Tunnistat varmaan tilanteen: Olet töistä lähtiessäsi uponnut ajatuksiisi ja havahdut todellisuuteen vasta kotiovella. Kotimatkasta sinulla ei ole muistikuvia, vaikka siihen on sisältynyt monenlaisia vaiheita liikenteen seassa. Tai ehkä sinulla on jokin harrastus, esimerkiksi kutominen tai lukeminen, joka vie sinut mennessään niin ettet huomakaan, kun tunti jos toinenkin on kulunut.
Voit olla tyytyväinen – meille kaikille tekee toisinaan hyvää upota johonkin mielekkääseen tekemiseen niin, että maailma ympäriltä katoaa. Joskus niin voi käydä työtä tehdessä, mutta monille flow-tilan saavuttaminen liittyy vapaa-aikaan.
– Toivottavaa olisi, että meillä jokaisella olisi jotakin, jonka äärellä pysähtyä. Se voi olla vaikka sitä, että menet metsään ja ihastelet maisemaa tai tykkäät tuijottaa tulen loimua puusaunaa lämmittäessä, sanoo Terveystalon vastaava neuropsykologi Laura Sokka.
Yltäkylläisyys haittaa palautumista
Aina ajantajun katoaminen ei liity vain myönteisiin hetkiin elämässä. Joskus voi syystä tai toisesta olla hankala hahmottaa ajan kulumista tai arvioida sitä, mihin oma aika kuluu, jolloin seurauksena on tunne jatkuvasta kiireestä.
– Elämme hektistä aikaa, jossa kaikkea on kauheasti tarjolla kaiken aikaa. Yltäkylläisyys haastaa sitä, että löytäisimme huokoisia hengittelyn hetkiä, jolloin voimme antaa ajatuksen kulkea rauhassa omia reittejään.
Palautumisella on siis merkitystä ajan hallinnan tunteeseen.
Toisaalta jos vireystila on syystä toi toisesta matala tai olo on tylsistynyt, aika voi tuntua tosi pitkältä.
Näin on voinut käydä monelle korona-aikaan, kun harrastukset ovat tauolla, sosiaalinen elämä rajoitettua ja uutisetkin tuntuva toistavan vain sitä yhtä ja samaa asiaa.
– Kuormittavat elämäntilanteet johtavat helposti siihen, että näköala suhteessa käytettyyn aikaan kapenee ja aikajänne lyhenee. Kun voimme paremmin, näemme asioita laajemmin ja pidemmällä aikajänteellä.
Etuotsalohkot ovat stressille alttiita
– Sen perusteella, että ihmisellä on vaikeuksia hahmottaa ajan kulumista, ei yksistään voi päätellä, mistä on kysymys, Laura Sokka sanoo.
Silloin kun ajan hahmottamisen vaikeus on pysyvää ja vaikeuttaa muuta elämää, taustalla on todennäköisesti jotain sellaista, joka vaikuttaa aivojen etuotsalohkojen toimintaan. Laura Sokka kuvailee etuotsalohkoja aivojen kapellimestariksi. Ne osallistuvat monenlaisiin monimutkaisiin tehtäviin ajattelemisesta käyttäytymisen ja tunteiden säätelyyn.
– Etuotsalohkot koordinoivat toimintaamme ja sitä, miten saamme asioita aikaan, missä järjestyksessä asiat tehdään ja mistä aloitetaan.
Se on myös aivojen alue, joka on erityisen altis stressille.
Arki voi sujua, vaikka aika katoaa
Jos ajantajun katoaminen alkaa haitata omaa tai läheisen arkea, saattaa olla syytä pysähtyä miettimään mistä se voisi johtua. Onko elämässä kuormitusta, joka voisi selittää ilmiön?
– Voi kuulostella omaa kokemustaan siitä, haittaako tämä minun elämääni vai onko tämä vain minun toimintatapani, pärjään tällä ja työni tulevat hoidettua, sanoo Laura Sokka.
Lisäksi ihmisen oma arvio siitä, minkä verran erilaiset toimet vievät aikaa, voi olla toinen kuin todellinen ajan kuluminen, Laura Sokka muistuttaa. Varsinkin älypuhelimet voivat olla aikasyöppöjä ilman että ihminen välttämättä itsekään tajuaa asiaa. Käsi hamuaa helposti laitteen taskusta luppohetkinä, esimerkiksi bussia odottaessa.
– Näen työssäni, että moni joutuu tekemään töitä rajatakseen älylaitteiden käyttöä, että saa tehtyä töitä tai nukuttua. Tiedetään, että älylaitteiden käyttö ennen nukkumaanmenoa vaikuttaa unenlaatuun.
Sokka kehottaa miettimään, minkälaisissa hetkissä puhelimeen tarttuu ja mikä tarkoitus sillä on. Toisille se voi olla myös rentoutumisen väline.
