Hoitoala kansainvälistyy Suomessa vauhdilla. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on hallitusohjelmissa nähty yhtenä keinona saada työvoimaa alalle. SuPerin marraskuussa tekemässä kyselyssä 56 prosenttia vastaajista kertoi, että työkavereina on muitakin kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia ihmisiä.
Kollegan puutteellinen suomen taito kuormittaa kyselyn mukaan työyhteisöä. Myös vieraskielisistä vastaajista suurin osa kaipasi tukea kielitaidon kanssa. Vieraskielisistä vastaajista vain neljä prosenttia kertoi, että työnantaja on testannut suomen taidon ennen työsuhteen alkua.
– Työpaikoilla työnantaja näyttää luottavan siihen, että työkaverit opettavat kieltä. Osittain se varmasti onkin hyödyllistä, mutta kielen opettaminen työn ohessa on aikaa vievää. Kielitaito ei kehity kiireessä, sanoo SuPerin asiantuntija Elina Kiuru.
– Ammattisanastoa voidaan oppia ja opettaa työssä, mutta se ei yksin riitä. Kielitaito vaatii kehittyäkseen myös muodollista opetusta, huomauttaa SuPerin asiantuntija Leena Kaasinen.
Vieraskielisen työtoverin perehdyttäminen ja toivottaminen osaksi porukkaa on koko työyhteisön tehtävä. Parhaimmillaan koko työyhteisö saa siitä jotakin, sillä opettamisen lisäksi yleensä oppii samalla myös itse. Kielitaidon testaamisen ja suomen opetuksen on kuitenkin oltava työnantajan päävastuulla.
– Esimiesten täytyy tällaisessa asiassa olla jämeriä. Heidän tehtävänsä on varmistaa ja huolehtia, että hoitajalla on työtehtäviin riittävä kielitaito. Myös kielitaidon kehittämiseen on työnantajalla oltava suunnitelma. Jos työntekijällä on asian kanssa ongelmia, työantaja miettii, kuinka kielen opiskelua kehitetään, sanoo Kaasinen.
Vieraskieliset jäsenet toivovat, että työtoverit puhuisivat suomea heidän kanssaan enemmän.
Työpaikoilla onkin keksitty hyviä keinoja tukea suomen opiskelua. On saatettu sopia siitä, että töissä puhutaan aina suomea. Välitön, mukava tunnelma rohkaisee mukaan keskusteluun myös vieraskielisiä. Joissakin työpaikoissa suomen kielen opettaja on ollut työtilanteissa mukana. Vieraskieliset vastaajat itse toivoivat, että heille puhutaan selkeästi ja yksinkertaisesti, ja että työtoverit ylipäätään puhuisivat suomea heidän kanssaan enemmän.
Enemmän puhetta pelisäännöistä
Monikulttuurinen rinnakkaiselo sujuu superilaisten työpaikoilla suhteellinen mukavasti.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista vastaajista 14 prosenttia sanoi, että omalla työpaikalla on ollut ristiriitatilanteita, jotka liittyvät kulttuurieroihin kuten työvaatteisiin, rukoushetkiin, ruokaan, juhlapyhiin tai sukupuoleen. Vieraskielisistä vastaajista saman kertoi seitsemän prosenttia.
– Ero kertoo ehkä siitä, että vieraskielisen itsestään selvänä pitämä tapa onkin muiden mielestä outo, eikä asiasta ole hänen kanssaan puhuttu. Puhumattomuus aiheuttaa epäselviä tilanteita, sanoo Kaasinen.
Vai pienessä murto-osassa ristiriitaiseen tilanteeseen oli etsitty ja löydetty ratkaisu. Kyselyn vastauksissa toistuivat, että ristiriitaa ei ratkaistu mitenkään, esimies ei ottanut kantaa tai että tilanne oli jäänyt roikkumaan.
Uskonto ja kulttuuri saattavat tuntua henkilökohtaisilta ja tulenaroilta aiheilta, mutta niihin liittyvät käytännöt ovat työpaikalla verrattavissa siihen, mitä sovitaan oman puhelimen käytöstä, tekokynsistä tai tupakkataukojen määrästä.
Kiuru huomauttaa, että kulttuurien ja kielten kirjo on melko uusi asia monella työpaikalla, eikä esimiehellä välttämättä ole heti kokemusta tai työkaluja tilanteen ratkaisemiseksi.
”Kun pelisäännöistä on yhdessä sovittu, epäselvät tilanteet vähenevät.”
– Työpaikoilla on puhuttava enemmän toimintatavoista ja pelisäännöistä. Uudet asiat ja muutokset vaativat aina keskustelua ja puhuminen on loppujen lopuksi aika helppo tapa, eikä maksa mitään.
Hän lisää, että keskustelulla ei tässä yhteydessä tarkoiteta jupinaa kahvihuoneessa, vaan nimenomaan esimiehen vetämää keskustelua, johon kaikki osallistuvat.
– Kun pelisäännöistä on yhdessä sovittu, epäselvät tilanteet vähenevät. Pelisäännöistä tulisi laatia kirjalliset ohjeet ja ne on oltava kaikkien saatavilla, sanoo Leena Kaasinen.
Maahanmuutto ja kielitaito superilaisten kokemana 2021
- SuPer teki marraskuussa 2021 jäsenilleen kyselytutkimuksen siitä, miten superilaiset kokevat alalla näkyvän maahanmuuton ja kielitaidon. Erityisesti selvitettiin, miten työnantajat ovat varmistaneet hoitoalalla työskentelevien riittävän kielitaidon.
- Kyselyn avulla SuPer halusi selvittää niitä keinoja, joilla työperäinen maahanmuutto voidaan toteuttaa niin, että kaikki osapuolet; työntekijät, maahanmuuttajat sekä asiakkaat hyötyvät siitä.
- Kyselyyn vastasi noin 5000 SuPerin jäsentä. Vastaajista 320 puhui äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea tai ruotsia.
- SuPerin ehdottamat toimenpiteet voit lukea täältä
