SuPerin Silja Paavola: ”Hoivakotien tartuntaketjut osoittavat, ettei suojavarusteita ole riittävästi”

Koronarokotteen toivotaan helpottavan koronan aiheuttamaa työkuormitusta, mutta sekään ei poista ongelmien perimmäistä syytä: hoivakodeissa on liian vähän henkilökuntaa.

Rauhaniemen sairaalassa työskentelevä lähihoitaja Marja Äikiä sai koronarokotteen joulukuun lopussa. Rokotteen oireet olivat hänen mukaansa pieniä ja ohimeneviä. Kuva: Marjaana Malkamäki ja Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Koronapotilaita on pandemian alusta asti hoidettu niin sairaaloissa ja teho-osastoilla kuin vanhusten hoivakodeissa, mutta vanhusten hoivakodit ovat näistä ainoita, joissa koronatartunnat ovat lähteneet leviämään ja aiheuttaneet paikallisia epidemioita.

Mistä tämä johtuu, eikö vanhuspuolella huolehdita riittävästi koronan varotoimista?

– Se on justiinsa noin. Varsinkin vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on henkilökuntaa sairastunut järjettömän paljon, vastaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Hän ihmettelee, miksi esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronaohjeet vanhuspalveluihin ovat eri kuin sairaalahoidon ohjeet.

– Ikään kuin koronaa voisi hoitaa eri paikoissa eri tavalla. Korona on tautina ihan sama ja tarttuu samalla tavalla vaikka sen hoitaisi teltassa.

Hoivakotien lisäksi ongelmia on ollut vanhusten kotihoidossa.

– Kotihoidossa olevat vanhukset päätyvät herkästi sairaalaan, kun heillä todetaan korona, mutta myös silloin kun asiakkaan tiedetään altistuneen koronalle, heitä hoidettaessa on pidettävä huolta asianmukaisista suojavarusteista.

 

Ongelmat palautuvat henkilöstöpulaan

Tartuntaketjujen juurisyy on Paavolan mukaan henkilöstöpula. Henkilökuntaa on alun alkaenkin liian vähän, ja kun hoidettavana on yksi tai useampi koronapotilas, ei henkilökunta riitä. Työvuorot tulisi Paavolan mukaan jakaa niin, että koronaan sairastuneille ja altistuneille on omat hoitajansa.

– Aamuvuoroissa tämä toimii jotenkuten, illassa ei niinkään ja yövuorot ovat kaikkein kriittisimpiä. Kun osastolla on vain yksi hoitaja yövuorossa, ei siitä tule mitään.

Henkilöstövajeen takia työnantajat ovat ottaneet käyttöön erikoisia ratkaisuja myös silloin, kun työpaikalla on tapahtunut korona-altistumisia. Soveltavassa karanteenissa työntekijät käyvät töissä normaalisti samaan aikaan kun kaupassakäynti ja julkisen liikenteen käyttö on ollut kiellettyä.

– Ihmettelen, miten työntekijät tuollaisessa tilanteessa pääsevät työpaikalle.

Kun potilaalla todetaan korona, koko henkilökunta pitäisi Paavolan mukaan testata heti eikä jäädä odottamaan oireita. Muutoin seuraukset voivat olla kauaskantoiset

– Tiedän hoitajia, jotka sairastuivat koronatautiin maaliskuussa eivätkä vieläkään ole työkuntoisia. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tällaiseen.

 

Rokote kaikille kesään mennessä

Helpotusta tilanteeseen toivotaan koronarokotuksista. Viime vuoden lopussa alkaneet rokotukset ovat edenneet sairaaloiden koronapotilaita hoitavasta henkilökunnasta vanhusten hoivakoteihin lähes koko maassa.

Tampereella Rauhaniemen sairaalassa rokotukset alkoivat vuoden lopussa ja nyt rokotettuja ovat niin henkilökunta kuin potilaat. Tahtia vauhditti sairaalassa joulukuun alussa puhjennut epidemia: koronatartunnan on tähän mennessä saanut yli sata sairaalan työntekijää ja potilasta.

Rauhaniemessä työskentelevä perushoitaja Marja Äikiä sai koronarokotteen ensimmäisten joukossa. Työpaikan lukuisista tartunnoista huolimatta hän on pysynyt terveenä eikä pelkää sairastumista.

– Työaikaa kuluu suojavarusteiden pukemiseen ja riisumiseen. Potilaat tarvitsevat hoitoa myös öiseen aikaan, ja laskin, että yhden yövuoron aikana pukemisia ja riisumisia on enimmillään ollut yli kymmenen. Samaan aikaan pitää olla tarkka ja pitää huolta, että kaikki tarvittavat tavarat ovat mukana, sillä niitä ei noin vain poiketa hakemaan kesken toimenpiteen.

Korontestin Äikiä on tehnyt reilun kuukauden aikana viidesti. Myös sovellettu karanteeni on tullut tutuksi.

Koronarokotteen aiheuttamat oireet olivat hänellä pieniä ja ohimeneviä.

– Olkavarsi oli päivän verran arka, enkä pystynyt nukkumaan kyljelläni. Muita oireita ei ole tullut.

Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa koronarokotteen saavat ensimmäisenä koronapotilaita hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Asiantuntijoiden laatimalla rokotusjärjestyksellä varmistetaan, että hoitohenkilökunta pysyy työpaikallaan ennen kuin rokotukset laajenevat vanhuksiin ja muihin koronan riskiryhmään kuuluviin.

Rokotusten eteneminen riippuu siitä, kuinka paljon ja nopeasti rokotteita saadaan Suomeen. Myyntiluvista päättää Euroopan lääkevirasto EMA. THL:n tämänhetkisen arvion mukaan kaikki halukkaat ovat saaneet rokotteen kesään mennessä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Pitkittynyt koronatauti kuormittaa mieltä ja elimistöä, mutta nykytiedon perusteella vaikeimmistakin tapauksista voi toipua

Koronavirusta on yhä vaikeampi määritellä ammattitaudiksi – jokainen epäily kannattaa yhä selvittää

Nokian kaupunki kääri hihat – lähihoitajat antavat koronarokotuksia