SuPer kysyi ikääntyneiden palveluissa työskenteleviltä jäseniltään, millaisena he kokevat työnsä. Vastaukset kerättiin kyselyllä tammi-helmikuussa. Tuloksia verrattiin SuPerin vuosina 2016, 2020 ja 2024 toteuttamiin kyselyjen vastauksiin. Notkahdus verrattuna vuoden 2024 tuloksiin oli selkeä.
– Henkilöstövajeen vaikutukset näkyvät selvityksessä kautta linjan. Ne heijastuvat hoidon laatuun, työntekijöiden jaksamiseen, rajoitustoimenpiteiden käyttöön ja työyksikön ilmapiiriin. Kun hoitajat eivät ehdi toteuttaa hoitoa laadukkaasti, se vähentää työn imua ja lisää alanvaihtoaikeita, selvityksen laatinut SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi tiivistää tuloksia.
Ilonummen mukaan syynä heikentyneisiin tuloksiin on se, että henkilöstömitoitusta laskettiin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vuoden 2025 alusta alkaen. Työnantajat laskivat kaavamaisesti henkilöstön määrän 0,6:een arvioimatta asiakkaiden hoitoisuutta, vaikka laki velvoittaisi näin tekemään. Lisäksi pääsykriteerit iäkkäiden palveluihin ovat muuttuneet. Asiakkaat ovat palveluihin päästessään entistä heikkokuntoisempia. Tämä lisää työntekijöiden kuormitusta, koska henkilöstöä ei ole lisätty tarvittavassa suhteessa.
– Harmittaa suunnattomasti tämä kehitys. Vuonna 2024 pääsimme kertomaan, kuinka tulokset olivat parantuneet edellisestä vuoden 2020 kyselystä. Silloin tulokset siivitti nousuun lokakuussa 2020 voimaan tullut henkilöstömitoituslainsäädäntö.
Tuoreen selvityksen tulokset eivät ole yhtä huonot kuin vuonna 2016 ja 2020. Vuonna 2016 tuloksia heikensivät maan hallituksen säästötoimet ja vuonna 2020 koronapandemia.
Liian vähän henkilökuntaa
Kyselyyn vastanneista 69 prosenttia sanoi, että henkilökuntaa on liian vähän. Yhtä moni koki työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi. Kolme neljästä vastaajasta sanoi työtahdin kiihtyneen. 71 prosenttia kertoi fyysisen kuormituksen kasvaneen. Henkisen kuormituksen lisääntymistä koki vielä tätäkin useampi, 86 prosenttia vastaajista. Päivittäin jaksamisen rajoilla kertoi olevan 14 prosenttia ja viikoittain 44 prosenttia vastaajista. 37 prosentilla vastaajista ei ole koskaan riittävästi aikaa asiakkaille. Nämä kaikki luvut ovat huonontuneet vuoden 2024 kyselystä.
74 prosenttia vastaajista kertoi, että poissaolevan työntekijän tilalle otetaan sijainen pääsääntöisesti. Luku oli kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä edellisestä kyselystä.
– Henkilökuntaa on niin niukasti, että sijaisia on pakko ottaa, jotta työpäivistä selviydytään. Silti 11 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei sijaisia oteta säästösyistä ja yhdeksän prosenttia kertoi, ettei heitä saada. Sijaisten saaminen on selkeästi helpottunut, sillä 30 prosenttia vastaajista ilmoitti vuonna 2020, ettei sijaisia saada, Sari Ilonummi kertoo.
Hoitajat kokivat, että heidän työaikaansa vievät liikaa välilliset työtehtävät, kuten siivous, keittiötyöt ja pyykkihuolto. 72 prosenttia vastaajista kertoi, että näitä tehtäviä on jatkuvasti.
– Välilliset tehtävät vievät aikaa hoitotyöstä, johon hoitajilla on ammattitaito. Näihin tehtäviin pitäisi varata omat työntekijät.
Ikäihmisiä hoidetaan väärissä paikoissa
Selvityksessä kysyttiin myös, kuinka moni käyttää työssään rajoitustoimenpiteitä, kuten hygieniahaalaria, haaravyötä tai sängyn laitoja. 73 prosenttia vastaajista kertoi käyttävänsä näitä. Eniten niitä käytettiin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.
– Kaikista rajoitustoimenpiteistä ei voida luopua, ellei jokaisella asiakkaalla ole omaa vierihoitajaa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että 38 prosenttia yhteisöllisessä asumisessa ja 23 kotihoidossa työskentelevistä vastaajista kertoi joutuvansa käyttämään näitä, vaikka niissä ei tulisi käyttää rajoitustoimia lainkaan. Tämä osoittaa, että ikäihmisiä on väärissä paikoissa hoidossa, Sari Ilonummi sanoo.
Selvitys osoitti, että valvontalain mukainen ilmoitusvelvollisuus tunnetaan hyvin. 94 prosenttia sanoi sen olevan tuttu asia. Huolestuttavaa on silti se, että 16 prosenttia kertoi huomanneensa epäkohdan tai lainvastaisuuden asiakkaan palveluiden toteutumisessa, mutta ei ollut ilmoittanut siitä. Merkittävin syy tekemättä jättämiseen oli pelko seurauksista.
– Kannustan ilmoittamaan epäkohdista. On tärkeää tuoda esiin, että tällä mitoituksella emme voi tehdä laadukasta hoitoa, Päivi Inberg painottaa.
Työn merkityksellisyys kantaa
Selvityksessä kävi ilmi, että lähes neljännes vastaajista harkitsi alanvaihtoa jatkuvasti, puolet ajoittain. 64 prosenttia vastaajista ei suosittelisi työtään läheisilleen ja tuttavilleen.
– Nämä luvut osoittavat, ettei työhyvinvoinnista ole huolehdittu tarpeeksi. Moni sinnittelee töissä tällä hetkellä, Päivi Inberg sanoo.
Sari Ilonummi korostaa, että SuPerin tehtävänä on viedä jäsenten kokemukset päättäjien tietoon.
– Suomessa on pohjoismaiden pienin rahoitus ikäihmisten palveluissa. Nämä laatuongelmat ratkeavat vain rahoitusta lisäämällä, Sari Ilonummi sanoo.
Selvitys tuo esiin sen, etteivät alan ongelmat johdu hoitajista. Heillä on halu tehdä työnsä hyvin, mutta siihen ei ole edellytyksiä. Kun kuormitus kasvaa liian suureksi, on inhimillistä, että syntyy alanvaihtohaaveita.
Vastauksista käy ilmi, että työn merkityksellisyys on kantava voima. Kyselyyn vastanneet hoitajat kertovat, että työssä parasta on kohtaamiset asiakkaiden kanssa. Voimavaroja työhön antoivat myös työkaverit, yhteishenki ja asiakkailta saatu kiitos. Työ koetaan monipuoliseksi ja itsenäiseksi.
– Hoitajat ovat sitoutuneita, osaavia ja välittäviä, mutta työskentelevät olosuhteissa, jossa työtä ei voi tehdä tavalla, joka vastaisi heidän ammattietiikkaansa ja asiakkaiden tarpeita, Ilonummi sanoo.
Tämän yhden asian muuttaisin työssäni
Superilaisilta kysyttiin, minkä yhden asian he muuttaisivat työssään. Näin he vastasivat:
- Hoitajien määrän lisääminen
- Asiakkaat hoitoisuudeltaan oikeisiin hoitopaikkoihin
- Lisää aikaa ikääntyneille
- Hoitajilta pois välilliset työt, kuten keittiötyöt, pyykkihuolto ja siivous
- Kirjaamisen ja byrokratian vähentäminen
- Esihenkilötyö paremmaksi
- Kaikille hoitajille hyvä suomen kielen taito
SuPerin selvitys 2026: ”Kunhan vain olisi näille vanhuksille enemmän aikaa”
SuPer kysyi ikääntyneiden palveluissa työskenteleviltä jäseniltään, kokevatko he työnsä kuormittavana, kuinka hyvin he viihtyvät työssään ja mitä mieltä he ovat hoidon laadusta. Vastaukset kerättiin kyselyllä 21.1.–15.2.2026. Kyselyyn vastasi 3817 hoitajaa. Kyselyyn vastanneet työskentelevät hyvinvointialueilla, yksityisissä yrityksissä ja säätiöissä. Tuloksia verrattiin SuPerin vuosina 2016, 2020 ja 2024 toteuttamiin kyselyjen vastauksiin. Selvitys julkaistiin 8.4.2026.
Lue myös:
SuPerin selvitys: Vuokratyö sysää vastuuta vakityöntekijöille
