Tutkimustulokset eivät yllätä – Koronapandemia on lisännyt hoitajien ja nuorten kuormittuneisuutta

Koronapandemian vaikutuksia psyykkiseen hyvin- sekä pahoinvointiin tutkitaan juuri nyt paljon. Tähänastiset tulokset vahvistavat sen, mitä maalaisjärkikin jo sanoo: kuormittuneisuus on kasvanut. Kolmannes hoitajista raportoi pelkäävänsä terveytensä puolesta.

Kuva Mostphotos

Teksti Mari Frisk

Työterveyslaitoksen syksyllä 2020 tekemässä tutkimuksessa kolmannes muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla asuvasta sote-henkilöstöstä raportoi oman työmääränsä kasvaneen pandemia-aikana ja pelkääväänsä oman terveytensä puolesta.

Kesällä 2020 psyykkisestä kuormittuneisuudesta, kuten univaikeuksista, ahdistuneisuudesta, masentuneisuudesta ja traumaperäisistä oireista raportoi 16,7 % HUSin henkilöstöstä. Vastaajista 63 % oli hoitohenkilökuntaa.

– Toinen korona-aalto tuli vuoden 2020 lopulla, ja tuolloin COVID-19 ilmaantuvuuden kasvuun liittyi kuormitusoireilua ja uniongelmien lisääntymistä, psykiatri Tanja Laukkala HUSista sanoo.

Pandemiakuormitus ei jakaudu tasaisesti terveydenhuollon sisällä.  Laukkala kertoo, että vuoden kestävässä seurannassa myös yksilöllisten tekijöiden merkitys nousi esiin oireilussa.

– Osa vastaajista oli alkuvaiheessa kuormittuneita, mutta palautui. Osa puolestaan alkoi oireilla viiveellisesti. Tuloksista erottui, että yksinäisyys ja yksin asuminen olivat riskitekijöitä viivästyneelle oireilulle.

– Osana pandemian aikaisia ja jälkeisiä toimenpiteitä tarvitaan psykososiaalista tukea sellaiselta taholta, joka tuntee toimintaympäristön. Tukea tulee olla tarjolla terveydenhuollon henkilöstölle riittävän pitkään.

Mainos

Itsemurha-ajatukset eivät ole merkittävästi lisääntyneet

Tuoreimpien FinSote -tulosten mukaan 20–49-vuotiaiden psyykkinen kuormittuneisuus on noussut merkittävästi vuodesta 2018. Kysely tehtiin viime talvena, 2020–21. Kuormittumisella tarkoitetaan muun muassa merkittäviä masennus- ja ahdistusoireita. FinSote on laaja kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus, jonka avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain.

Kuormittuneisuus ei ollut merkittävästi noussut 60–69-vuotiailla. Tuloksiin voi vaikuttaa THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan se, että ikäihmisillä on elämänkokemuksen myötä tullutta resilienssiä eli mielen joustavuutta.

– Korona ei välttämättä ole pahin asia, mitä elämässä tapahtunut, vaan on koettu isompia menetyksiä. Eri asemassa ovat ne ikäihmiset, joiden toimintakyky on heikentynyt ja jotka eivät pysty vastaamaan kyselytutkimukseen, tämän tyyppinen tutkimus ei tavoita heidän tilannettaan.

FinSote-tutkimuksen mukaan itsemurha-ajatukset eivät olleet tilastollisesti lisääntyneet.

 Lähes kolmasosa tytöistä raportoi ahdistuksesta 

Keväällä 2021 tehdyssä Kouluterveyskyselyssä lapset ja nuoret raportoivat ahdistuneisuuden osalta merkittävää nousua verrattuna kahden vuoden takaisiin tuloksiin. Tytöistä 30 % kertoi olevansa kohtalaisesti tai merkittävästi ahdistuneita.

Tilastokeskuksen Kansalaispulssi mittaa toistuvaa stressin kokemusta, kuormittuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Kesän 2021 ja lokakuun 2021 välisissä tutkimuksissa 15–18-vuotiaat erottuvat muista ikäryhmistä siinä, että heillä kuormittuneisuus oli muita korkeammalla tasolla.  Vanhempien vastaajien osalta tulokset olivat samansuuntaisia kuin FinSote -tutkimuksessa eli 60–74-vuotiaat raportoivat muita ikäluokkia vähemmän näitä oireita.

 Tilastot tukevat tutkimustuloksia

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin liittyvät vastaanottokäynnit ovat kasvaneet ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon jonotilanne on pahentunut pandemia-aikana. Kasvaneet jonot heijastavat osittain oireilun ja avunhakemisen lisääntymistä. Tilanteeseen vaikuttaa myös henkilöstöpula, kun perusterveydenhuollolle on tullut paljon lisätehtäviä korona-aikana.

– Myönteistä on, että ihmiset hakevat apua oireisiinsa, Suvisaari sanoo.

Lähde: Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Mielenterveys -webinaari, THL   25.11.21

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koronavirusta on yhä vaikeampi määritellä ammattitaudiksi – jokainen epäily kannattaa yhä selvittää

Nokian kaupunki kääri hihat – lähihoitajat antavat koronarokotuksia

Korona-ajan työsiirrot aiheuttivat hoitajissa ahdistusta ja stressiä