Millainen on kotihoidon tila nykyään?
Ympärivuorokautista hoivaa karsitaan jatkuvasti ja sen piiriin päästäkseen on täytettävä tiukat kriteerit. Tämä tarkoittaa, että kotihoitoon jäävät yhä huonokuntoisemmat vanhukset ja toisaalta ympärivuorokautinen hoiva alkaa muistuttaa enemmän saattohoitoa. Tutkimushankkeessamme tarkastelimme ikääntyneiden kotihoitoa syrjäytymisen näkökulmasta. Saimme paljon yhteydenottoja omaisilta, jotka kertoivat, että kotihoidossa oleva puoliso tai vanhempi oli toimintakyvyltään niin heikentynyt, ettei kyennyt osallistumaan tutkimukseemme. Osalla oli pitkälle edennyt muistisairaus, kun taas osa ei päässyt itsenäisesti sängystä ylös. Tästä huolimatta oli arvioitu, että pystyvät asumaan kotonaan. Usein sanotaan, että vanhukset haluavat asua mahdollisimman pitkään kotona. Pitäisi kuitenkin puhua enemmän siitä, mihin pisteeseen saakka se koetaan mielekkäänä. Onko kotona enää hyvä olla, jos ei pysty pitämään huolta omasta hygieniastaan, liikkumaan itsenäisesti tai tekemään merkityksellisiä asioita?
Miten kotihoidon asiakkaat kokivat lähihoitajien työn?
Kiireinen kotihoito muuttaa sekä kodin että hoivan luonnetta. Kotihoidon käynnit ovat tehokkuuteen pyrkiviä. Saman asiakkaan luona käydään tekemässä nopeita toimenpiteitä kolmesta viiteen kertaa päivässä. Haastatelluista ikääntyneistä osa ei juuri nähnyt muita ihmisiä kuin kotona käyviä hoitajia. Hoitajien työtä arvostettiin, mutta heidän kiireisestä työtahdistaan kannettiin huolta. Saatuun apuun liittyvät ikävät kokemukset liittyivät kiireeseen. Kun aikaa oli vähän, ikääntynyt näyttäytyi herkästi vain toimenpiteen kohteena.
Arjen rutiinit tapahtuivat usein hoitotoimenpiteiden ja kotihoidon aikataulun ehdoilla ilman mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Kotihoidon asiakas on ikään kuin ajettu nurkkaan omassa kodissaan, kuten yksi haastateltavista totesi. Moni tutkimukseemme osallistunut olisi halunnut käydä ulkona ja kaivannut muutakin mielekästä tekemistä elämäänsä. Myös aikaa jutustelulle kaivattiin. Hoitajilla ei kuitenkaan ollut aikaa muuhun kuin välttämättömiin tehtäviin. Moni oli toki myös tyytyväinen saamaansa apuun, mutta on huolestuttavaa, että etenkin huonokuntoiset ja vähävaraiset iäkkäät jäivät ilman riittäviä palveluita ja syrjään myös monilta muilta elämän osa-alueilta.
Mitataanko hyvää kotihoitoa oikeilla keinoilla?
Enemmän pitäisi keskustella siitä, millaista on hyvä kotona vanheneminen. Hoitajat ovat itse kritisoineet sitä, kuinka mittaaminen ja kirjaaminen syö aikaa varsinaiselta hoitotyöltä. Ylipäätään painopiste on nyt liikaa hoitotoimenpiteiden tehokkaassa suorittamisessa asiakkaan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen sijaan.
Minkälainen on kotihoitoa tekevän hoitajan työkuorma?
Kun tutkimme alalta irtisanoutuneiden hoitajien kokemuksia, kuvauksissa ilmeni, ettei kotihoitoa ollut mahdollista tehdä niin hyvin kuin he olisivat halunneet. Hoitajien eettinen kuorma on huomattava, he yrittävät tehdä parhaansa niillä resursseilla, mitä heillä on käytössä. On turhauttavaa, että iso osa hoitajien ajasta menee kirjauksiin ja paikasta toiseen siirtymiseen.
Voi olla, että yhden taloyhtiön sisällä asuvien iäkkäiden luona käyvät eri hoitajat, jotka vaihtuvat jatkuvasti. Työ voi myös olla varsin yksinäistä, eikä johto aina ymmärrä kotihoidon arkea ja asiakkaiden tuen tarpeita. Näiden asioiden vuoksi hoitajat päätyvät herkästi kantamaan työn eettistä kuormaa yksin.
Miltä kotihoidon tulevaisuus näyttää?
Huolestuttavalta. Hoivan eriarvoisuus korostuu kotihoidossa. Pienituloisilla ja paljon apua tarvitsevilla iso osa tuloista menee hoivaan. Silloin kaikesta ei-välttämättömästä, kuten päivätoiminnasta, on kustannusten vuoksi jättäydyttävä pois. Yhä enemmän on myös ihmisiä, joilla ei ole lainkaan läheisapua saatavilla. Ylipäätään kotihoidon tehostaminen on viety jo äärimmilleen. Tulemme elämään vielä pitkään tilanteessa, jossa ikääntyneitä ihmisiä on yhteiskunnassamme paljon. Ilman tarvittavia resursseja emme voi tarjota heille inhimillistä ja arvokasta vanhuutta.
Elisa Tiilikainen
- Itä-Suomen sosiaalityön professori
- Soldex-tutkimushankkeessa tarkasteltiin vanhuusiän syrjäytymistä kotihoidossa. Kuopiossa ja Kainuussa asuvien kotihoidon asiakkaiden parissa kerättiin kysely- ja haastatteluaineisto vuosina 2022–2024.
- Ajankohtaista: Valtakunnallinen gerontologian alan konferenssi Kuopiossa kesäkuussa: gerontologia2026.fi
