SuPer ja Tehy yrittivät viimeiseen saakka löytää kaikkia tyydyttävää ratkaisua hoitajien tilanteeseen valtakunnansovittelijan luona. Valitettavasti työnantaja ei vieläkään tullut liittoja vastaan, ja SuPerin hallitus hylkäsi sovintoesityksen keskiviikkona.
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan tarjottu sovintoehdotus oli täysin kelvoton. Se olisi jopa heikentänyt hoitajien oikeuksia.
Sovittelijan ehdotus ei sisältänyt lainkaan palkkaohjelmaa ja tavanomaiset sopimuskorotukset jätettiin jälleen muista aloista jälkeen. Työoloja ei pyritty korjaamaan millään tavoin, eivätkä työaikoja koskevat tavoitteet edenneet.
– Sellaista sopimusta me emme voi yksinkertaisesti tehdä, Paavola sanoo.
Tarjolla nykyistäkin huonompi sopimus
Kunta-alalle tarjottu sovintoehdotus tarjosi hoitajille tälle vuodelle enimmillään kahden prosenttiyksikön palkankorotuksia vuositasolla. Kaikille tulevana yleiskorotuksena oli luvassa 1 prosentti ja toinen olisi ollut paikallisesti sovittava 1 prosentin erä. Vuodelle 2023 tarjottu yleiskorotus ja paikallinen järjestelyerä olisivat molemmat olleet vain 0,6 prosenttia. Esitetyt palkankorotukset olivat keskimäärin huonommat kuin millään muilla aloilla tehdyissä ratkaisuissa. Palkankorotusesitys ei myöskään huomioinut millään tavoin inflaatiokehitystä.
SuPer ja Tehy ovat toistamiseen todenneet palkkauksen parantamisen olevan keskeisin ratkaisu hoitajapulaan. Tästä huolimatta hoitajille ei tarjottu edes sellaisia korotuksia, jotka olisivat turvanneet heidän ostovoimansa tulevaisuudessa.
Työarjen tavoitteet jäivät kuulematta
Liittojen ajamat hoitajien työarkea parantavat tekstitavoitteet jäivät nekin toteutumatta valtakunnansovittelijan ehdotuksessa. Juuri mitään hoitajien työoloja parantavista esityksistä ei otettu huomioon. Hoitajien kipeästi kaipaamia tiukennuksia työantajan yksipuoliseen oikeuteen vaihtaa työvuoroja ei tarjottu. Työnantajalla haluttiin edelleen säilyttää mahdollisuus muuttaa vuoroja siitä huolimatta, että tämä vaikeuttaa huomattavasti hoitajien työn ja muun elämän yhteensovittamista. Hoitajat eivät edelleenkään saisi arkipyhävapaita kokonaisina vapaapäivinä. Sen sijaan työnantaja voisi edelleen pätkiä vapaat esimerkiksi kymmenen minuutin vapaajaksoiksi. Kaikille hoitajille ei vieläkään tarjottu mahdollisuutta joutuisaan ruokailuun, joka on esimerkiksi lääkäreille tavallista työarkea.
Hoitoalan kriisin ratkaisu on mahdotonta, jos näihin työoloja merkittävästi kurjistaviin ongelmakohtiin ei puututa.
Joustonvaraa ei enää ole
Sosiaali- ja terveysala kärsii voimakkaasta työvoimapulasta. Hoitajia ei ole tarpeeksi, eivätkä nuoret halua kouluttautua kriisissä olevalle alalle. Tällä hetkellä hoitohenkilökunta on tilanteessa, jossa esimerkiksi lomien tai sairauspäivien pitäminen on usein mahdotonta. Koronaepidemian aikana hoitajilta on vaadittu yli-inhimillistä joustokykyä.
– Jos halutaan, että tässä maassa on jatkossakin julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto, poliittisten päättäjien on pakko puuttua peliin, Silja Paavola toteaa.
Paavola muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden rahoitus ovat lopulta poliittisten toimijoiden vastuulla. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat eivät ole ottaneet kaivattua vastuuta hoitoalan syvenevästä kriisistä. Ensi vuoden alusta sote-palveluita tulee rahoittamaan suoraan valtio.
– Silloin valtiovalta ei pääse enää tilannetta pakoon, Paavola sanoo.
Lakko alkaa perjantaina
SuPer ja Tehy aloittavat 25 000 hoitajan lakon 1.4.2022 klo 06:00. SuPer on edellisen kerran ollut lakossa vuonna 1995. Perjantaina järjestetään hoitajien mielenilmaus.
Alkavalla lakolla SuPer osoittaa, että hoitoalan kurjistuminen ei saa jatkua enää. Työntekijät vaativat ja ansaitsevat yhdessä enemmän. SuPerin lakon tavoitteena on parantaa lähihoitajien työskentelyolosuhteita, jotka ovat tällä hetkellä kestämättömät, ja parantaa alan palkkausta, jotta hoitoalan tulevaisuus olisi taattu.
Lakko ei vaaranna potilasturvallisuutta. Lakon paikallisjohto eli ammattiliiton paikalliset toimijat, niin sanotut suojelutyöneuvottelijat, käyvät työnantajan kanssa neuvottelut suojelutyön määrästä ja vahvuudesta lakon aikana. Suojelutyön suunnittelusta ja toteutumisesta vastaa työnantaja. Lakko ei velvoita hoitajia hätätyöhön.
