän paremmaksi.

Oksitosiini luo luottamusta

  • Oksitosiinia erittyy aivolisäkkeen takalohkossa.
  • Sen määrä elimistössä on korkeimmillaan juuri synnyttäneellä tai imettävällä naisella. Myös seksi, orgasmi, kaikenlainen fyysinen kosketus ja muiden seurassa oleminen kiihdyttävät oksitosiinin tuotantoa.
  • Oksitosiini vahvistaa läheisyyden ja luottamuksen tunteita. Se myös lisää halua hoivata. Oksitosiini on siis eräänlaista tärkeiden ihmissuhteiden liimaa.

Serotoniini vaikuttaa mielialaan

  • Serotoniinia vapautuu erityisesti, kun koemme olevamme tärkeitä ja tunnemme olomme turvatuksi. Serotoniini vahvistaa merkityksellisyyden, onnellisuuden, kiintymyksen ja esimerkiksi rakastumisen tunteita.
  • Myös auringon säteily lisää serotoniinin erittymistä. Osin tähän perustuu vaikkapa kevään ensimmäisen lämpimän päivän herättämä kutkuttava tunne.
  • Serotoniinin vähäisyys vaikuttaa muun muassa mielialaan, unen laatuun ja ruokahalun säätelyyn. Masennuksen hoitoon käytettävät SSRI-lääkkeet vahvistavat serotoniinin vaikutuksia keskushermostossa.

Dopamiini motivoi toimimaan

  • Dopamiinia syntyy hypotalamuksessa.
  • Sen erittymistä lisäävät kaikenlaiset uudet tai jännittävät elämykset ja tilanteet.
  • Dopamiini saa meitä toimimaan halujemme ja tarpeidemme saavuttamiseksi.
  • Toisaalta dopamiinin on arvioitu vaikuttavan erilaisten riippuvuuksien syntymiseen. Päihteet tai some-tykkäykset lisäävät hetkellisesti dopamiinitasoa ja tuottavat nopeaa mielihyvää, minkä vuoksi ihminen voi jäädä niihin koukkuun. Eräs viime aikojen muoti-ilmiö onkin dopamiinipaasto, jonka aikana pidättäydytään vaikkapa sosiaalisen median käyttämisestä ja jännittävistä harrastuksista.

Endorfiini poistaa kipua

  • Endorfiini vaikuttaa morfiinin tavoin. Tämän vuoksi sitä on kutsuttu elimistön omaksi opiaatiksi.
  • Erityisen runsaasti endorfiinia on kehossa kuormittavan liikunnan aikana ja välittömästi fyysisen ponnistelun jälkeen. Tämä mekanismi auttaa tekemään liikkumisesta säännöllisen tavan.
  • Myös esimerkiksi saunominen ja korona-ajan trendiksi noussut avantouinti lisäävät endorfiinituotantoa.
  • Endorfiini tuntuu miellyttävänä olona tai jopa riemuna. Se lievittää kipuja ja heikentää nälän tunnetta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Työpaikoilla syntyy konflikteja alasta riippumatta samoista syistä – Riitelyn taustalla on yleensä kommunikaatiotaitojen puute

Työssä uupunut tarvitsee parempaa johtamista

Riippuvuus rahapeleihin paljastuu usein vasta sitten, kun pelaaja on jo pahasti velkaantunut – Jos pelaaminen on ongelma, peli ei lopu edes päävoittoon