Millaista on vastasyntyneen uni?
Vastasyntynyt vauva nukkuu noin 20 tuntia vuorokaudessa. Pienen vauvan uni poikkeaa paljon aikuisen unesta. Vastasyntyneellä ei ole univaiheita, eikä hänellä erity melatoniinia. Sen takia vastasyntyneellä ei ole myöskään unirytmiä. Melatoniinia alkaa erittyä noin kuusiviikkoisena. Siihen vaikuttaa päivänvalo, jolle vauva syntymänsä jälkeen altistuu pimeässä kohdussa vietettyjen kuukausien jälkeen. Unirytmi kehittyy vähitellen. Neljän kuukauden iässä uni alkaa painottua yöhön niin, että useimmat vauvat nukkuvat jo 5-6 tunnin yöunen. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä.
Paljonko lapsi tarvitsee unta?
Unentarve vähenee iän myötä. Taapero tarvitsee yöunta 12 tuntia, alakouluikäinen ja murrosikäinen noin 10 tuntia. 2-vuotiaana päiväunia nukutaan keskimäärin pari tuntia, 3-vuotiaana tunnin verran ja 4-vuotias pärjää jo useimmiten ilman päiväunia.
Pitääkö unihäiriöistä olla huolissaan?
Kauhukohtaukset, unissakävely ja unessa puhuminen ovat parasomnioita, unenaikaisia erityishäiriöitä. Leikki-ikäisillä lapsilla ne ovat melko yleisiä, eikä niiden taustalla ole sairautta tai psyykkisiä ongelmia. Unissakävelijää tai yöllisen kauhukohtauksen saanutta, huutavaa lasta ei tarvitse herättää, vaan lapsi ohjataan uudelleen sänkyyn ja uneen. Rauhallinen ja myönteinen ilmapiiri on tärkeä. Parasomniat ovat usein ohimeneviä ja satunnaisia, ja voivat lapsilla liittyä jännittävään päivään, väsymykseen, kuumeeseen tai outoon ympäristöön.
Onko lapsilla uniapneaa?
Uniapneaa sairastaa noin 1–2 prosenttia lapsista. Se on yleisintä leikki-iässä. Syy on usein rakenteellinen: ahdas nielu, leuan muoto ja suuret nielurisat. Uniapnean oireita ovat kuorsaus, suuhengitys, levoton uni ja poikkeava nukkumisasento kuten pään taakse taivutus. Uniapneaa sairastava lapsi saattaa olla päivällä väsynyt, levoton tai kärsiä aamuisin päänsärystä. Lasten uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti poistamalla kita- tai nielurisat.
Entä vanhempien uni?
Pikkulapsiperheissä yölliset heräilyt ja nukkumaan asettumisen haasteet ovat yleisiä. Vielä parivuotiainakin puolet lapsista herää ainakin kerran yössä. Selkeä päivärytmi, rauhalliset iltarutiinit sekä säännölliset nukkumaanmenoajat ja aamuheräämiset tukevat koko perheen hyvää unta. Jos vanhemmat eivät saa nukuttua, voi lapsen huonounisuus vaarantaa kaikkien hyvinvoinnin. Väsymys altistaa masennukselle ja parisuhdeongelmille, jopa lasten pahoinpitelylle. Vanhempien väsymys täytyy ottaa vakavasti, sitä ei saa vähätellä. Tukea ja apua on saatavana, esimerkiksi monissa sairaaloissa on mahdollisuus mennä lapsen kanssa unikouluun lääkärin lähetteellä.
Lähteet:
THL
Duodecim
Uniklinikka
