Miksi koronavirustauti uuvuttaa toisia kuukausia, kun toisilta sairaus menee ohi miltei huomaamatta? Tutkijat etsivät geeneistä syitä taudin pitkittymiseen

Osalla koronavirustautiin sairastuneista oireet jatkuvat kuukausia altistumisen jälkeen. Altistavia tekijöitä tunnetaan, mutta sairauden taustalla vaikuttavista mekanismeista tiedetään vasta vähän.

Koronavirustauti pitkittyy naisilla useammin kuin miehillä. Vielä ei tiedetä, miksi näin on. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Koronavirustaudin on tähän mennessä sairastanut noin 88 000 suomalaista ja tautiin menehtyneitä suomalaisia on hieman yli 900. Virus on ollut keskuudessamme yli vuoden, mutta sen aiheuttamassa sairaudessa on yhä paljon selvittämätöntä.

Vielä ei tiedetä esimerkiksi sitä, miksi joillakin koronavirustaudin oireet pitkittyvät ja kroonistuvat, kun vakavimmissakin tapauksissa sairaus on ohi tai selvästi paranemaan päin noin kolmessa viikossa.

Mainos

Arviot siitä, kuinka monella sairastuneella oireet pitkittyvät, vaihtelevat parista kymmenestä prosentista jopa puoleen sairastuneista.

Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että taudin pitkittymisellä on tilastollinen yhteys naissukupuoleen, ylipainoon ja korkeaan ikään, kertoo Tampereen yliopiston anatomian professori ja lääketieteen tohtori Seppo Parkkila.

Hän on perehtynyt pitkäaikaisesta koronasta tehtyihin tutkimuksiin, joita maailmalla on julkaistu jo jonkin verran. Suomessa pitkäaikaista koronaa on tutkittu vasta vähän, mikä johtuu siitä, että meillä on kohtuullisen vähän koronapotilaita.

– [Pitkäkestoisen koronavirustaudin] taustalla olevista mekanismeista tiedetään loppujen lopuksi aika vähän. Se tiedetään, että on tiettyjä assosiaatioita, kuten sukupuoli ja ylipaino, mutta perusmekanismit, jotka selittäisivät tämän, tunnetaan huonosti.

Se tiedetään myös, että vakavat oireet taudin alkuvaiheessa ovat johtaneet useissa tapauksissa sairauden pitkittymiseen. Toisaalta tiedossa on tapauksia, joissa pitkäkestoisia oireita on tullut myös silloin, kun oireet ovat akuutissa vaiheessa olleet lieviä tai niitä ei ole ollut lainkaan.

Tilastollisesti koronavirustautiin sairastuu enemmän miehiä kuin naisia, mutta naisilla sairaus todennäköisemmin pitkittyy ja kroonistuu. Tieteessä selityksiä koronaviruksen käyttäytymiselle etsitään parhaillaan esimerkiksi geeneistä.

– Akuutin covidin osalta tiedetään, että vaikeammille oireille on tiettyjä altistusgeenejä. Jää nähtäväksi, altistavatko jotkin geenit pitkäkestoiselle covidille.

 

Oireet hankalasti mitattavia

Pitkäkestoisen koronavirustaudin oireet ovat samankaltaisia kuin sairauden alkuvaiheessa. Tyypillisiä potilaiden nimeämiä oireita ovat esimerkiksi hengenahdistus, kurkkukipu, yskä, pahoinvointi ja oksentelu, lihaskivut ja päänsärky. Uupumus on yleistä ja se liittyy usein rasitukseen, Seppo Parkkila kertoo.

– Moni potilas ei kykene normaaliin liikuntaan. Uupumus myös aaltoilee, välillä tuntuu kuin tauti olisi voitettu, ja toisessa hetkessä olo on todella heikko.

Oireita yhdistää se, että ne ovat lääketieteellisesti vaikeasti todennettavissa. Kuume voidaan mitata ja hengitystä arvioida, mutta jos potilas kertoo olevansa uupunut tai kuvailee aivosumun oireita, lääkärillä ei ole luotettavaa keinoa niiden mittaamiseen.

– Tämän tyyppiset oireet ovat hyvin subjektiivisia ja hankalia. Me ihmiset olemme erilaisia ja koemme oireet niin monella tavalla. Toiset kestävät niitä paremmin kuin toiset.

 

Suurin osa toipuu taudista

Pitkäkestoisen koronavirustaudin määritelmät eivät ole vielä vakiintuneet, ja myös taudin nimitys vaihtelee lähteestä toiseen. Tutkimustieto ei anna yksiselitteistä vastausta, onko koronaviruksen aiheuttama sairaus yksi ja sama vai onko pitkittynyt korona oma tautinsa, tai onko pitkittynyttä koronaa yhtä vai useampaa tyyppiä.

Sitäkään ei vielä tiedetä, kuinka pysyviä koronavirustaudin oireet voivat olla, kaikki sairastuneet kun eivät vielä ole parantuneet. Seppo Parkkila pitää mahdollisena, että joillekin oireet jäävät pysyviksi. Muutokset elimistössä voivat ainakin olla pitkäaikaisia.

Koronavirustautiin ei ole parantavaa hoitoa vaan kaikki hoito on oireidenmukaista, sairauden pitkittyessä myös kuntouttavaa. Koska oireet ovat moninaiset, myös hoidon tulisi olla moniammatillista.

Seppo Parkkila muistuttaa, että lääketieteellisen hoidon lisäksi koronapotilaiden hoidossa tulisi kiinnittää huomiota henkiseen toipumiseen.

– Psykososiaalista tukea tarvitaan monestakin syystä. Pienin ei ole se, että sairastuminen on henkisesti iso asia. Joillekin on traumaattinen kokemus sairastua ja seurata uutisia, kuinka samaan tautiin kuolee ihmisiä.

Sosiaalinen eristäytyminen korona-aikaan on omiaan lisäämään henkistä kuormitusta ja hidastamaan sairaudesta toipumista.

Seppo Parkkila ei kuitenkaan näe tilannetta ollenkaan niin synkkänä kuin voisi kuvitella. Hän muistuttaa, että Suomessa suurin osa koronaan sairastuneista paranee ennemmin tai myöhemmin.

– Meillä on hyvä terveydenhuolto ja hyvä yhteistyö perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä. Suomessa akuutin vaiheen sairastaneiden määrä on pieni, kuolleisuusluvut ovat matalat, ja myös pitkäkestoisen covidin osalta tilanne näyttää hyvältä.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola: ”Pakkorokottaminen lisäisi hoitajien kuormitusta”

Koronavirusta nujerretaan lääkkeillä jotka jo tunnemme

Koronajäljittäjä keskittyy katkaisemaan tartuntaketjut, mutta antaa puhelimessa myös henkistä tukea