SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola: ”Pakkorokottaminen lisäisi hoitajien kuormitusta”

Koronatilannetta ei Paavolan mukaan helpota se, että yksittäinen ammattiryhmä pakotettaan ottamaan rokote. SuPer suosittaa jäsenilleen koronarokotuksen ottamista.

Rokotekattavuus on noussut tavoitetasolle vapaaehtoisin rokotuksin. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ehdottanut, että joiltakin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviltä voitaisiin väliaikaisesti edellyttää koronapassia eli todistusta sairastetusta koronavirustaudista tai otetuista koronarokotuksista.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola suhtautuu ehdotukseen varauksellisesti. Koronapassia ei hänen mukaansa voi edellyttää vain yhdeltä työntekijäryhmältä.

–  Jos koronapassi otetaan käyttöön, sen tulisi koskea koko sote-alaa ja siellä työskenteleviä työntekijöitä, ei vain hoitajia.

Paavolan mukaan passi tarkoittaisi käytännössä pakkorokottamista. Se lisäisi entisestään hoitajien kuormitusta ja vaikuttaisi vetovoimaan alalla, joka jo nyt kärsii hoitajavajeesta.

–Koronatilanne saattaa pahentua vielä nykyisestä, ja poikkeusolojen myötä hoitoalalle voi tulla myös muita pakottavia ja kuormittavia velvoitteita.

 

Passisäätelyn vaikutukset tulisi selvittää ensin

Jos koronapassi otetaan käyttöön sote-alan työssä, Paavolan mukaan on tärkeää, että se on määräaikainen.

– Meidän on ajateltava myös elämää koronan jälkeen.  Ammatti, johon kohdistuu muita enemmän pakotteita, ei ainakaan lisää alan houkuttelevuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi kiinnittänyt huomiota passisääntelyn vaikutuksiin ja seurauksiin, esimerkiksi siihen, mitä työntekijälle seuraisi siitä, ettei hänellä olisi passia, tai miten toimittaisiin tilanteessa, jossa työntekijällä ei terveydellisistä syistä ole mahdollisuutta ottaa rokotetta.

 

Lähihoitajat toimivat vastuullisesti

SuPer on alusta asti kehottanut jäseniään ottamaan koronarokotteen suojatakseen itseään ja läheisiään mutta myös asiakkaita ja heidän läheisiään. Liiton käsitys myös on, että hoitohenkilökunta on pääsääntöisesti ottanut rokotteensa ja että heidän rokotekattavuutensa on hyvä.

– Tämä on vastuullista erityisesti työpaikoilla, joissa hoidetaan iäkkäitä tai perussairauksia sairastavia henkilöitä, Paavolainen sanoo.

Suomessa yli 12-vuotiaiden koronarokotekattavuus on nyt lähes 80 prosenttia, mikä on ollut hallituksen alkusyksystä asettama tavoite.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koronavirusta on yhä vaikeampi määritellä ammattitaudiksi – jokainen epäily kannattaa yhä selvittää

Nokian kaupunki kääri hihat – lähihoitajat antavat koronarokotuksia

Korona-ajan työsiirrot aiheuttivat hoitajissa ahdistusta ja stressiä