Mahdolliset määräykset tehtäviin tulevat työvoimaviranomaisilta eli TE-keskuksista.
Suomessa valmistellaan parhaillaan valmiuslain käyttöönottoa. Valmiuslaki on voimassa ainakin 13. huhtikuuta saakka ja se rajoittaa kansalaisten vapauksia ja yhteiskunnan toimintoja. Tavoitteena on estää koronaviruksen leviäminen.
Tilanne on poikkeuksellinen, sillä valmiuslaki ei ole ollut Suomessa voimassa vielä kertaakaan rauhan aikana. Lain vaikutukset tuntuvat jokaisen suomalaisen elämässä.
Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisille aloille on varauduttu antamaan työmääräys, joka mahdollisesti koskee myös muiden muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, myös lähihoitajia.
Potilasturvallisuutta ei vaaranneta
Valmiuslain myötä voimaan astuva työvelvoite tarkoittaa hoitotyössä sitä, että lähihoitajaksi kouluttautuneilla ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla on työvelvollisuus yleisvaarallisen tartuntataudin levitessä.
Terveydenhuollon toimivuutta pyritään turvaamaan ensisijaisesti muilla keinoin, esimerkiksi rajoittamalla oikeutta irtisanoutua työstä ja perumalla vuosilomia. Jos normaalijoustot, kuten lomien siirrot ja työvuorojärjestelyt, eivät riitä, työmääräys voidaan ottaa käyttöön.
Määräyksen voi antaa vain sellaisiin tehtäviin, joita työntekijä pystyy kohtuudella tekemään. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tehohoitoon ei siirrettä hoitajia, joilla ei ole tehtävään tarvittavaa osaamista, kertoo SuPerin asiantuntija Elina Ottela.
Vastentahtoisen tai osaamattoman ihmisen määrääminen terveydenhuollon tehtäviin ei ole suositeltavaa, vaikka laki tämän salliikin.
– Potilasturvallisuutta ei saa missään nimessä vaarantaa osaamattomuuden takia. Vastentahtoisen tai osaamattoman ihmisen määrääminen terveydenhuollon tehtäviin ei ole suositeltavaa, vaikka laki tämän sallisikin.
Lääkehoidon osalta noudatetaan työnantajan ohjeita, kuten ilman valmiuslakiakin tehdään. Ilman lääkehoidon koulutusta ei voi osallistua lääkehoidon tehtäviin ja toteuttamiseen.
Työntekijän tilanne vaikuttaa työvelvoitteeseen
Työmääräyksessä huomioidaan työntekijän koulutuksen ja aikaisemman työkokemuksen lisäksi myös työntekijän ikä, terveydentila ja perhesuhteet. Esimerkiksi jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevien lasten vanhemmalle ei voida antaa työmääräystä, jos hoitoa ei muuten pystytä järjestämään työn vaatimaksi ajaksi.
Terveydentilaansa vetoavan työntekijän on esitettävä luotettava selvitys terveydentilastaan työvoimaviranomaiselle määräajassa.
Elina Ottelan mukaan tehohoidossa on tällä hetkellä osaavaa ammattihenkilökuntaa hyvin, ja jo ennen koronatilanteen pahenemista on alettu kartoittaa hoitajia, joilla mahdollisesti olisi osaamista ja jotka kohtuullisessa ajassa voitaisiin perehdyttää vaativampiin työtehtäviin.
Samaan aikaan terveydenhuollon kiireettömiä tapauksia on siirretty, jotta kapasiteettia vapautuu mahdollisesti kiireellistä hoitoa vaativien koronapotilaiden hoitoon.
Entä sitten eläköityneet hoitajat ja alanvaihtajat? Heidänkin velvoittamisessaan töihin mennään potilasturvallisuus edellä, Ottela sanoo.
– Osa eläkeläisistä on tehnyt osa-aikaista työtä tähänkin asti, yleensä heille tutuissa työpaikoissa ja työtehtävissä, ja näin voidaan jatkaa myös poikkeustilanteessa. Toki yli 70-vuotiaiden kohdalla noudatetaan liikkumisrajoitussuositusta.
Jos työntekijää ei voi määrätä kokopäivätyöhön, hänet voidaan määrätä osa-aikatyöhön.
Jos ihminen ei ole vuosiin ollut hoitotyössä
eikä hänen osaamisensa enää ammattia vastaavaa, toivoisin, että sitä kunnioitettaisiin.
Alaa vaihtaneiden hoitajien kutsuminen takaisin hoitotehtäviin olisi Ottelan mukaan todella poikkeuksellista.
– Jos ihminen kertoo, ettei ole vuosiin ollut hoitotyössä eikä hänen osaamisensa enää ammattia vastaavaa, toivoisin, että sitä kunnioitettaisiin.
Lue myös:
Miten valmiuslaki ja koronavirustilanne vaikuttavat superilaisten työpaikoilla
Usein kysyttyjä kysymyksiä poikkeustilanteesta superilaisilla työpaikoilla
Silja Paavola: Vanhusten hoitajat ovat etulinjassa taistelemassa koronavirusta vastaan
