Koronavirusta nujerretaan lääkkeillä jotka jo tunnemme

Täysin uusien lääkkeiden kehittäminen on hidasta ja kallista puuhaa. Sen takia Tampereella etsitään nyt vakavaan koronavirustautiin apua jo käytössä olevista syöpä- ja reumalääkkeistä.

Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Kun koronaviruspandemia puhkesi, tieteellinen kehitys uuden taudin nujertamiseksi alkoi kuhinalla. Toimiva rokote koronavirustaudin ehkäisemiseksi otettiin käyttöön viime vuoden lopulla, vain alle vuosi pandemian puhkeamisesta. Vähintään samanlaisella vauhdilla on etsitty toimivaa lääkettä koronavirustaudin oireisiin.

Tällä hetkellä tiedossa on muutamia lääkkeitä, joiden on jo todettu tehoavan koronvirustautiin silloin kun oireet ovat sairaalahoitoa vaativia, kertoo erikoislääkäri Jarno Rutanen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

– Tutkimuksissa tuli jo noin vuosi sitten ilmi, että autoimmuunisairauksien ja syöpien hoidossa käytetty deksametasoni auttaa sairaalahoitoisia potilaita, joilla veren happipitoisuus on matala. Myös reumalääke tosilitsumabin tehosta on näyttöä silloin kun on kyse sairauden vaikeasta muodosta.

 

Nopeita ja isoja tutkimuksia

Rutanen johtaa Taysissa tutkimusta, jossa selvitetään kahden lääkkeen vaikutusta koronapotilaiden hoitoon: leukemialääke imatinibin ja reumalääke infliksimabin.

– Pandemian aikana on huomattu, että niillä koronavirustautiin sairastuneilla, jotka ennen sairastumistaan ovat käyttäneet infliksimabia, vakavammat oireet ovat olleet harvinaisempia.

Imatinibi on puolestaan valikoitunut tutkimukseen sen keuhkoja suojaavan ominaisuuden perusteella.

Taysin hanke on osa laajaa, maailman terveysjärjestö WHO:n johtamaa Solidarity-tutkimusta. Kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen on Suomen kokoiselle maalle ainoa tapa pysyä mukana lääkekehityksessä.

– Kun pandemia alkoi, tutkimusrekistereihin alkoi ilmestyä paljon pieniä lääketutkimuksia, jotka eivät tuottaneet luotettavaa tietoa. Kun tehdään pandemiatutkimusta, tarvitaan riittävän nopeita ja isoja tutkimuksia.

”Kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminenon Suomelle ainoa tapa
pysyä mukana lääkekehityksessä.”

 

Avaimena sairauden mekanismi

Käytössä olevien lääkkeiden testaaminen uuteen tarkoitukseen ei ole tavatonta. Viime vuonna Euroopan lääkevirasto EMA puolsi myyntilupaa reilulle 60 uudelle lääkkeelle ja reilulle 80 lääkkeen käyttöaiheen laajennukselle. Suuri osa käyttötarkoituksen laajennuksista tarkoittaa käytön laajenemista sairauksiin, joiden syntymekanismit ovat hyvin samantapaisia kuin alkuperäisen käyttötarkoituksen sairaudessa.

Keskeinen syy käyttöaiheen laajennukselle on aika ja raha. Uuden lääkkeen kehittäminen ideasta myyntilupaan kestää tavallisesti yli kymmenen vuotta. Tunnetun lääkkeen käyttöönotto on nopeampaa, sillä kaikkia turvallisuuteen liittyviä tutkimusvaiheita ei tarvitse käydä läpi uudelleen.

Ajansäästö voi olla hyvinkin merkittävä, kertoo lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen lääkeyhtiö Pfizeristä.

Koronavirustaudin lääkehoidon tutkimus on ollut poikkeuksellisen nopeaa, mihin on vaikuttanut myös viranomaisten lupakäytäntöihin tekemät joustot: uusi tieto lääkkeestä on voitu antaa arvioitavaksi jo ennen kuin koko lääketutkimus on saatettu loppuun. Tutkittavien lääkkeiden joukosta on lisäksi pystytty nopeutetulla aikataululla jättämään pois ne, joiden tehosta ei ole näyttöä tai haitat ovat olleet hyötyjä suurempia.

 

Kuin avaimen sovittamista lukkoon

Uutta käyttökohdetta arvioitaessa käydään läpi suuria määriä olemassa olevaa tutkimusta niin sairauksista kuin lääkkeistä.

– Lääkekehitys on rationaalista.  Siinä pyritään tuntemaan sairauden taustalla oleva mekanismi ja valitsemaan sopiva lääke, joka vaikuttaa taudin kulkuun. Se on kuin erilaisten avainten sovittamista lukkoon, Parkkinen kuvailee.

Koronavirustaudin vakaviin oireisiin kuuluu voimakas tulehdus etenkin keuhkoissa. Samankaltaisia oireita on pyritty vaimentamaan esimerkiksi reuma- ja syöpäsairauksissa tietyillä lääkkeillä, joiden tehoa tutkitaan nyt koronavirusta vastaan.

Lääketutkimuksissa on ollut mukana myös sildenafiili, joka on tunnettu esimerkki siitä, kuinka lääkkeen uusi käyttötarkoitus voi joskus löytyä sattumalta. Sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon käytetyn lääkkeen sivuvaikutuksena havaittiin aikoinaan, että miehillä se pakkaa verta paisuvakudokseen eli aiheuttaa erektion.

Nykyisin sildenafiilia käytetäään erektiolääkkeenä mutta eri annostasoilla myös keuhkoverenpainetaudin lääkkeenä, kertoo Taysin Jarno Rutanen.

– Se vaikuttaa keuhkojen verisuonistoon, mihin tutkimushypoteesit koronaviruksen osalta oletettavasti ovat perustuneet.

 

Koronan kotihoitolääke on vielä kaukana tulevaisuudessa

Koronapotilaiden lääkehoidon tutkimus on keskittynyt taudin vakavimpiin muotoihin, sairaalahoitoa vaativiin tapauksiin.

Valtaosa koronapotilaista sairastaa taudin kotona ja parantuu siitä itsekseen, mikä on lääketutkimuksen kannalta vaikea asetelma.

–  Kotihoidossa olevista valtaosa paranee ongelmitta. Tällöin lääketutkimuksessa on tilastollisesti vaikea havaita eroja eri hoitojen välillä, kertoo Jarno Rutanen.

Koronarokotusten eteneminen on vähentänyt edelleen kotikäyttöisen koronalääkkeen tarvetta.

Rutasen mukaan koronarokotukset näkyvät myös lääketutkimukseen rekrytoitavien koehenkilöiden määrässä: potilaita ei tule tutkimukseen enää samaan tahtiin kuin loka-marraskuussa 2020, mutta edelleen ihmisiä joutuu sairaalaan koronan takia.

– Lääkehoidon kehittäminen heille on tärkeää, jotta sairauden ennustetta voidaan parantaa. Kaikki me tietenkin toivomme, että epidemia alkaisi rauhoittua ja ihmiset pysyisivät terveinä.

 

Lyödäänkö korona sittenkin rokotuksilla?

Vuosittain apteekkien valikoimista poistuu joka vuosi useita satoja lääkkeitä. Myynnin loppuminen johtuu harvemmin turvallisuudesta, sillä Suomessa lääkkeet tutkitaan tarkkaan ennen myyntiintuloa ja myynnissä olevien lääkkeiden turvallisuutta seurataan koko niiden elinkaaren ajan, kertoo Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä.

– Lääkkeiden epäpuhtauksia tunnistetaan paremmin kuin aikaisemmin, kun menetelmät paranevat, ja tuotteita on oltava valmis päivittämään koko ajan.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan vakavien haittavaikutusten takia kokonaan käytöstä poistetaan erittäin harvoin lääkevalmisteita.

Turvallisuuden takia myynnistä poistuva lääke on useimmiten ollut käytössä jo pidemmän aikaa, mutta vasta laajemmalla käyttäjäjoukolla havaitaan vähitellen harvinaisia mutta toistuvia haittavaikutuksia. Haittavaikutusilmoitukset ovat siis hyvin tärkeitä lääketurvallisuuden kannalta.

Paula Rytilän mukaan haittailmoituksia on tärkeä saada myös hoitajilta, jotka ovat lähellä potilasta ja näkevät lääkkeiden vaikutukset. Kaikki palaute käyttäjiltä on hänen mukaansa arvokasta.

– Meille on joskus tullut viestejä, että tämä teidän pakkauksenne on ihan mahdoton, että potilaat eivät saa sitä auki. Silloin olemme muuttaneet pakkausta paremmin käytettäväksi.

Kun lääkettä ei saakaan apteekin hyllyltä, syynä ovat usein tilapäiset saatavuushäiriöt. Näissä tapauksissa lääkkeelle on yleensä sopiva rinnakkaisvalmiste.

Tavallisimmin lääke poistuu apteekin hyllyltä, kun sen käyttö hiipuu ja tilalle tulee uusia, tehokkaampia tai turvallisempia lääkkeitä. Joskus käy myös niin, että lääkkeen käyttötarkoitus häviää eli jokin lääkittävä sairaus on onnistuttu hävittämään esimerkiksi rokotuksilla.

Nähtäväksi jää, käykö näin myös koronavirustaudin kohdalla.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koronavirusta on yhä vaikeampi määritellä ammattitaudiksi – jokainen epäily kannattaa yhä selvittää

Nokian kaupunki kääri hihat – lähihoitajat antavat koronarokotuksia

Korona-ajan työsiirrot aiheuttivat hoitajissa ahdistusta ja stressiä