Tuleva lainsäädäntö lupaa parempia mielenterveys- ja päihdepalveluja

Suomalaisilla ei ole saatavilla tasavertaisesti mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tähän halutaan muutos uudella lainsäädännöllä.

Mielenterveys- ja päihdepalvelulainsäädännön kokonaisuudistus

Kuva Ingimage

Teksti Minna Lyhty minna.lyhty@superliitto.fi

– Mielenterveys- ja päihdepalvelulainsäädännön kokonaisuudistusta on valmisteltu jo Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana, ja on aika saattaa se valmiiksi, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sanoi medialle järjestetyssä taustatilaisuudessa 12. kesäkuuta.

Hallituksen esitys mielenterveys- ja päihdelainsäädännöstä on menossa eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä. Säännösten on tarkoitus tulla voimaan pääosin vuonna 2020.

Uudistuksen tavoitteena on edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhdenvertaista hoitoa ja palvelujen saamista sekä estää palvelujen katkeamista ja niistä putoamista. Ennaltaehkäisevään työhön halutaan satsata entistä enemmän.  Lisäksi kokemusasiantuntijat aiotaan ottaa aiempaa enemmän mukaan palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Myös läheisten antama tuki ja apu otetaan paremmin huomioon mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Mainos

– Meidän iso kattotavoitteemme on, että mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät ihmiset voisivat kokea, että nämä ovat sairauksia muiden joukossa. Suomessa lakkaa olemasta erillinen mielenterveyttä koskeva lainsäädäntö. Nämä pykälät puretaan osaksi terveydenhuoltolakia, sosiaalihuoltolakia ja asiakas- ja potilaslakia. Tämän taustalla on leimautumisen ja stigman vähentäminen,  Saarikko sanoi.

Saarikko muistutti, että noin puolet suomalaisista saa elämänsä aikana omakohtaista kokemusta mielenterveydenhäiriöistä. Viisi prosenttia suomalaisista sairastaa masennusta tällä hetkellä. 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveydenhäiriöistä. Arvioiden mukaan 500 000 suomalaista käyttää alkoholia yli riskirajojen, eli ovat potentiaalisesti päihdepalvelujen tarvitsijoita.

Keskeisimmät ehdotukset lakeihin

Sosiaalihuoltolakiin on ehdotettu muutokseksi muun muassa sitä, että tarvittaessa asiakas saisi palvelut omaan elinympäristöönsä. Palvelut olisivat siis entistä liikkuvampia. Niiden pitää olla kuntouttavia ja edistää sosiaalista toimintakykyä. Hoidon jatkuvuus halutaan turvata. Jokaisella on oikeus jatkaa aloitetussa palvelussa, kunnes hän siirtyy seuraavan palvelun piiriin.

Terveydenhuoltolakiin on ehdotettu, että perusterveydenhuolto saa erikoissairaanhoidolta konsultaatiota ja muuta tarvittavaa tukea. Erikoissairaanhoitoon halutaan lisää monimuotoisia palveluja, kuten liikkuvia työryhmiä ja etäpalveluja. Palvelujen jatkuvuus halutaan turvata siten, ettei työntekijä vaihdu ennen kuin jatkohoito sovittu. Potilaan hoidossa pitää ottaa huomioon samanaikaiset tarpeet: mielenterveys-, päihde- ja somaattinen hoito.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Gerontologian professori Marja Jylhä: ”Henkilöstömitoituksen peruminen on omiaan karkottamaan hoitajia alalta”

Perhevapaauudistus näkyy uusissa työehtosopimuksissa ja vaikuttaa viipeellä myös varhaiskasvatukseen

Kia Lampi: ”Kuukautishäpeä näkyy työpaikoilla”