Korona voidaan pysäyttää – Vallankumouksellinen uusi rokote ei sisällä lainkaan virusta

Kun koronarokotukset alkavat Suomessa, ensimmäisenä rokotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka hoitavat koronaan sairastuneita tai työskentelevät riskiryhmien kanssa.

Koronarokotetta tarjotaan maksutta kaikille suomalaisille. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Helpotusta koronan etulinjassa työskentelevien lähihoitajien työkuormitukseen on luvassa, kun rokotukset koronavirusta vastaan alkavat.

Koronarokote tarjotaan maksutta kaikille suomalaisille. Koska saatavuus on aluksi rajoitettua, rokote tarjotaan ensimmäisenä lääketieteellisen riskiarvion mukaisesti rokotteesta eniten hyötyville.

–  Koronarokotteen tavoitteena on estää vakavia sairastumisia ja kuolemia, elinvuosien menetyksiä ja ylläpitää terveydenhuollon toimintaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

Mainos

Tutkimusten mukaan koronarokotteen teho on yli 90 prosenttia eli lähes kaikki rokotteen ottavat ihmiset ovat suojassa koronavirustaudilta ja varsinkin sen vakavilta muodoilta. Rokotteiden testaaminen alkoi maalis-huhtikuussa. Yleensä rokotteiden vaikutuksia seurataan yhdestä kahteen vuotta ennen kuin ne otetaan käyttöön.

Hanna Nohynek kertoo, että valtaosa haittareaktioista ilmenee noin kuuden ensimmäisen viikon aikana.

–  Koronarokotteet ovat hyvin reaktiivisia eli rokotteen ottamisen jälkeen monille tulee pistoskipua, kuumetta tai lihaskipua, mutta ne ovat hyvin siedettyjä eikä niistä ole vakavia haittoja. Haitat ovat vähäisiä ja ohimeneviä verrattuna rokotteen vaikutukseen.

 

Aikaisemmista virusepidemioista on otettu oppia

Rokotepelkoa on joillekin aiheuttanut reilun kymmenen vuoden takainen influenssavirus ja sitä vastaan kehitetty Pandemrix-rokote, jonka seurauksena yli 200 suomalaista lasta ja nuorta sairastui narkolepsiaan.

Sairauden puhkeamiseen vaikuttivat perinnöllinen taipumus ja tuolloin käytetyn rokotteen rakenne.

Vaikutus oli niin harvinainen, että rokote olisi täytynyt tutkia 300 000 ihmisellä ennen kuin se olisi tullut ilmi.

– Niin laajoja tutkimuksia ei ole mahdollista tehdä missään oloissa. Rokotteeseen voi sisältyä vakavia harvinaisia haittoja, sanoo Nohynek.

Sikainfluenssarokotteen arvioitiin estäneen satojatuhansia influenssatapauksia, sydän- ja aivoinfarkteja sekä kymmeniä kuolemia.

Vuosikymmenessä rokotekehitys on mennyt valtavasti eteenpäin, eikä rokotetta alettu keväällä suinkaan kehittää tyhjästä. Oppia on otettu esimerkiksi sars- ja ebolaviruksia vastaan kehitetyistä rokotteista.

Ensimmäisenä myyntiluvan saavassa koronarokotteessa käytetään RNA-tekniikkaa. Hanna Nohynek kuvailee sitä puhtaaksi ja jopa vallankumoukselliseksi. Toisin kuin monissa rokotteissa, RNA-tekniikkaa hyödyntävässä rokotteessa ei ole mukana lainkaan virusta, vaan vain sen geneettinen koodi, jonka avulla elimistö valmistautuu puolustautumaan koronavirusta vastaan.

– Menetelmää on kehitetty 90-luvulta saakka ja nyt ensimmäistä kertaa on keksitty, miten viruksen perimäaines saadaan siirrettyä ihmisen soluun.

Suomessa päätöksen rokotusten aloittamisesta tekee hallitus sen jälkeen kun käytettävät rokotteet ovat varmistuneet.

 

Kohti normaalia elämää

Yksi rokotusten tavoite on, että koronarajoituksia voitaisiin vähitellen höllentää ja purkaa sosiaali- ja terveydenhuollossa mutta myös muutoin. Siihen, kuinka nopeasti laumasuoja saavutetaan, vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka moni taudin on jo sairastanut ja kuinka kauan sairastamisen tuoma suoja kestää.

Vaikutusta on myös sillä, kuinka hyvin olemassa olevista varokeinoista pidetään kiinni, esimerkiksi sairastuneiden ja altistuneiden eristämisestä, maskien käytöstä ja muista hygieniaohjeista.

– 95 prosentin kattavuus on jo erittäin tehokas. Väestötason suojaan voi riittää jopa 50 prosenttia. Esimerkiksi Britanniassa on arvioita, että tarvitaan noin 70 prosentin kattavuus, jotta viruksen kierto pysähtyy.

Vielä on liian varhaista sanoa, kuinka nopeasti riittävään kattavuuteen päästään. Täysin normaaliin elämään ei silti ole paluuta ennen kuin epidemia saadaan kukistettua kaikkialta maailmasta, Hanna Nohynek sanoo.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Miksi koronavirustauti uuvuttaa toisia kuukausia, kun toisilta sairaus menee ohi miltei huomaamatta? Tutkijat etsivät geeneistä syitä taudin pitkittymiseen

Koronajäljittäjä keskittyy katkaisemaan tartuntaketjut, mutta antaa puhelimessa myös henkistä tukea

Koronapandemia koettelee hoitotyön perusarvoja – Sairaan leimaaminen alkaa kun hallinnan tunne loppuu