SuPer ja Tehy vaativat yhdessä: Naisten palkat kuopasta ylös

Hoitajajärjestöt haluavat, että tuleva hallitus sitoutuu tasa-arvo-ohjelmassa nostamaan hoitoalan palkkoja. Naisvaltaisen hoitoalan palkkaus on yksi keskeisistä tasa-arvokysymyksistä Suomessa.

Tehyn Millariikka Rytkönen ja SuPerin Arja Niittynen kertoivat medialle liittojen tasa-arvo-ohjelmasta Minna Canthin päivänä Helsingissä. Kuva Elina Kujala.

Teksti Elina Kujala elina.kujala@superliitto.fi

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja Tehy vaativat yhtenä rintamana, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan kymmenvuotinen tasa-arvo-ohjelma ja valtion budjetissa osoitetaan vuosittain 100–150 miljoonaa euroa tasa-arvorahaa koulutetun hoito- ja hoivahenkilöstön palkkojen nostamiseen.

– Hoitoalan palkkamonttua ei ole mahdollista kuroa umpeen ilman valtiovallan taloudellista sitoutumista. Nyt on kyse tahdosta. Jos on tahtoa korjata sukupuolten välinen palkkaero, siihen löytyy myös rahaa, sanoo SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno.

Suomessa keskimääräinen naiselle maksettava säännöllisen työajan palkka on 84 prosenttia miehen palkasta. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä 90 prosenttia on naisia. Alan palkat ovat huomattavasti matalampia kuin vastaavan koulutustason miesvaltaisilla aloilla, eikä palkka vastaa työn vaativuutta. Hoitoala ei houkuttele ammattilaisia entiseen malliin, vaan hoitajat siirtyvät muihin tehtäviin tai ulkomaille yhä useammin. 320 000 hoitoalalle kouluttautuneesta ihmisestä 72 000 työskentelee muualla, 40 000 täysin toisella alalla. Suuri osa olisi valmis palaamaan hoitoalalle, mikäli palkat ja työolosuhteet saadaan kuntoon.

– Tänä talvena on käyty keskustelua vanhustenhoidon tilasta. Se on osoittanut jälleen kerran, että hoitoala tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa ammattiin soveltuvia osaajia. Työvoiman tarve kasvaa hoitoalalla tulevaisuudessa. Jos Suomeen halutaan jatkossakin laadukasta terveyden- ja vanhustenhoitoa, on sijoitettava tulevaisuuteen, sanoo Sainila-Vaarno.

Palkkatasa-arvo ei ole mielipidekysymys

Miesten ja naisten palkkatasa-arvo on keskeinen tasa-arvokysymys yhteiskunnassa. Samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Epätasa-arvoinen palkkaus on myös iso este perhevapaiden tasaisempaan jakamiseen miesten ja naisten välillä. Kun isän palkka on isompi, jää äiti hoitamaan lapsia kotiin useammin. Se taas näkyy suoraan naisen tilillä, urakehityksessä ja aikanaan eläkkeessä.

Suomessa on ollut voimassa samapalkkaohjelma 13 vuotta. Sen aikana miesten ja naisten palkat ovat kehittyneet tasa-arvoisempaan suuntaan noin neljä prosenttia. Se ei ole paljon.

Mainos

– Jos sama vauhti jatkuu, palkka-tasa-arvo saavutetaan seitsemänkymmenen vuoden kuluttua. Tarvitaan konkreettinen tasa-arvo-ohjelma, johon sitoudutaan yli puoluerajojen ja joka jatkuu yli hallituskausien, sanoo Sainila-Vaarno.

Sainila-Vaarno huomauttaa, että palkkaeron umpeen kurominen ei ole mielipidekysymys.

– Samapalkkaisuuteen velvoittavat kansainvälinen ja EU-oikeus sekä kansallinen lainsäädäntö. Se on yhteisesti hyväksytty yhteiskunnallinen tavoite, josta myös päättäjien on kannettava vastuunsa. Tasa-arvoinen palkkaus on perusedellytys hyvälle, tuottavalle työelämälle.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Alan ongelmat kärjistyvät lomakaudella – lähihoitajat pelkäävät, miten työpaikoilla selvitään kesästä

Päiväkotien mitoitusongelmat halutaan poistaa lakiin tulevalla tarkennuksella – Nämä asiat varhaiskasvatuksessa muuttuvat elokuussa

Valtuustoihin valitut superilaiset lähihoitajat toivovat asiallista käytöstä ja sujuvaa yhteistyötä: ”Kokemus hoitotyöstä tuo päätöksentekoon juurevuutta”