Tilastojen valossa tärkein yksittäinen teko on pitää huolta, että palovaroitin on asianmukaisesti asennettu ja että se toimii. Viime vuonna lähes 90 prosentissa kuolemaan johtaneissa rakennuspaloissa toimivaa palovaroitinta ei ollut tai sitä ei löydetty.
Kynttilät ovat tupakoinnin jälkeen yleisin palojen syttymissyy. Talvipakkaset ja varsinkin joulunaika on otollista aikaa tulipaloille, sillä silloin valmistetaan tavallista enemmän ruokaa, poltetaan takkaa ja saunakin saattaa olla päällä pitkiä aikoja.
– Suurin osa asuntopaloista pystyttäisiin välttämään. Ihmisen oma toiminta aiheuttaa suurimman osan paloista ja ruoanlaitto on yksi yleisimmistä tavoista, sanoo palotarkastaja Jarkko Jääskeläinen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksesta.
Jääskeläinen myöntää, että erheitä sattuu meille kaikille.
– Itsellekin on joskus käynyt niin, että olen unohtunut puhelimeen ja popcornit ovat kärähtäneet mikroon, mutta ei mitään sen vakavampaa. Vahinkoja sattuu kaikille, mutta niistä pitäisi osata ottaa opiksi, Jääskeläinen sanoo.
Huolesta voi ilmoittaa palotarkastajalle
Kotikäynneillä vastassa on usein tilanne, jossa vanhuksen kotiin on kertynyt vaarallisen paljon tavaraa pahan päivän varalle.
– Keskustelemalla päästään usein pitkälle. Ylimääräistä tavaraa on siirretty yhteisymmärryksessä varastoon tai asukas on karsinut niitä sukulaisten tai siivouspalvelun kanssa.
Jos asiakkaan kodin paloturvallisuus huolestuttaa eikä asiaa saa puhumalla hoidettua, pelastuslaitokselle voi tehdä ilmoituksen onnettomuusriskistä, Jääskeläinen vinkkaa. Sen perusteella palotarkastaja päättää, mitä asialle kannattaa tehdä.
Ilmoituksen onnettomuusriskistä voi tehdä kuka tahansa verkossa löytyvällä lomakkeella vähän samaan tapaan kuin huoli-ilmoituksen sosiaalihuoltoon.
Tarkista kotihoidon käynnillä ainakin nämä
- Tavaramäärä
Asunnon yletön tavaramäärä on yleisimpiä asioita, joihin palotarkastaja joutuu puuttumaan. Jos tavaraa on paljon, palon syttyessä tuli leviää nopeammin ja se on hankalampi sammuttaa, eikä turvallinen poistuminen asunnosta välttämättä onnistu. Tavaramäärän lisäksi kannattaa miettiä, onko vanhuksen nukkumispaikka sellainen, josta pääsee tarvittaessa poistumaan nopeasti asunnosta omatoimisesti tai avustettuna. - Kynttilät
Joulukuussa tilastoissa on selkeä piikki kynttilöistä lähtevistä tulipaloista. Aidonnäköisistä led-kynttilöistä saa myös tunnelmaa ja ne ovat huomattavasti turvallisemmat. Huomiota kannattaa kiinnittää myös keittiön paloturvallisuuteen. Uunin vieressä ei tarvitse päivystää koko kinkunpaiston ajan, mutta jonkin verran sitäkin pitäisi valvoa. Kuuma uuni, varsinkin huolimattomasti puhdistettuna, on aina paloturvallisuusriski. - Keittolevyt
Vierailulla kannattaa luoda silmäys myös hellan keittolevyihin, ettei niiden päällä tai lähistöllä säilytetä mitään. Levyt saattavat unohtua tai mennä vahingossa päälle. Vahinkojen estämiseen on liesivahteja, -hälyttimiä ja muita laitteita, joiden hankkimiseen muistisairaan kotiin voi saada tukea kunnan sosiaalitoimesta. - Palovaroitin
Palovaroitin itsessään saattaa herättää turvallisuudentunteen, mutta yllättävän harvassa asunnossa varoitin oikeasti toimii. Palovaroittimen kunto tulisi tarkastaa kerran kuussa. Laite ei myöskään ole ikuinen vaan tulisi vaihtaa 5–10 vuoden välein. Ikäihmiselle katonrajaan kiipeäminen ei välttämättä ole mahdollista tai mukavaa, joten parempijalkaisen kannattaa testata varoitin vierailun tai kyläilyn aikana. - Sauna
Saunaa ei saisi käyttää muuhun kuin löylyttelyyn. Jos siellä säilytetään tavaraa tai kuivatetaan pyykkiä, kannattaa ottaa sulake pois, ettei kiuas lämpene vahingossa. - Takka
Kiinteistön omistajan on itse huolehdittava tulisijojen nuohoamisesta. Asiakkaalta kannattaa tarkistaa, milloin nuohous on viimeksi tehty, ja kurkata myös tulipesään, ettei siellä ole paljon puoliksi palamatonta materiaalia.
Vinkit antoi palotarkastaja Jarkko Jääskeläinen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksesta.
