Kotihoidon asiakkaitten määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi, mutta kunnat tuottavat ikäihmisten kotihoitoa suurilta osin vielä omin voimin, paljastaa THL:n Vanhuspalvelujen tila -tutkimus.
Julkinen sektori toteuttaa tällä hetkellä 88 prosenttia suomalaisten kotihoidosta. Yksityissektorin järjestämien palveluiden osuus Suomen kotihoidosta on kasvanut hitaasti. Vuodesta 2014 osuus on kasvanut 10 prosentista 12 prosenttiin.
Oulussa yritykset tuottavat jopa 40 prosenttia kotihoidon palveluista
Vuodesta 2014 päivittäisten kotihoidon asiakkaiden määrä on kasvanut yli 6000 henkilöllä. Jatkossa asiakasmäärien kasvu on voimakasta erityisesti suurissa kaupungeissa.
Tällä hetkellä kaupunkien palveluntuotanto pyrkii kuitenkin yksin selviämään kasvavasta kotihoidon paineesta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella yksityisten palveluntuottajien osuus kotihoidossa on jopa laskenut. Sen sijaan Oulussa yksityinen kotihoito on ollut kasvussa vuodesta 2014. THL:n tutkimuksen mukaan Oulun kotihoidon palveluista noin 40 prosenttia on yksityisten yritysten tuottamaa.
– Oulu teki joitakin vuosia sitten strategisen päätöksen kotihoidon laajentamiseksi yksityiselle puolelle. Alalle tuli sen rohkaisemana lisää yrittäjiä. Muutos auttaa palvelujen kehittämisessä nyt, kun asiakasmäärät lisääntyvät voimakkaasti, johtava asiantuntija Sari Kehusmaa kertoo THL:n tiedotteessa.
Kotihoito ei ole kannattava bisnes – yritykset visioivat uusia toimintamalleja
Yritykset ovat aktiivisempia toimijoita ympärivuorokautisessa hoidossa. Koko maassa ympärivuorokautisesta hoidosta, kuten tehostetusta palveluasumisesta, 42 prosenttia on yksityisten yritysten tuottamaa. Suurissa kaupungeissa osuus on merkittävästi tätäkin suurempi. Esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla yli 70 prosenttia ympärivuorokautisesta hoidosta on yksityisesti tuotettua.
– Kotihoito ei ole yrityksille vielä kovin kiinnostava kenttä sen liikkuvuuden takia, erikoissuunnittelija Hanna Alastalo sanoo THL:n tiedotteessa.
SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä toteaa, että kotihoito ei yksinkertaisesti ole hyvä bisnes.
– Kotihoidon työssä menee aikaa välilliseen työhön, kuten siirtymisiin ja rahaa tulee vain asiakaskäynneistä. Siinä mielessä se ei ole tuottavaa.
Erkkilä toteaa, että kannattavuus on heikkoa etenkin maaseudulla, jossa etäisyydet asiakkaiden välillä ovat pitkät. Yksityissektorin toimijat ovatkin alkaneetkin visioida vaihtoehtoisia malleja kotihoidon tuottamiseksi kannattavalla tavalla.
– Yksityiset yritykset haluaisivat tulevaisuudessa järjestää kotihoitoa tehokkaammin esimerkiksi senioritaloissa, koska tämä olisi tuottavampaa. Tulemme SuPerissa tarkkailemaan tilannetta siltä osin, mikä koskee hoidon laatua ja henkilöstön riittävyyttä.
