Tartunnan saanut lähihoitaja: Muista, että töistä saatu korona on ammattitauti ja oikeuttaa korvauksiin

Vain pieni osa koronaan työssään sairastuneista lähihoitajista on hakenut korvausta ammattitaudin perusteella. 

Koronatartunnan työssään saaneista ammattiryhmistä lähihoitajat on yksi suurimmista ellei suurin. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Tammikuun loppuun mennessä tapaturma-asian korvauslautakunta Tako oli käsitellyt reilut 200 korona-altistuksesta tehtyä lausuntopyyntöä. Näistä 167:ssä se katsoi kyseessä olevan koronaviruksen aiheuttama ammattitauti.

Koska koronavirukseen liittyvät korvauskäytännöt eivät ole vakiintuneet, Tako on ohjeistanut vakuutusyhtiöitä tekemään lausuntopyynnön kaikista ammattitauti-ilmoituksista, joissa sairauden aiheuttajana on koronavirus.

Mainos

Takon käsittelemät koronatapaukset ovat käytännössä olleet sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta, pääosin lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Takon lakimiehen Kirsi Salon mukaan suurin osa viime vuonna käsitellyistä tapauksista sijoittui kevääseen ja kesään, jolloin ne koskivat usein sairaalassa työskennelleitä hoitajia.

– Syksyn kokonaiskuva on, että tapaukset ovat selvästi keskittyneet hoivakoteihin.

Korvaustapaukset tulevat Takon käsittelyyn viipeellä vakuutusyhtiöiden kautta, mikä saattaa osaltaan selittää pientä lukua.

Selvää on, että korvausta saaneiden määrä on pieni verrattuna koronaan sairastuneisiin lähihoitajiin. Helsinki Graduate School of Economicsin raportin mukaan marraskuun loppuun mennessä koronaan oli sairastunut lähes 1 500 lähihoitajaa.

Raportista ei käy ilmi, kuinka moni sairastapauksista on työperäisiä. Lukujen perusteella on kuitenkin todennäköistä, että kaikki työssään koronaan sairastuneet lähihoitajat eivät ole hakeneet korvauksia, joihin he työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ovat oikeutettuja.

Tartunnat kertovat työturvallisuuden puutteista

Jos koronatartunta pystytään osoittamaan todennäköisesti työssä saaduksi, työntekijällä on oikeus saada korvauksia sairauden aiheuttamista kustannuksista, esimerkiksi tutkimus- ja hoitokuluista ja lääkkeistä.

Työnantajalle ammattitauti tai epäily siitä on vahva viesti, että työpaikan työturvallisuudessa saattaa olla korjattavaa.

Ammattitautiepäilyn paljastuessa työnantajan on selvitettävä, miten altistumista voidaan ehkäistä, kertoo Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Kirsi Koskela.

– Työpaikan riskiarviointi on päivitettävä, onko tunnistettu altistavat työtehtävät, onko suojautumiseen kiinnitetty riittävää huomiota ja ovatko suojaimet oikeita. Jos huomataan, että päivittämisen tarvetta on, niin toimintaympäristö on tehtävä mahdollisimman turvalliseksi.

Tieto ammattitautidiagnoosista tai epäilystä pitäisi kulkeutua myös aluehallintovirastoihin, jotka voivat ammattitauti-ilmoitusten perusteella suunnata valvontatoimenpiteitä työpaikoille.

Koronaviruksen aiheuttamasta ammattitaudista on kuitenkin tehty tähän mennessä vain muutamia ilmoituksia. Esimerkiksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon ilmoituksia on tehty 11, joista yhdessä ammattinimikkeenä oli lähihoitaja. Muiden aluehallintovirastojen luvut ovat saman suuntaiset.

– Viime vuonna tutkittiin valtakunnan tasolla 15 ammattitautitapausta, mikä oli hieman vähemmän kuin useimpina vuosina. Aluehallintovirastot tekevät vuosittain 25 000 tarkastusta, joten ammattitaudin perusteella tehdyt tarkastukset ovat siitä vain pieni osa, kertoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Hanna-Kaisa Rajala.

Koronan takia viime vuonna tarkastuksia tehtiin noin 15 000.

Vastuu ilmoitusten tekemisestä aluehallintovirastoon on ammattitautidiagnoosin tekevällä tai ammattitautia epäilevällä lääkärillä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Sairastuitko koronavirustautiin töissä? Näin se todetaan ammattitaudiksi

SuPerin Silja Paavola: ”Hoivakotien tartuntaketjut osoittavat, ettei suojavarusteita ole riittävästi”

Korona voidaan pysäyttää – Vallankumouksellinen uusi rokote ei sisällä lainkaan virusta