Pitsaa vai hävittäjiä? Hoitajien palkkaohjelmaa on paisuteltu moniin miljardeihin

Liitot ovat esittäneet hoitajille viiden vuoden pelastusohjelmaa, joka nostaisi palkat siedettävälle tasolle. Palkankorotuksesta aiheutuvaa kustannusta on verrattu niin neljän euron pakastepitsan hintaan kuin yli kahdeksan miljardin euron hävittäjähankintaan.

Kuva: Mostphotos

Teksti Jenna Parmala

Kuuden sairaanhoitopiirin ja 25 000 hoitajan lakko alkoi 1.4. Lakon avulla liitot tavoittelevat hoitoalalle parempaa palkkausta ja työoloja. Hoitoalan pelastusohjelmalle on julkisuudessa esitetty hyvin erilaisia hintalappuja. On syntynyt epäselvyyttä siitä, voiko hoitajien palkankorotusta verrata neljän euron pakastepitsan hintaan vai olisiko parempi vertailukohta esimerkiksi yli kahdeksan miljardin euron hävittäjähankinta.

SuPer on muistuttanut, että hoitajat eivät pyydä suuria. Palkankorotus olisi 3,6 prosentin vuotuinen korotus viiden vuoden palkkaohjelman ajalle.

– Sen päälle tulevat normaalit palkankorotukset, jotka nekin ovat hoitajien pitovoiman ja hoitoalan vetovoiman turvaamiseksi välttämättömät, SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo toteaa.

Hän toteaa, että alan työvoimapula on jo nyt kestämätön, ja tilanne pahenee jatkuvasti.

– Jo nyt sote-alalle koulutettuja hoitajia on siirtynyt alan ulkopuolelle kymmeniä tuhansia ja tahti näyttää vain kiihtyvän.

Palkkaa pitsan hinnalla

Jussi Salo on verrannut hoitajien pyytämän palkkaohjelman tuoman veronkorotuksen suuruutta pakastepitsan hintaan.

–  Jos hoitajien palkkaohjelman ensimmäisen vuoden kustannusnousu rahoitettaisiin kunnallisverotuksen kautta, niin silloin 40 000 euroa vuodessa tienaava veronmaksaja maksaisi kuntaveroa neljä euroa kuukaudessa nykyistä enemmän palkkaohjelman ensimmäisen vuoden aikana, Salo toteaa.

Hoitajien palkkaohjelman ensimmäisen vuoden kustannus on Salon mukaan noin 300 miljoonaa euroa.

– Mutta juuri tästä hoitajien palkkaohjelman mukaisesta lisäosuudesta palautuisi valtion tuloverona ja kunnallisverona reilu 120 miljoonaa euroa. Ja kun mukaan lasketaan vielä hoitajien ostamien palveluiden ja tavaroiden arvonlisävero, niin julkiselle sektorille aiheutuva lisämeno onkin selvästi alle 150 miljoonaa euroa hoitajien ensimmäisen vuoden palkkaohjelman kustannuksista.

Palkankorotus tulee tarpeeseen

Rahalla ei voi ostaa hoitajille motivaatiota ja jaksamista, mutta sillä voi ostaa esimerkiksi lastenhoitajan, autohuollon tai lomamatkan. Parempi palkka takaa sen, ettei hoitajan tarvitse työpäivän jälkeen pohtia, miten tulevasta viikosta taloudellisesti selviydytään tai mitä tapahtuu, jos sairaus yllättää tai jotakin kotona hajoaa. Palkkaus vaikuttaa suoraan työssä jaksamiseen, mutta myös ostovoimaan.

– Hoitajat ovat palkankorotuksen jälkeenkin melko pienituloisia. Palkankorotuksesta käteen jäävällä lisärahalla he todennäköisesti ostavat tavaroita ja palveluja, joiden hinnoissa on arvonlisävero. Silloin palkankorotuspotista yli puolet palautuisi erilaisina veroina verokarhulle, Jussi Salo kommentoi.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on samaa mieltä.

– Vaikka kulutuksen tuomasta veropalaumasta ei ole tarkkoja lukuja, on todennäköistä, että yli puolet hoitajien palkankorotuksesta palautuu verotuksen kautta.

Lainà on hänkin tehnyt laskelmia hoitajien palkkaohjelman kustannuksista. Myös hänen mukaansa hoitajien palkkaohjelman yhden vuoden kustannusvaikutus kasvattaisi sote-alan palkkakustannuksia noin 300 miljoonaa euroa.

– Tästä palautuu veroina takaisin julkiselle sektorille arviolta 120 miljoonaa euroa. Palkkaohjelman todelliseksi kustannukseksi jäisi työnantajalle 180 miljoonaa euroa.

Hävittäjä on huono vertaus

Näitäkin lukuja voi Lainàn mukaan pitää varovaisena arviona yläkanttiin. Koska kyse on palkkatuloista ja keskituloisen marginaaliveroaste on 48 prosenttia, selvästi alhaisempikin arvio on perusteltu.

– Varsinkin, jos ottaa huomioon vielä kulutuksen lisääntymisen kautta tulevan arvonlisäverotuoton kasvun. Sote-alan palkkaohjelman ensimmäisen vuoden lisäkustannus julkiselle sektorille olisi siis korkeintaan 180 miljoonaa euroa vuodessa.

Liitot ovat ehdottaneet viisivuotista palkkaohjelmaa. Jos ehdotus toteutuisi, julkinen sektori tulisi tarvitsemaan viiden vuoden tähtäimellä lisää rahoitusta.

– Viiden vuoden jälkeen tämä 180 miljoonan euron rahoitusosuus kustantaisi siis yhteensä noin miljardi euroa vuosittain.

Lainá huomauttaa, että julkisuudessa esitetyt vertailut hoitajien palkkojen ja hävittäjähankintojen kertakorvausten välillä ovat auttamattoman epämääräisiä.

– Kertakorvaushankintaa ei yksinkertaisesti kannata vertailla sellaiseen asiaan, kuin terveydenhuolto.

Julkisuudessa hoitajien palkkaohjelman kuluksi on esitetty vähintään reilua miljardia. Jussi Salo rohkaisee medioita avoimuuteen ja selkeyteen lukujen osalta. Miljardien heittelemisen sijaan sopisi yrittää ymmärtää ihmisten arkea.

– Jokainen meistä haluaa tietää, mitä palkkaohjelma tarkoittaisi omalle palkkapussillemme.

Myös työolojen on muututtava

Liitot ovat toivoneet paremman palkkauksen lisäksi niin sanottuja tekstitavoitteita eli parannuksia hoitajien työoloihin. Tällä hetkellä hoitajat eivät saa arkipyhävapaita kokonaisina vapaapäivinä. Sen sijaan työnantaja voi edelleen pätkiä nämä vapaat esimerkiksi kymmenen minuutin jaksoiksi. Hoitajille ei tarjota samanlaisia joutuisan ruokailun oikeuksia kuin esimerkiksi lääkäreille, eikä lähihoitajilla ole aina mahdollisuuksia vaikuttaa työvuoroihinsa tai niiden vaihtamiseen.

Hoitajien toivomaa palkkaohjelmaa tai mitään näistä tekstitavoitteista ei otettu huomioon valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksessa.

Hoitajat ovat useaan kertaan muistuttaneet, että potilasturvallisuuden vaarantuminen on ollut ennen lakkoa hoitotyön arjessa jatkuva uhka, eikä äärimmilleen tehostettu järjestelmä anna mahdollisuuksia hyvän työn tekemiselle. Moni lähihoitaja kokee työvuoronsa päätteeksi, että ei ole voinut tehdä työtään niin hyvin kuin olisi halunnut.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Miten määräaikainen potilasturvallisuuslaki vaikuttaa superilaisiin? Työtaistelut kotihoidossa vaarassa

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä tilapäisen siirron kielto ovat tehokkaita työtaistelutoimia hoitoalalla – Superilainen, älä luovu oikeuksistasi!

SuPer ryhtyy keräämään kotihoidon työntekijöiden allekirjoituksia joukkoirtisanoutumista varten – ”Taistelemme hoitoalan palkkauksen puolesta, jokainen nimi listassa on tärkeä”